PDA

View Full Version : Sana tälle päivälle



Sivut : [1] 2 3 4 5 6 7

hypomenoo
18-01-11, 11:04
Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi
ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa.
Kol 1:19-20.

hypomenoo
19-01-11, 11:05
2 Piet 3:18

ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.

hypomenoo
20-01-11, 23:15
2 Kor 13:13.
Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne.

hypomenoo
21-01-11, 17:56
2 Kor 7:10.
Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman.

veljes
21-01-11, 19:07
Niin he oleskelivat siellä kauan aikaa ja puhuivat rohkeasti, luottaen Herraan, joka armonsa sanan todistukseksi antoi tapahtua tunnustekoja ja ihmeitä heidän kättensä kautta. Apt. 14:3

veljes
22-01-11, 06:36
Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat.

Ota, Herra, korviisi minun rukoukseni, tarkkaa minun anomiseni ääntä. Hätäni päivänä minä sinua avukseni huudan, sillä sinä vastaat minulle. Ei ole sinun vertaistasi, Herra, jumalien joukossa, eikä ole vertaa sinun töillesi.
Ps. 86:5-8

Maritta
22-01-11, 12:43
22.1.2011

Ps. 86:11

Kiinnitä minun sydämeni siihen yhteen, että minä sinun nimeäsi
pelkäisin. Mitä minua auttaisi, vaikka kaikki ihmiset minua suosisivat,
puolustaisivat ja syntini unohtaisivat, jos Jumala ne muistaa ja niitä
soimaa? Ja toisaalta mitä minua vahingoittaisi, vaikka kaikki luodut
kuormaisivat päälleni syntiä, jos Jumala antaa anteeksi ja vapauttaa
niistä? Sillä, joka ei välitä Jumalan tuomiosta, ei ole oikeaa pelkoa.
Se joka ei pelkää ei rukoile Herraa. Joka ei rukoile, ei löydä armoa.

Vilpittömän ihmisen on siis alati pelättävä Jumalan tuomiota hänessä
olevan vanhan ihmisen tähden, jota vastaan Jumala on. Tämän pelon ohessa
on pantava toivo armoon Jumalan laupeuden tähden. Meissä oleva uusi
ihminen vastustaa vanhaa. Näin se suostuu Jumalan tuomioon. Samassa
sydämessä asuu siis pelko ja toivo. Jumalan tuomio synnyttää pelon,
mutta pelko panee huutamaan avuksi ja avuksi huutaminen saavuttaa armon.


Niin kauan kuin siis tämä vanha ihminen on elossa, pelko eli lihan
ristiinnaulitseminen ja kuolettaminen ei voi lakata eikä Jumalan tuomio
unohtua. Jos sen sijaan ei olla Jumalan tuomion pelossa, elämä hänen
edessään ei ole vilpitöntä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
23-01-11, 08:06
Ja siellä oli nainen, joka kaksitoista vuotta oli sairastanut verenjuoksua ja lääkäreille kuluttanut kaiken omaisuutensa, eikä kukaan ollut voinut häntä parantaa.

Tämä lähestyi takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua, ja heti hänen verenjuoksunsa asettui.

Ja Jeesus sanoi: "Kuka minuun koski?" Mutta kun kaikki kielsivät, sanoi Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssaan: "Mestari, väentungos ahdistaa ja pusertaa sinua".

Mutta Jeesus sanoi: "Joku minuun koski; sillä minä tunsin, että voimaa lähti minusta".

Kun nainen näki, ettei hän pysynyt salassa, tuli hän vavisten, lankesi hänen eteensä ja ilmoitti kaiken kansan kuullen, mistä syystä hän oli koskenut häneen ja kuinka hän oli kohta tullut terveeksi. Niin hän sanoi hänelle: "Tyttäreni, uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan".

Luuk 8:43-48

Nainen laittoi kaiken toivonsa Jeesukseen, hän uskoi että vain kosketus häneen riittää. Kuinka meilläkin olisi tätä samaa naisen uskoa, että voisimme laittaa kaiken toivomme Jeesukseen. Usein kulutamme kaiken omaisuutemme ja aikamme aivan muihin asioihin ja sitten tiukan paikan tullen vasta havahdumme kääntymään Jeesuksen puoleen. Kuinka sydämemme avautuisi näkemään jotain muuta, kun se mitä näemme! Kuinka saisimme uskoomme näkyä siitä, mistä emme edes mitään vielä tiedä.

Kuinka taivaallinen johdatus saisi näkyä elämässämme. Usein teemme itse tämän elämämme ja uskomme liian vaikeaksi, usein vain pelkkä kosketus riittää.

veljes
24-01-11, 07:36
Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä tulee minun toivoni.
Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä horju.
Jumalassa on minun apuni ja kunniani. Minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumala.
Turvatkaa häneen joka aika, te kansa; vuodattakaa hänen eteensä sydämenne. Jumala on meidän turvamme. Sela.
Vain tuulen henkäystä ovat ihmiset, vain valhetta ihmisten lapset: kaikki he nousevat vaa'assa ylös köykäisempinä kuin tuulenhenkäys.

Ps. 62:5-9

Kuinka mahtavaa ja lähes ihmismielelle käsittämätöntä on sanoa "Minun turvanani on Jumala"
Kuinka monet nykyajan ihmiset eivät mitenkään konkrettisesti mielessään tai sydämessään koe tätä tunnetta "Minun turvanani on Jumala" Aika monilla ihmisillä menee niin hyvin, ettei ole tarvetta kohdata tai saada Jumalalta mitään apua. Ja kun se tiukka paikka elämässä tulee, onko heillä edes tietoa siitä mihin he voisivat turvata, vain valtaako epätoivo ja ahdistus heidän elämänsä?

Kunnia ja kiitos tästä suunnattomasta etuoikeudesta saada sanoa "Minun turvanani on Jumala"

Maritta
24-01-11, 09:53
:) [I]Kunnia ja kiitos tästä suunnattomasta etuoikeudesta saada sanoa "Minun turvanani on Jumala" [/IAamen.

veljes
25-01-11, 07:54
Mutta meidän, vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia, eikä elää itsellemme mieliksi. Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi. Sillä ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi, vaan niinkuin kirjoitettu on: "Niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun". Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo. Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan, niin että te yksimielisesti ja yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen isää.

Room 15:1-6

Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi. Meidän tulisi ottaa oppia raamatusta. Pyhän Hengen avulla Jumalan sana avautuisi meidän sydämiimme ja voisimme täynnä taivaallista rakkautta, viisautta ja voimaa elää Kristuksen mielen mukaista elämää. Elämämme täyttyy moninaisista asioita ja huomaamme helposti nillä väsyttävämme itsemme. Ihailen monesti sitä yksinkertaista elämää ja ihmisrohkeutta mikä raamatusta välittyy, joskus mieleeni nousee kysymys miten me oikein elämme?

Raamattu on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo. Kristus kirkkauden toivo meidän elämässämme!

Maritta
25-01-11, 10:12
25.1.2011

Matt. 7:2

Millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. Tämä on kummallinen
saarna. Siitä nähdään, että Jumala pitää melkein tärkeämpänä palvella
lähimmäistä kuin häntä. Häntä itseaän koskevassa asiassa hän antaa
anteeksi kaikki synnit eikä tahdo kostaa rikoksiamme. Jos sitä vastoin
käyttäydymme pahoin lähimmäistämme kohtaan, hänkään ei tahdo olla
kanssamme sovinnossa eikä antaa mitään anteeksi.

Tämä mittaaminen tapahtuu siis uskon jälkeen eikä ennen sitä. Ennen
kuin näet tulit uskoon, Jumala ei kohdellut sinua oman ansiosi vaan
armon mukaisesti. Hän antoi sinun tulla sanansa luo ja julisti sinulle
synnit anteeksi. On kuin Jumala nyt sanoisi: Mittaa siis sinäkin muille
ihmisille samoin, mutta jos et, sinulle käy samoin kuin muille teet.
Sinä et suosi heitä. Minäkään en tahdo olla sinulle suosiollinen. Sinä
tuomitset ja hylkäät heidät. Minäkin tahdon hylätä ja tuomita sinut.
Sinä otat heiltä, mutta et anna mitään. Minäkin tahdon ottaa sinulta
enkä mitään anna.

Tässä tapahtuu siis uskon jälkeinen mittaaminen. Herra Jumalamme antaa
niin suuren merkityksen lähimmäiseen kohdistuville teoille, että hän
peruuttaa meille tekemänsä hyvän, ellemme mekin tahdo tehdä hyvää
lähimmäisillemme. Me näet selvästi osoitamme, ettei meillä uskoa olekaan
ja että olemme vääriä kristittyjä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
26-01-11, 08:07
Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää.
5 Moos. 31:8

hypomenoo
27-01-11, 11:12
-raamattu
"Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen", sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee."
Ps 12:6

Karhu
27-01-11, 11:42
-raamattu
"Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen", sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee."
Ps 12:6

Täällä on yksi joka ikävöitsee, minä

hypomenoo
27-01-11, 11:59
Meitä on sitten kaksi!

veljes
28-01-11, 07:08
Herra tukee kaikkia kaatuvia, ja kaikki alaspainetut hän nostaa.
Kaikkien silmät vartioitsevat sinua, ja sinä annat heille heidän ruokansa ajallaan.
Sinä avaat kätesi ja ravitset suosiollasi kaikki, jotka elävät.
Herra on vanhurskas kaikissa teissään ja armollinen kaikissa teoissaan.

Ps. 145:14-17

...sinä annat heille heidän ruokansa ajallaan. Siunattu varmuus!

aksu521
28-01-11, 21:26
Vaikka olen keskellä pimeyttä, Herra on minun valoni. Miika.7:8-raamattu-raamattu

hypomenoo
28-01-11, 21:44
Amen!-raamattu

ladygreen
29-01-11, 11:46
"20 Ja katso, nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista vuotta, tuli takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua.
21 Sillä hän sanoi itsekseen: "Jos vain saan koskettaa hänen vaippaansa, niin minä tulen terveeksi".
22 Silloin Jeesus kääntyi, näki hänet ja sanoi: "Tyttäreni, ole turvallisella mielellä; sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi". Ja sillä hetkellä nainen tuli terveeksi."

Matt 9:20-22

veljes
30-01-11, 09:03
Käyttäytykää vain Kristuksen evankeliumin arvon mukaisesti, että minä, tulinpa sitten teidän tykönne ja näin teidät tai olin tulematta, saan kuulla teistä, että te pysytte samassa hengessä ja yksimielisinä taistelette minun kanssani evankeliumin uskon puolesta, vastustajia missään kohden säikähtämättä; ja se on heille kadotuksen, mutta teille pelastuksen merkki, merkki Jumalalta.

Sillä teidän on suotu, Kristuksen tähden, ei ainoastaan uskoa häneen, vaan myös kärsiä hänen tähtensä, teidän, joilla on sama taistelu, mitä näitte ja nyt kuulette minun taistelevan.

Fil 1:27-30

Karhu
30-01-11, 10:37
Päivän Sana 30. tammikuuta 2011

Joh. 13:34-35 KR33/38

"Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut-että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus."

hypomenoo
30-01-11, 17:29
Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on.
Hebr 10:36

veljes
31-01-11, 06:47
Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella, kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.

Apt. 2:46-47

Sydämensä yksinkertaisuudella, ei mitään vaatimuksia ja mahtipontisia eleitä, vain sydämen yksinkertaisuudella.

Karhu
31-01-11, 09:50
Päivän Sana 31. tammikuuta 2011
Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi".Joh. 8:31-32 KR33/38

veljes
01-02-11, 06:32
Mutta muistakaa entisiä päiviä, jolloin te, valistetuiksi tultuanne, kestitte monet kärsimysten kilvoitukset,kun te toisaalta olitte häväistysten ja ahdistusten alaisina, kaikkien katseltavina, toisaalta taas tulitte niiden osaveljiksi, joiden kävi samalla tavalla.

Sillä vankien kanssa te olette kärsineet ja ilolla pitäneet hyvänänne omaisuutenne ryöstön, tietäen, että teillä on parempi tavara, joka pysyy. Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri.

Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on.
Hebr. 10:32-36

Uskomme koetellaan monissa taisteluissa, pienissä arjen hetkissä ja hieman suuremmissa jopa elämäämme mullistavissa asioissa. Näin ne saavat meissä aikaan kestävyyttä, sydämemme paloa, uudistuvaa intoa ja rakkautta olla joka hetki ja päivä yhteydessä Jeesukseen Kristukseen meidän vapahtajaamme. Ja kun pääsemme Jeesuksen kanssa taistelujen olosuhteiden yläpuolelle, näimme ja tunnemme voittomme kulloisessakin elämäntilanteessamme - kaiken me voimme hänessä joka meitä vahvistaa. Rohkeasti kilvoitellen astumme eteenpäin Jumalan taivaallisessa suunnitelmassa.

"Jumalani, älä anna minun olla esteenä sinun tahdollesi minun elämässäni"

veljes
02-02-11, 06:31
Jos joku puhuu, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti. Amen.

1. Piet. 4:11

Jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa ja kirkastakoon Kristusta Jumalan kunniaksi:

Maritta
02-02-11, 09:53
1. Moos. 37:28

Kun nyt midianilaiset kauppiaat menivät siitä ohitse, vetivät veljet
Joosefin ylös kaivosta ja myivät hänet. Ellei meillä olisi Raamatussa
muita kertomuksia kuin tämä, oppisimme jo tästäkin, kuinka ihmeellistä
hallitusta Jumala toteuttaa maailmassa. Hän on lähinnä siinä, missä
luullaan perkeleen ja kuoleman olevan käsillä. Joosefkin luulee nyt
olevansa Jumalan hylkäämä, vaikka tämä seuraa häntä silmillään. Tosin
Jumala sallii, että hänet myydään vieraaseen maahan vietäväksi, missä
hänen oli kauan kärsittävä monta vastusta, ikään kuin Herra ei olisi
ollut hänen luonaan. Mutta kun aika tuli, Herra asetti hänet mitä
suurimpaan kunniaan antaen koko maan hänen haltuunsa. Siihen hän joutui
odottamalla kärsivällisesti Herraa uskossa.

Näin Herra tekisi meillekin, jos osaisimme olla uskossa kestäviä. Onhan
meillä sama Jumala, joka silloinkin hallitsi. Meillä on sama
kaikkivaltias Isä ja sama sana. Hän ei tahdo hylätä meitä. Tietäkäämme
kuitenkin: Hän saattaa ensin häpeään sen, jota hän tahtoo kunnioittaa,
ja hän täyttää surulla ja sydämen tuskalla sen, jota hän aikoo eniten
ilahduttaa. Näin hän tekee erityisesti valituilleen. Kuta syvemmälle hän
alentaa heidät ja tekee mitättömiksi, sitä enemmän hän aikoo korottaa ja
ylentää heidät.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
02-02-11, 10:52
Kiitos -raamattu

Maritta
03-02-11, 09:19
Fil. 4:5

Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Ole aina iloinen
Jumalan edessä ja rauhaa rakastava ihmisten keskellä. Elä niin, että
teet ja siedät kaikkea, mitä ikinä Jumalan käskyjä rikkomatta voit
sietää, että olisit kaikille ihmisille mieleen. Älä vahingoita ketään,
vaan hyväksy ja käännä parhaaksi kaikki toisten ihmisten teot. Silloin
sinut voitaisiin julkisesti todeta sellaiseksi, jolle kaikki on saman
tekevää. Olet tyytyväinen sekä voittaessasi että joutuessasi tappiolle.
Et pidä mitään niin rakkaana, että sen tähden joutuisit riitaan toisen
kanssa.

Ole rikas rikkaitten ja köyhä köyhien parissa. Iloitse iloisten ja itke
itkevien kanssa. Kaiken kaikkiaan ole kaikille kaikeksi. Silloin
jokainen tunnustaisi, että et ole kenellekään pahennukseksi, vaan
sovittaudut, taivut ja myönnyt jokaisen mukaan ja kohtelet kaikkia
samalla tavoin. Näin et tee itsestäsi muille ohjetta, jonka mukaan
heidän tulisi myöntyä, taipua ja sopia.

Tämä on oikeaa hyväntahtoisuutta. Se ottaa huomioon toisen ihmisen
kyvyn ja taidon. Se hyväksyy kaiken ja kärsii lähimmäisensä hyödyksi ja
mieliksi, vaikka siten menetettäisiin omaisuus, kunnia, jopa itse
elämäkin.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
04-02-11, 06:36
Mutta nyt minä kehoitan teitä olemaan rohkealla mielellä, sillä ei yksikään teistä huku, ainoastaan laiva hukkuu. Sillä tänä yönä seisoi minun tykönäni sen Jumalan enkeli, jonka oma minä olen ja jota minä myös palvelen, ja sanoi: 'Älä pelkää, Paavali, keisarin eteen sinun pitää menemän; ja katso, Jumala on lahjoittanut sinulle kaikki, jotka sinun kanssasi purjehtivat'. Olkaa sentähden rohkealla mielellä, miehet; sillä minulla on se usko Jumalaan, että niin käy, kuin minulle on puhuttu.

Apt 27:22-25

Muistatko kun sinulle hengessä annettiin lupaus? Muistatko kun Jeesus sanoi, että minä aina kuljen kanssanne, olen teidän kanssanne. Uskossa lunasta lupaus elämääsi, uskon kautta sinä olet jo voitettu maailmasta. Astu rohkeasti eteenpäin.

Maritta
04-02-11, 06:42
4.2.2011

Room. 15:1

Mutta meidän, vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia eikä elää
itsellemme mieliksi. Tästä opimme, kuinka meidän tulee vaeltaa
rakkaudessa ja tehdä ero kahdenlaisten ihmisten, heikkojen ja väkevien,
lampaiden ja lampaiden välillä. Jos susi on purrut lampaan
henkihieveriin ja sinä lampaaseen vihastuneena sanot sen olevan väärin,
että se on haavoilla, käsket sen olla terve ja vaadit sitä seuraamaan
muita, terveitä lampaita laitumelle ja lammastarhaan, kukapa ei sanoisi
sinua mielettömäksi!

Kristus ja hänen evankeliuminsa ei tee näin. Hän ei hylkää sinua,
vaikka et heti voisikaan käsittää evankeliumia ja tulla väkeväksi. Hän
ottaa huomioon sen, että olet haavojesi heikentämä. Hän ottaa sinut
ystävällisesti hoitoonsa, opettaa oikeaa totuutta ja vapauttaa sinut
kaikista ihmissäännöistä. Hän suvaitsee sinua, vaikka et voisikaan
noista säännöistä pian luopua. Hän kärsii ja sietää sinua ja antaa
oppimisen aikaa. Toistaiseksi hän antaa sinun tehdä niin kuin osaat ja
mihin olet tottunut, kunnes tulet terveeksi ja ymmärrät koko totuuden.
Samoin meidänkin on tehtävä toinen toisellemme.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
05-02-11, 06:03
Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi: "Etsikää minun kasvojani". Herra, minä etsin sinun kasvojasi. Älä kätke minulta kasvojasi, älä työnnä vihassa pois palvelijaasi. Sinä olet minun apuni, älä minua jätä, älä minua hylkää, pelastukseni Jumala. Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa. Ps. 27:8-9,14

Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on. Jes. 55:6

Olkoot sydämemme halu etsiä Herran kasvoja.
Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi.

veljes
06-02-11, 06:42
Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat, vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme, sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut-sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet - vaan, niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat". 1. Kor. 2:6-9

Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa.
Ilm. 2:7

Maritta
06-02-11, 09:28
Matt. 6:11

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Sano: Isä, anna
meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Se tarkoittaa: Isä,
lohduta ja vahvista minua kärsivää ihmisparkaa jumalallisella sanallasi.
En kykene kestämään kättäsi, ja kuitenkin koituu kadotuksekseni, etten
sitä kestä. Sen tähden vahvista minua Isäni, etten menetä rohkeuttani.

Jumala siis tahtoo, että me emme hänen tahdossaan, so. kärsimyksessämme
juoksisi ja katselisi sinne tänne, vaan hänen tykönsä ja häneen. Tällöin
emme saa haluta pääsevämme irti, sillä se olisi vahinko ja ehkäisisi
Jumalan tahtoa ja meidän hyötyämme, vaan meidän on tahdottava, että
vahvistuisimme kestämään sellaisen tahdon loppuun saakka. Sillä on
totta, että kukaan ei kykene kärsimään ja Jumalan niin tahtoessa
kuolemaan pelotta, ellei häntä vahvisteta siihen. Mikään luotu ei kykene
tähän vahvistamiseen, pikemminkin kaikki luodut ja erityisesti ihmiset
heiltä lohdutusta etsittäessä tekevät meidät entistäkin
voimattomammiksi, irrallisemmiksi ja pehmeämmiksi. Siksi ainoastaan
Jumalan sanan, jokapäiväisen leipämme, on vahvistettava meitä.

Matteus lausuu 7. luvussa: Tulkaa minun tyköni kaikki ahdistetut ja
raskautetut, minä virvoitan teidät. Tätä oppia koko Raamattu on täynnä,
täynnä, täynnä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
07-02-11, 08:06
Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.

Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa. Sillä ei kukaan meistä elä itsellensä, eikä kukaan kuole itsellensä.

Jos me elämme, niin elämme Herralle, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sentähden, elimmepä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat. Sillä sitä varten Kristus kuoli ja heräsi eloon, että hän olisi sekä kuolleitten että elävien Herra.

Room. 14:5-9

veljes
08-02-11, 08:59
Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on. Onnellinen on se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä hän oikeaksi havaitsee; mutta joka epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä. Room 14:22-23

Tässä koko luvussa Paavali puhuu myös syömisestä, antaen neuvoja rooman seurakunnalle. Mutta en ottanut sitä kaikkea tähän mukaan, jokainen voi tarvittaessa tarkistaa sen itse tuosta 14 luvusta.

Minua enemmän kiinnosti nämä luvun lopussa olevat sanat: Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on. Tiedän, että asiat pitäisi nähdä kokonaisuutena, mutta viime aikoina olen joutunut omissa ajatuksissani palamaan monta kertaa siihen mitä uskoni on. Sanoin ja tiedän olevani uskossa, mutta jotain siitä puuttuu, uupuu - olen hieman pysähtynyt. Voin ja toimin usein uskoni sekä totuuteni mukaan, mutta se ei minua tyydytä. Onko juuri näin, että Jumala onkin uskonut heille itse kullekkin uskoa hänen tahtonsa mukaan, toisille hieman enemmän tai vähemmän. Miten voit kasvaa uskossasi, teetkö sittenkin itse liikaa sen eteen. Miten voit vain pysähtyä sekä etsiä Jumalan kasvoja ja antaa hänelle mahdollisuuden sinussa.

Usein innostumme itsessämme, usein petymme itsessämme. Mitä jos vain yksinkertaisesti luottaisimme uskoomme ja Jumalaan? Luottaisimme niin, että hän saa johtaa meitä ja siten myös vahvistaa uskoamme. Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on. Tämä on minusta lohduttava ja armahtava sanapaikka, tälläiselle kulkijalle, joka ei vielä oikeen tiedä mitä päivä tuo tullessaan.

Siunausta päivääsi!

hypomenoo
08-02-11, 18:30
Joh 3:
19. Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat.
20. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.
21. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.

Maritta
09-02-11, 10:06
Jes. 53:4

Totisesti meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti
päällensä. Tässä profeetta perustelee syvällistä ja välttämätöntä
vanhurskauttamista koskevaa kohtaa. Uskomme, että Jeesus kärsi tuskan ja
surmattiin meidän tähtemme. Paavali opettaakin, että Kristus tuli
kiroukseksi meidän edestämme. Ei näet riitä, että tiedät Kristuksen
kärsineen, vaan sinun on myös tiedettävä sen hyöty. Toisin sanoen sinun
tulee uskoa, niin kuin profeetta tässä vakuuttaa, että hän on kantanut
meidän sairautemme. Hän ei kärsinyt itsensä tai omien syntiensä tähden,
vaan meidän tähtemme. Hän on siis kantanut kaiken sen vaivan ja
sairauden sekä koonnut ja päällensä sälyttänyt kaiken sen kivun, joka
meidän, kurjien syntisten, olisi pitänyt kärsiä ja kantaa.

Ken siis oikein ymmärtää ja tietää nämä Raamatun sanat, hän on jo
oppinut kristillisyytemme ja uskomme sisällön ytimen. Katso, tästä
rikkaasta ja täydestä lähteestä apostoli Paavali on saanut nuo monet
armorikkaat kirjeensä ja ammentanut koko ylenpalttisen virran
autuaallisia ja lohdullisia lauseita. Niinpä perkeleellä ei olekaan
minkään muun kohdan kumoamisesssa niin paljon tekemistä kuin tämän,
sillä hän tietää, että kaikki riippuu siitä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
10-02-11, 13:08
Ajatuksia Nimestä!
♪♫ Nimi yli kaikkien on Jeesus...♪♫

Jumala, pelasta minut nimesi voimalla, aja minun asiani väkevyydelläsi. Ps 54:3
Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani, ja nimesi tähden sinä minua johdat ja talutat. Ps 31:4



Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. Apt 2:21
Ja uskon kautta hänen nimeensä on hänen nimensä vahvistanut tämän miehen, jonka te näette ja tunnette, ja usko, jonka Jeesus vaikuttaa, on hänelle antanut hänen jäsentensä terveyden kaikkien teidän nähtenne. Apt 3:16



Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman." Apt 4:12
ja ojenna kätesi, niin että sairaat parantuvat ja tunnustekoja ja ihmeitä tapahtuu sinun pyhän Poikasi Jeesuksen nimen kautta." Apt 4:30



Niin he lähtivät pois neuvostosta iloissaan siitä, että olivat katsotut arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden. Apt 5:41
jotka ovat panneet henkensä alttiiksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden. Apt 16:26



Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa. Kol 3:17
ja: "Luopukoon vääryydestä jokainen, joka Herran nimeä mainitsee." Hebr 1:4



Ottakaa, veljet, vaivankestämisen ja kärsivällisyyden esikuvaksi profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä. Jaak 5:10
Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä. Jaak 5:14

Maritta
11-02-11, 06:57
Matt. 9:12

Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. On kuin Herra sanoisi:
Jos makaisitte sairaina, ja parantaja olisi läsnä, olisitteko
mielissänne, jos parantaja tahdottaisiin ajaa tiehensä eikä hänen
annettaisi olla luonanne? Sillä totta tosiaan parantaja ja sairaat
kuuluvat yhteen. Samoin kuin siis sairas ei voi olla parantajatta,
samoin parantajankin tulisi mielellään olla sairaan luona.

Kuten usein on sanottu meillä on kuitenkin luonnostamme se käsitys,
ettei Jumala tahdo lainkaan olla syntisille armollinen. Opettaahan
lakikin, että Jumala on armollinen hurskaille ja hänen tahtoaan
noudattaville. Muita hän rankaisee armotta.

Mutta jos tämä olisi Jumalan tahto, Kristus ei olisi tullut maan päälle
syntisten parantajaksi, näitä vanhurskauteen viedäkseen. Hän olisi
silloin antanut heidän olla synneissään vailla armoa ja apua. Eipä hän
olisi lainkaan tullut ihmiseksi tähän maailmaan.

Ihmiseksi hän on kuitenkin tullut ja tunnustaa tässä vapaasti ja
julkisesti, että samoin kuin parantaja on sairaita varten, samoin hänkin
on syntisiä varten. Hän ei anna fariseusten karkottaa itseään syntisten
luota. Tästä havaitsemme, että Jumala nimenomaan tahtoo auttaa syntisiä
ja antaa heille armonsa.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
11-02-11, 07:23
Niin Pietari sanoi: "Hopeaa ja kultaa ei minulla ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan: Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, nouse ja käy." Ja hän tarttui hänen oikeaan käteensä ja nosti hänet ylös; ja heti hänen jalkansa ja nilkkansa vahvistuivat, ja hän hypähti pystyyn, seisoi ja käveli; ja hän meni heidän kanssansa pyhäkköön, käyden ja hypellen ja ylistäen Jumalaa.

Apt. 3:6-8

" mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan ..." Olkaamme rohkeat Jeesuksessa Kristuksessa ja antakaa eteenpäin sitä mitä meille on hänessä annettu.

hypomenoo
11-02-11, 18:08
:) Amen! Amen!

veljes
12-02-11, 08:33
Älkää siis tekään etsikö, mitä söisitte ja mitä joisitte, älkääkä korkeita tavoitelko.
Sillä näitä kaikkia maailman pakanakansat tavoittelevat; mutta teidän Isänne
kyllä tietää teidän näitä tarvitsevan. Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa,
niin myös nämä teille annetaan sen ohessa.

Luuk. 12:29-31

veljes
13-02-11, 09:16
Ja tämä on se uskallus, joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, niin hän kuulee meitä. Ja jos me tiedämme hänen kuulevan meitä, mitä ikinä anommekin, niin tiedämme, että meillä myös on kaikki se, mitä olemme häneltä anoneet.

1. Joh 5:14-15

hypomenoo
13-02-11, 09:50
Amen > Hänen tahtonsa mukaan!

veljes
14-02-11, 07:05
Ja kun Job rukoili ystäväinsä puolesta, käänsi Herra Jobin kohtalon, ja Herra antoi Jobille kaikkea kaksin verroin enemmän, kuin hänellä ennen oli ollut. Job 42:10

Muistetaan kaikkia ystäviä tänään!

hopealanka
14-02-11, 08:52
Aamen......

Maritta
14-02-11, 09:56
Luuk. 17:15

Yksi heistä palasi takaisin ja ylisti Jumalaa suurella äänellä.
Evankeliumi opettaa, mitä tekoja koeteltu, kokenut usko tekee ja mikä on
oikea jumalanpalvelus. Muutamat rakentavat Jumalalle kirkkoja, toiset
soittavat hänelle kelloja, toiset taas sytyttävät hänelle kynttilöitä,
että hän voisi nähdä. He toimivat aivan kuin hän olisi lapsi, joka
tarvitsee meidän hyvyyksiämme ja palveluksiamme.

Oikeata jumalanpalvelusta sen sijaan on palata takaisin ja ylistää
Jumalaa suurella äänellä. Se on suurin teko taivaassa ja maan päällä ja
sitä paitsi ainoa, jonka voimme tehdä Jumalalle. Noita muita hän ei
tarvitse. Hän voi ainoastaan ottaa vastaan rakkautemme ja ylistyksemme.

Takaisin palaaminen tietää saadun armon ja saatujen hyvyyksien tuomista
takaisin Jumalalle. Niitä ei pidätetä itselleen, niihin ei takerruta,
niistä ei ylpeillä toisten rinnalla, niistä ei kerskata, niistä ei
etsitä kunniaa, ei tahdota olla missään suhteessa muita parempia, ei
tahdota mielistyä itseensä eikä siitä nauttia. Sen sijaan kaikki
nautinto, mielistyminen, kerskaus ja kunnia on ainoastaan hänessä, joka
on antanut ne. Niin ikään pysytään yhtä alistuvana mukautuen siihenkin,
että hän jälleen tahtoisi ottaa lahjansa takaisin, ja silloinkin
ylistäisimme sekä rakastaisimme häntä yhtä paljon. Kuinka harvat näin
palaavatkaan takaisin, tuskin yksi kymmenesta.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Maritta
15-02-11, 09:57
Matt. 6:15

Älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte. Kiinnittäkäämme huomiomme
Herran sanoihin! Hän sanoo: Älkää murehtiko, mutta ei sano: Älkää tehkö
työtä. Hän kieltää meiltä murehtimisen, mutta ei työntekoa, onpa meidän
käsketty tehdä työtä otsamme hiessä. Huolehtimisen hän sitä vastoin
kieltää meiltä. Onhan meillä rikas Jumala, joka lupaa meille ruuan ja
vaatteet, ennen kuin niistä huolehdimme ja niitä anommekaan.

Mutta miksi hän ei anna meille niitä ilman työntekoa? Siksi, että se on
hänen hyvä tahtonsa. Hän käskee meidän tehdä työtä, ja vasta sitten hän
antaa ne, ei kuitenkaan työntekomme tähden, vaan hyvyytensä ja armonsa
tähden.

Rakkauden murheen hän sitä vastoin tahtoo pysyttää. Hän tahtoo, että
meidän on murehdittava toisista jakelemalla heille omaisuuttamme ja
lahjojamme. Jos olen hallitsija, minun on huolehdittava alamaisistani,
jos taas perheenisä, minun on huolehdittava kodistani ja niin edelleen
sen mukaan kuin kukin on Jumalalta saanut lahjoja. Jumala pitää murheen
kaikista, ja tähän murehtimiseen usko pitäytyy. Mutta meidän on myös
murehdittava toisistamme rakkaudessa. Kun Jumala on antanut minulle
jotakin, minäkin huolehdin siitä, että muutkin pääsevät siitä
osallisiksi.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
15-02-11, 21:02
Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle. Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan. Älkää siis olko heidän kaltaisiaan; sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan.
Matt. 6:6-8

Maritta
16-02-11, 09:32
Joh. 1:17

Armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta. Uskon kautta ei
anneta vain armoa, vaan myös totuus, siis hurskas elämä, jota laki
vaatii. Laki ei täten tule kumotuksi armon kautta siten että totuus
siitä kärsisi, niin ettemme rakastaisi Jumalaa. Sen sijaan armon
valtakunnassa meille annetaan anteeksi Kristuksen tähden se, ettemme
täytä lakia, vaikka se pitäisi täyttää. Mutta tämän ohessa meille
annetaan silloin Pyhä Henki, joka sytyttää meissä halun ja rakkauden
Jumalan käskyihin. Tämä alkaa armon valtakunnassa ja jatkuu aina
viimeiseen päivään asti, jolloin tulemme aivan täydellisiksi.

Jatkuvasti käy kuitenkin niin, että hän antaa anteeksi, kärsii ja
säästää meitä, kunnes meidät lasketaan hautaan. Jos siis pysymme uskossa
eli syntien anteeksiantamuksessa ja Hengen erikoislahjan osallisuudessa,
koko maailman viimeisenä päivänä polttava tuli on myös puhdistava
meidät, niin ettemme enää tarvitse anteeksiantamusta, aivan kuin meissä
olisi vielä saastaa, vaan olemme silloin kokonaan puhtaat.

Uskoessani häneen syntini ovat kuitenkin täällä anteeksiannetut.
Minulla on armon lapsen nimi senkin tähden, että hän panee minussa
alulle totuutensa, siis uuden, hurskaan elämän. Tätä työtä hän jatkaa
kunnes hän on tehnyt uuden elämän täydelliseksi.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
16-02-11, 18:59
Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen. Herra, palaja jälleen. Voi, kuinka kauan? Armahda palvelijoitasi. Ravitse aamulla meitä armollasi, suo meille iloa ja riemua kaikkina päivinämme. Suo meidän iloita yhtä monta päivää, kuin olet nöyryyttänyt meitä, yhtä monta vuotta, kuin olemme kovaa kokeneet. Saakoot palvelijasi nähdä sinun tekosi ja heidän lapsensa sinun kunniasi. Ja tulkoon osaksemme Herran, meidän Jumalamme, laupeus. Suo menestyä meille kättemme työn; niin, suo menestyä meidän kättemme työn. Ps.90:12-17

veljes
17-02-11, 07:45
Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä. 1. Piet. 1:6-7

Uskomme kestävyys koetuksissa havaittaisiin paljon kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta. Monet laittavat näissä epävakaissa taloustilanteissa toivonsa kultaan ja sen arvo onkin nousussa maailman pörssissä. Mutta sekin kerran katoaa. Kuinka kallisarvoista onkaan sielun pelastus ja kuinka kallisarvoinen on uskomme Jeesukseen Kristukseen. Kuinka oppisimme enemmän luottamaan Jumalaan ja Hänen mahdollisuuksiinsa tässä elämässämme. Hän antaa meille niitä aarteita elämässämme, joita me todella tarvitsemme.

witness
17-02-11, 08:20
Tänä aamuna oli sydämelläni 'kansojen terveydeksi'.

Tarkistin Raamatusta:

Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista hedelmät, antaen joka kuukausi hedelmänsä, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi. Ilm. 22:2

Tervehtyminen ja terveys ovat kaksi hiukan eri asiaa.

Israel on kansojen tervehtymiseksi. Siunattu hän, joka sitä siunaa.

Lemmikki
17-02-11, 09:59
Psalmi 22:26

Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.

veljes
18-02-11, 07:35
Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea; sillä näin teille runsain määrin tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan. Sentähden minä aina aion muistuttaa teitä tästä, vaikka sen tiedättekin ja olette vahvistetut siinä totuudessa, joka teillä on. 2. Piet. 1:10-12

aksu521
18-02-11, 09:50
Kiitos Veljes..rohkaisee tänään erityisesti

hypomenoo
18-02-11, 10:21
Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus. Ilm 3:19

*******

Herran armo on aamuin uus,
nurku pois! Ala kiittää!
Myrskyssäi Herran rakkaus
kuriins' armoa liittää,
pelkkää armoa monenlaista,
armoa, mikä Hälle kasvattaa,
uskon, toivonkin kirkastaa,
armoo uudistavaista.

*******

ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille: "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee;
sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa".
Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?
Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.

Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut. Hebr 12:5-8, 11

*******

mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi. 1 Kor 11:32

veljes
19-02-11, 08:18
Minä olen antanut käskyn, että minun valtakuntani koko valtapiirissä vavistakoon ja peljättäköön Danielin Jumalaa. Sillä hän on elävä Jumala ja pysyy iankaikkisesti. Hänen valtakuntansa ei häviä, eikä hänen herrautensa lopu.

Hän pelastaa ja vapahtaa, hän tekee tunnustekoja ja ihmeitä taivaassa ja maan päällä, hän, joka pelasti Danielin jalopeurain kynsistä. Ja tämä Daniel oli korkeassa arvossa ja kunniassa Daarejaveksen valtakunnassa sekä persialaisen Kooreksen valtakunnassa. Dan. 6:26-28

Ystäväni lue läpi koko Danielin kirjan 6 luku. Itse lukiessani sitä, mietin kuinka nykyaikana me kohtaamme elämässämme monia asioita, jopa sellaisia, joissa emme näe mitään ulospääsyä tai lohdutusta. Kuinka nämä nykyajan ulkoiset ja voimakkaat henkimaailman olosuhteet ajavat meidät usein lähes toivottomuuden partaalle. Se usko miten Daniel luotti Jumalaansa, kuten tässä luvussa voidaan jälleen havaita, oli suunnaton armon ja laupeuden osoitus Jumalalta. Jumala antoi Danielille varmuuden, ettei Hän hylkää Danielia missään tilanteessa, ei edes silloin, kun varma kuolema näytti lähestyvän. Ihailtavaa oli myös kuninkaan oma henkinen taistelu, miten hänen tulisi toimia.

Sydämeni halajaa sitä Jumalan varmuutta, mitä vain juuri Hän voi antaa elämäämme. Siksi voimme kaikki asiamme ja murheemme tuoda rukouksessa Jumalamme eteen Jeesuksen Kristuksen nimessä ja sovintoveressä. Ja mikä parasta anoen pyytää Jumalalta, että Hän muuttaisi elämäämme Hänen tahtonsa mukaiseksi ja uskossa jättää elämämme Hänen johtoonsa. En tarkoita sitä, että jäisimme istumaan tai makaamaan, kunnes Jumala toimii. Vaan luottaen siihen, että Jumala kuulee rukouksemme ja vastaa niihin meidän parhaaksemme, koska "Sillä hän on elävä Jumala ja pysyy iankaikkisesti. Hänen valtakuntansa ei häviä, eikä hänen herrautensa lopu."

Sinä uskonsoturi, juuri tänään kaikessa siinä arkielämäsi taistelussa, juuri tänään, Jumala kääntäköön kasvosi sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. Vaikka murheesi ei heti poistu, mutta saakon sydämesi sen taivaallisen rauhan, että Jumalasi tietää asiasi ja toimii koko ajan parhaaksesi. Ole siunattu!

hopealanka
19-02-11, 08:52
Kiitos, murheellisina, mutta aina iloisina.

Jeesus ainoa auttajamme. Maan tomua ihmiset ja heidän puheensa. Vain Sana seisoo ja † ikuisesti.

Maritta
19-02-11, 11:50
Luuk. 22:19

Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille. Tässä on suuri
aarteemme. Tarkkaa sitä ja jätä sikseen nuo hullutukset, joilla
yliopistot viisastelevat, nimittäin onko tässä Kristuksen ruumis ja
kätkeytyykö se niin halpaan muotoon. Älä siitä välitä, vaan pidä huoli
siitä, että sinulla on jotakin hyötyä sakramentista. Nämä sanat on
sanottu juuri sinulle. Ota ne sellaisina. Tee niin kun tunnet synnin
kauhistavan sekä lihan, maailman ja perkeleen kiusaavan sinua.

Juuri sinulle nämä sanat on sanottu, kun olet suuttunut ja kärsimätön,
kun ahneus ja elatuksen huoli sinua ahdistaa, kun sinua alati loukataan.
Edelleen kun teet varsin törkeitä erehdyksiä ja omatuntosi haavoittuu.
Nyt olet siis kurja ihminen, pelkäät kuolemaa, olet murheellinen etkä
voi iloita. Nyt on aika ja kyllin syytä käydä esiin, valittaa hätääsi
Jumalalle ja sanoa: Herra, sinä olet asettanut ruumiisi ja veresi
sakramentin syntiemme anteeksiantamukseksi. Nyt minä tarvitsen sitä,
olen langennut syntiin, olen pelästynyt ja voimaton tunnustamaan
sanaasi. Tulen siis nyt, että lohduttaisit minua ja parantaisit minut.
Tämä sakramentti näet edellyttää sellaisia, jotka tunnustavat syntinsä,
tuntevat olevansa hurskautta vailla ja olisivat siitä huolimatta
mielellään hurskaita. Vain tällaisesta tunnustamisesta on kysymys.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
20-02-11, 08:26
Sentähden, rakkaani, pyrkikää tätä odottaessanne siihen, että teidät havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi, rauhassa, hänen edessänsä; ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut; niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen. 2. Piet. 3:14-16

Tässä raamatunpaikassa on eräs merkittävä asia. Ensin "lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi" ja "hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut" Vaikka Pietari kehoittaa kirjeessään elämään tahrattomina ja nuhteettomina, rauhassa hänen edessänsä - voi olla että emme aina siinä onnistu. Kaikissa niissä ei niin onnistuneissa tilanteissa voimme kuitenkin luottaa siihen, että Herramme on pitkämielinen meitä kohtaan. Vaikka olemme alaspainettuina, emme koskaan ole toivottamia, sillä Jeesus on lunastanut meidät ja hänen puoleensa voimme aina kääntyä asiassa kuin asiassa.

Siinäkin asiassa, että voimme anoa Jumalalta viisautta elämäämme. Viisautta lukea hänen sanaansa ja ymmärtää sanan merkityksen ja miten se koskettaa meidän sisäistä elämäämme. Paavali oli saanut tätä viisautta ja hän kirjoitti useille seurakunnille hänelle annetun taivaallisen viisauden mukaan. Ellei meillä ole viisautta edes lukea ja ymmärtää Jumalan sanaa, meille voi käydä pian niinkuin Pietari varoittaa, me väännämme kieroon näitä kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.

Tämä nykyaika on juuri sitä aikaa, kun usein väännetään näitä raamatunkirjoituksia oman mielen mukaan. Onko todella niin, että kaikki mitä raamatussa ei ole kiellettyä, on siis sallittua. Mikä on meidän omatunnon laita? Jos meidän omatunto on paatunut, olemmeko valmiit hyväksymään sen kaiken mitä omatuntomme ei ymmärrä. Kuinka usein käymme etsimään Jumalan kasvoja ja anomaan itselle sitä viisautta, että näkisimme elämämme todellisen tarkoituksen? Edes niissä pienissä asioissa, joita Jumala on meille hänen palvelijaan uskonut.

Minkälaisen, edes pienen, jalanjäljen tämä palvelustehtäväsi täällä ajassa jättää taivaalliseen apostolien tekojen lukuun?

Olkaamme Herrassa rohkeat ja uskolliset, sillä Hänessä me voimme kaiken!

Maritta
20-02-11, 10:11
2. Kor. 5:7

Me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä. Evankeliumin valaisema ihminen
kiintyy sanan kautta Kristukseen ja hänet saatetaan aivan hiljaisesti
ulos helvetistä ja synnistä, vaikka hän yhä tuntee syntiä ja luulee
olevansa vielä siinä.

Nyt alkaa taistelu. Tunteet kamppailevat Henkeä ja uskoa vastaan, Henki
ja usko taas tuntemisia vastaan. Usko antaa luonteensa mukaisesti järjen
tuntemisten mennä menojaan. Se ummistaa silmänsä turvautuen elämässä ja
kuolemassa vain sanaan. Tunteminen puolestaan ei mene järjellä ja
ulkonaisilla aistimilla käsittämistä edemmäksi. Näin tunteminen on uskoa
vastaan ja usko tuntemista vastaan. Mitä enemmän tässä kamppailussa usko
kasvaa, sitä enemmän tunteminen vähenee. Ja päinvastoin.

Synti, ylpeys, ahneus, viha ja muu sellainen riippuvat meissä vain
siksi, että ne harjaannuttaisivat meitä uskossa, että usko päivä
päivältä enenisi, ja että ihminen viimein tulisi kokonaan kristityksi ja
kätkeytyisi Kristukseen viettäen oikeata juhlaa. Merellä aalto toisensa
jälkeen syöksyy rantaa vasten aivan kuin tahtoisi särkeä sen voimallaan,
mutta itse sortuu sitä vasten ja katoaa. Samoin synnitkin syöksyvät
ylitsemme pyrkien sortamaan meidät epätoivoon, mutta niiden on pakko
paeta ja viimein ne häviävät tykkänään.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
20-02-11, 11:43
Kiitos Veljes muistutuksestasi!
Niin Paavalikin:
Samoista asioista teille kirjoittaminen ei minua kyllästytä, ja teille se on turvaksi.
Ja:
Kuitenkin olen paikka paikoin jotenkin rohkeasti teille kirjoittanut, uudestaan muistuttaakseni teille näitä asioita, sen armon kautta, jonka Jumala on minulle antanut

Pietari:
Ja minä katson oikeaksi, niin kauan kuin tässä majassa olen, näin muistuttamalla herättää teitä.

veljes
21-02-11, 06:45
Sentähden minä notkistan polveni Isän edessä, josta kaikki, millä isä on, taivaissa ja maan päällä, saa nimensä, että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa vahvistua hänen Henkensä kautta ja Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne, niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä.

Mutta hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa, hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti! Amen.
Ef. 3:14-21

Maritta
21-02-11, 10:03
Luuk. 24:36

Rauha teille! Tämä evankeliumi osoittaa oikean Kristuksen. Se näkyy
ensiksi siinä, että Kristus sanoo: Rauha teille! Toiseksi siinä, että
hän nuhtelee opetuslapsiaan. Hän ei voi sietää sitä, että heillä on
hänestä niin nurinkurisia ajatuksia. Hän sanoo: Miksi nousee sellaisia
ajatuksia teidän sydämeenne?

Näitä sanoja eivät korvaa tavara tai raha. Murheellinen ihminen voi
näiden johdosta päätellä näin: Vaikka perkele luettelisi kaikki Raamatun
sanat pelottaakseen minua ja jättäisi minut aivan kokonaan vaille
lohdutusta, tunnistan siinä kuitenkin perkeleen, vaikka kuvittelisinkin
tässä kaikessa näkeväni Kristuksen ristillä riippuvana tai Isän oikealla
puolella istuvana. Kyllähän Kristus tullessaan ehkä ensin pelottaa
minua. Hän ei kuitenkaan ole siihen syynä, vaan oma luontoni, joka ei
tunne Kristusta. Oikea perkele kuitenkin ajaa minut kauhistumaan eikä
lakkaa, ennen kuin on syössyt minut epätoivoon.

Ole siis varuillasi! Muista, että Kristus ei pelästytä omiansa eikä hän
mielisty siihen, että opetuslapset kammoavat häntä. Tunnettakoon hänet
sitä vastoin sellaiseksi, joka tulee mielellään luoksesi, kun olet
murheellinen, että sinäkin iloitsisit hänestä ja antaisit kauhistavien
ajatusten mennä menojaan.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
22-02-11, 06:46
Arabimaissa kuohuu edelleen ... demokratian puolesta. Onko tämä nnitä valmistelevia hetkiä, josta raamatussa kerrotaan.

"Mutta aikakausista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa; sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä. Kun he sanovat: "Nyt on rauha, ei hätää mitään", silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon." 1. Tess. 5:1-3

"Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: Kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä kaikki tapahtuvat. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa. Mutta siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä. Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee." Mark. 13:28-33

Rakas Jeesus opeta meitä pitämään päivistänne vaarin. Auta meitä kilvoittelemaan uskossamme, auta meitä auttamaan ja palvelemaan muita lähimmäisiämme. Anna meille rakkautta, taivaallista rakkautta, että mekin voisimme rakastaa vielä enemmän kaikkia ympärillämme olevia ihmisiä.

hopealanka
22-02-11, 08:34
Aamen. ---

Hannele
22-02-11, 08:38
:) [I]Kunnia ja kiitos tästä suunnattomasta etuoikeudesta saada sanoa "Minun turvanani on Jumala" [/IAamen.

Amen, ja kun ajattelee mitä se pitää sisällään, niin kellä koskaan on niin hyvä turva kuin meillä. Ihmisen paras onni olla lähellä Jumlaa. AAMEN!

Maritta
22-02-11, 10:47
Jumalan iankaikkisen turvallisen sanan varassa on hyvä alkaa päivän matka.

kynäilijä
22-02-11, 15:40
Nämä Raamatun jakeet ovat viimeksi puhutelleet itseäni lukiessani,
erityisesti nuo tummennetut kohdat...

Joh. 10:3-5,12-14,16,27

Hänelle ovenvartija avaa,
ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä;
ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä
ja vie heidät ulos.
Ja laskettuaan kaikki omansa ulos
hän kulkee niiden edellä,
ja lampaat seuraavat häntä,
sillä ne tuntevat hänen äänensä.

Mutta vierasta ne eivät seuraa,
vaan pakenevat häntä,
koska eivät tunne vierasten ääntä."

Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole,
kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee;
ja susi ryöstää ja hajottaa ne.
Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista.

Minä olen se hyvä paimen,
ja minä tunnen omani,
ja minun omani tuntevat minut,

Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta;
myös niitä tulee minun johdattaa,
ja ne saavat kuulla minun ääneni,
ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

Minun lampaani kuulevat minun ääntäni,
ja minä tunnen ne,
ja ne seuraavat minua.

veljes
22-02-11, 15:53
...lampaat kuulevat hänen ääntänsä ...

Tämä äänen kuuleminen, se on todella tärkeää. Toinen lähes yhtätärkeä asia on se, että me lampaat olemme kuuloetäisyydellä. Tärkeää on huomata se, ettei Jeesus puhu siitä, että lampaat näkevät paimenen, vaan lampaat kuulevat paimen äänen, seuraavat häntä ja tuntevat hänet. Juuri näin se on ... mutta kun me haluaisimme kovasti nähdä ja tuntuu, että vielä enemmän luotamme siihen, mitä näemme.

Lemmikki
22-02-11, 16:54
Psalmi 22:
23 (22:24) Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.

veljes
23-02-11, 07:05
Siis, rakkaani, samoin kuin aina olette olleet kuuliaiset, niin ahkeroikaa, ei ainoastaan niinkuin silloin, kun minä olin teidän tykönänne, vaan paljoa enemmän nyt, kun olen poissa, pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte; sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.

Tehkää kaikki nurisematta ja epäröimättä, että olisitte moitteettomat ja puhtaat, olisitte tahrattomat Jumalan lapset kieron ja nurjan sukukunnan keskellä, joiden joukossa te loistatte niinkuin tähdet maailmassa, tarjolla pitäessänne elämän sanaa, ollen minulle kerskaukseksi Kristuksen päivänä siitä, etten ole turhaan juossut enkä turhaan vaivaa nähnyt. Vaan jos minut uhrataankin tehdessäni teidän uskonne uhri-ja palvelustoimitusta, niin minä kuitenkin iloitsen, ja iloitsen kaikkien teidän kanssanne; samoin iloitkaa tekin, ja iloitkaa minun kanssani!
Fil 3:12-18

Palvelkaa Jumalan Poikaa, Vapahtajaamme sillä kaikella mikä meissä on. Olkoon tämä sydämemme asenne, vaikka tekomme ovatkin usein pieniä ja arkisia. Tietäen kuitenkin sen, että sillä Jumala on se, joka meissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.

kynäilijä
23-02-11, 17:23
Veljes;

Kun elät lähellä Jumalaa ja Hänen suurta armoaan
– sinun ei tarvitse kertoa,
kasvoiltasi se nähdään. :)

Entä jos kasvoilta nähdään surua, sairautta, kärsimystä, pelkoa tai väsymystä...
Todistaako sellaisenkin uskovaisen kasvot siitä,
että hän elää lähellä Jumalaa ja hänen suurta armoaan?

veljes
23-02-11, 23:36
Veljes;

Kun elät lähellä Jumalaa ja Hänen suurta armoaan
– sinun ei tarvitse kertoa,
kasvoiltasi se nähdään. :)

Entä jos kasvoilta nähdään surua, sairautta, kärsimystä, pelkoa tai väsymystä...
Todistaako sellaisenkin uskovaisen kasvot siitä,
että hän elää lähellä Jumalaa ja hänen suurta armoaan?

Vaikea kysymys, mutta uskon, että uskova ihminen joka kaiken vaikeuden keskelläkin luottaa Jumalaan, hänen rauhallisuutensa joka ei ole tästä maailmasta, kertoo hänen kasvoillaan mikä on Jumalan voima ja armo. Siinä surussa ja ahdistuksessakin olemme onnellisempia kun moni niistä jotka eivät tunne Jumalaa. Itse olen vain oppinut, että vaikka olen kuinka murheissani, ahdistuneena ja suruissani - sydämeni iloa ei kukaan voi riistää. Siksi uskon, että se mitä tunnen sydämessäni näkyy myös kasvoiltani.

Toisaalta omat heikkoutemme on usein myös vahvuutemme, siksi se on voimavaramme.

veljes
24-02-11, 06:15
Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden.

Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden, ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset, hän, jota Jumala nimittää "ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan".

Hebr. 5:7-10

Kun Jumalan Henki on vuodattanut Jumalan rakkauden sydämiimme, silloin alamme tieten tahtoen samastua Jeesuksen mielenkiintoon muita ihmisiä kohtaan.

Meillä ei ole oikeutta kristillisessä työssä mukautua omien mielentekojemme mukaan, tässä on eräs Jeesus-suhteemme tärkeimmistä tunnusmerkeistä. Uhraamisen ihastus on siinä, että minä luovun elämästäni ystäväni Jeesuksen tähden - että voittaisin muita hänelle, olisin Kristuksen elävä kirje tässä maailmassa.

Ollen itse rakastuneena Kristukseen ja oppia hänen kuuliaisuudestaan ja rakkaudestaan Isäänsä kohtaan.

Maritta
24-02-11, 08:55
Matt. 6:7

Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka
luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan. Tästä
opimme, että kuta suurempi hartaus hengessä on, sitä vähemmän käytetään
sanoja. Tiedämmehän, että on täysin mahdotonta ilmaista ajatuksiaan niin
kuin mielellään tahtoisi. Tällaiset harvat sanat ovatkin sisällykseltään
aina niin suuria ja syviä, että niitä ei voi ymmärtää se, jolla ei ole
edes osaksi samaa henkeä. Lihallisten ihmisten mielestä tällaiset sanat
ovat aina halpoja, aivan mehuttomia ja mauttomia, he kun itse
toimittavat tehtävänsä monisanaisesti ja suuriäänisesti. He näet
luulevat, että heitä kuullaan heidän paljon puheensa tähden. Salomo
sanoo: Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se
luetaan kiroukseksi (Sananl. 27:14). Hän näet tekee asian
epäilyksenalaiseksi. Jokainen luulee hänen tahtovan antaa huonolle
asialle kauniin leiman, koska hän on niin kiivaasti sen puolesta, mutta
siten hän vain pahentaa asian.

Samoin jos luullaan, että Jumalaa on ylistettävä monisanaisesti,
huudolla ja pauhinalla, käyttäydytään aivan kuin hän olisi kuuro eikä
tietäisi mitään ja aivan kuin me pyrkisimme herättämään hänet ja
neuvomaan häntä. Tällainen väärä usko koituu pikemminkin Jumalan
pilkaksi kuin ylistykseksi.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
24-02-11, 16:49
'Eläminen Elämästä'

Kestäväisyydellänne te voitatte omaksenne elämän. Luuk 21:19


Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää. Joh 5:24-25


Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"
Joh 11:25-26


... koska minä elän, niin tekin saatte elää. Joh 14:19

************************************************** *****************************

...mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää. Room 8:13


Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto. Fil 1:21


Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa; Kol 3:3


Varma on tämä sana; sillä: jos olemme kuolleet yhdessä hänen kanssaan, saamme myös hänen kanssaan elää; 2 Tim 2:11

************************************************** *****************************

Ja tämä on se lupaus, minkä hän on meille luvannut: iankaikkinen elämä.
1 Joh 2:25

Jolla Poika on, sillä on elämä; 1 Joh 5:12

************************************************** *****************************
Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa.' Ilm 2:7

Maritta
25-02-11, 09:58
Room. 1:6

Evankeliumi on Jumalan voima itsekullekin uskovalle pelastukseksi.
Älköön suinkaan ajateltako, että Herramme Kristus taivaaseen mentyään
muka vain istuisi siellä ylhäällä joutilaana itsekseen huvitellen. Ei
niin. Hän huolehtii valtakuntansa hallitsemisesta ja on kuningas, joka
on alituisesti läsnä, täyttää ja hallitsee kaiken ja ottaa vaarin
erityisesti valtakunnastaan, joka on kristillinen usko.

Tätä valtakuntaa ei hallita väkivallalla, vaan sanan saarnaamisella,
siis evankeliumilla. Tämä on hänen valtakuntansa. Hän hallitsee sitä
siten, että koko hänen voimansa on hänen sanassaan. Siinä valtakunnassa
ovat ne, jotka kuulevat sanan ja uskovat sen. Sana tulee siinä niin
voimalliseksi, että se saa aikaan kaiken, minkä ihminen ikinä tarvitsee,
ja se antaa koko siunauksen. Näin voitat sanalla synnin, kuoleman,
perkeleen ja helvetin. Sanaan sinun on paettava ja tultava osalliseksi
koko siitä rauhasta, ilosta, elämästä ja voimasta, mikä sanassa on.
Ihmeellinen on siis tämä valtakunta: siinä on sana ja sitä julistetaan
koko maailmalle. Sen voima on kuitenkin salattu ja ainoastaan uskova
havaitsee, että se on niin vaikuttava ja saa niin suuria aikaan.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hopealanka
25-02-11, 10:34
Aamen....................

hypomenoo
25-02-11, 10:57
1. Jumala ompi linnamme,
varustus vahva aivan.
Hän aseemme on, kilpemme,
ajalla vaaran, vaivan.
Se vanha vainooja,
kavala kauhea,
on kiivas, kiukkuinen
ja julma hirmuinen;
ei löydy maassa vertaa.

Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä.
Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää.
Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava. 1 Piet 5:8-10


2. Turha on oma voimamme,
ei voi se meitä auttaa!
Mut pimeyden vallat me
voitamme Herran kautta;
sotija verraton
its' Jeesus Kristus on,
Hän Herra Sebaot,
helvetin joukiot
lyö maahan, voiton saattaa.

Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta! 1 Kor 15:57


3. Ja vaikka kiehuis täynnänsä
maailma perkeleitä,
päällemme syösten päänänsä,
niin emme pelkää heitä;
juur turhaan kiukuissaan,
nyt maailman päämies vaan
pauhaapi, saanut on
hän nyt jo tuomion;
yks' sana hänen kaataa.


Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun. Kol 2:15

Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.
1 Joh 3:8


4. Se sana seisoo vahvana,
he ei voi sitä kestää;
kun kanssamme on Jumala,
ken meiltä voiton estää?
Jos vaikka henkemme,
osamme, onnemme,
he veisi viekkaasti,
jää meille kuitenki
Jumalan valtakunta.


ja vahvistivat opetuslasten sieluja ja kehoittivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: "Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan".
Apt 14:22

Maritta
26-02-11, 10:18
1. Moos. 32:24

Silloin painiskeli hänen kanssaan muuan mies päivän koittoon saakka. Opi
Jaakobin kamppailusta, kuinka Herra käyttäytyy meitä kohtaan kuullessaan
rukouksemme. Jaakob pelkää epätoivoisena veljeään. Silloin Jumala tulee
vahvistamaan häntä, mutta siten että tekee hänet entistä kurjemmaksi.
Jumala oli pannut hänet ahdistukseen. Kun tämä silloin alkaa huutaa ja
rukoilla, Jumala on aivan surmata hänet.

Tästä opimme, kuinka meille käy, kun Herra kuulee rukouksen. On kuin
hän tahtoisi meidät perin juurin tuhota. Israelilaisillekin hän teki
niin: päättäessään viedä heidät Egyptin maasta hän salli faraon ahdistaa
ja vaivata heitä entistä raskaammin. Samalla tavalla kävi
Kristuksellekin. Kun Jumala oli päättänyt tehdä hänestä kuninkaan, hän
alkoi ensin suurin ihmein ja voimateoin. Mutta kun asian piti olla
parhaimmalla kannalla, Jumala salli hänen pahantekijän tavoin kuolla
ristillä. Kuitenkin hän johdatti niin, että kun tilanne näytti
epätoivoiselta, Kristus tuli ilmeiseksi ja hänestä tuli iankaikkinen
kuningas.

Samoin hän tekee meillekin. Kun kuolemasta pelastuaksemme huudamme
hänen puoleensa, silloin hän meidät vasta kuolemaan viekin. Hän tekee
näin saattaakseen häpeään järkemme, joka ei tahdo uskoa, vaan tietää,
kuinka, missä ja milloin, että usko saisi sijan ja antaisi Jumalan
hallita ja vaikuttaa.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Maritta
27-02-11, 11:12
Jaak. 3:2

Monessa kohden me kaikki hairahdumme. Olen usein neuvonut, että on
opittava tarkasti erottamaan elämä opista. Oppiin kuuluu se, että uskon
Kristukseen tekojani, kärsimystäni ja kuolemaani minäkään pitämättä sekä
palvelen lähimmäistäni antaen sen mennä mikä on mennäkseen. Elämään taas
kuuluu se, että teen tietyllä tavalla ja noudatan sitä ja tätä. Elämä ei
ole läheskään niin tähdellinen kuin oppi. Vaikka elämä ei olisikaan niin
puhdas, oppi saattaa kuitenkin olla, ja elämääni voidaan kärsivällisesti
sietää. Tekopyhämme eivät kuitenkaan opeta näin. Parhaat ja korkeimmalle
kehittyneet heistä saarnaavat ainoastaan ankaraa elämää. He asettavat
katseltavaksemme sellaisia esikuvallisia pyhiä, jotka ovat tehneet
ihmeellisiä tekoja. Näin he johdattavat ihmiset välinpitämättömiksi
opista. Helpommin ei voi kansaa vietellä kuin kauniinmuotoisella
elämällä. Jätä siis elämä tänne maan päälle, mutta korota oppi hamaan
taivaaseen. Oppi on alati sama, aivan puhdas ja täydellinen, elämä sen
sijaan voi tulla paremmaksi. Soisinpa mielelläni, että elämäni
kohentuisi, mutta se ei ota onnistuakseen. Elämä ei elinaikanamme
tulekaan opin mittaiseksi. Melkein jokaisen Raamatun esittämän pyhän
elämään on sekaantunut paljon puutteita ja heikkoutta.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
28-02-11, 09:20
Hänen opetuslapsensa sanoivat: "Katso, nyt sinä puhut avonaisesti etkä käytä mitään kuvausta.Nyt me tiedämme, että sinä tiedät kaikki, etkä tarvitse, että kukaan sinulta kysyy; sentähden me uskomme sinun Jumalan tyköä lähteneen."

Jeesus vastasi heille: "Nyt te uskotte. Katso, tulee hetki ja on jo tullut, jona teidät hajotetaan kukin tahollensa ja te jätätte minut yksin; en minä kuitenkaan yksin ole, sillä Isä on minun kanssani. Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman." Joh. 16:30-31

Kuinka moni meistä on elämämme varrella jättänyt kuitenkin Kristuksen yksin? Moni meistä on varmaakin havantunut sielussaan, huomatessamme, kuinka olemme itse elämässämme estäneet Kristuksen halua ilmestyä jokapäiväseen elämäämme.

Mehän olemme mestareita lupaamaan hengen innossamme vaikka mitä, mutta onneksi Jumala on armollinen meitä kohtaan. Me teemme elämäämme kaikenlaisia sotkuja, suruja ja vaikeuksia. Monesti tekoihimme liittyy oman henkemme yli-innostus, joskus ehkä myös ulkoiset paineet ja voimme myös kokea hetkellistä iloa valintoja ja asioita tehdessämme. Kuinka monesti olemme saaneet uudelleen nöyrtyä ja palata takaisin ristin juurelle, kohdataksemme uudestaan taivaallisen armon.

Jos teemme asioita vain velvollisuuden tunnosta, palamme loppuun. Jos teemme asioita vain ulkoisten paineiden alla tai haemme ulkoista muiden ihmisten hyväksyntää, palamme loppuun. Jos toimimme omista itsekkäistä ajatuksista, palamme loppuun. Miten on niiden asoiden laita, joita teemme sydämestämme? Oletko koskaan hähnyt ihmistä joka on rakastunut, hän on "avain sokea". Kaikki muut asiat menettävät merkityksensä, kun sydämen rakkaus valtaa alaa. Kuinka rakkaus saakin meissä aikaa uutta voimaa ja mieli nousee uusiin unelmiin. Kuinka usein Jeesuksen kysymys ”Oletko kadottanut ensimmäisen rakkauden?” laskeutuu sydämellemme?

Kysymys ei ole koskaan hyödyllisenä olemisesta, vaan siitä, että olemme kallisarvoisia Jumalalle itselleen. Kun olemme luovuttaneet itsemme Jumalalle, niin Hän toimii kauttamme kaiken aikaa.

Maritta
28-02-11, 09:28
1. Moos. 22:2

Ja Herra sanoi: Ota Iisak, ainokainen poikasi, jota rakastat, ja mene
Moorian maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi. Jumala sallii
tapahtua pyhiensä luonnon vastaisesti. Luonto tosin heihin jää, mutta
Jumala ahdistaa heitä. Tässä hän koettelee, tahtooko Aabraham seurata
enemmän luonnollista rakkauttaan kuin hänen sanaansa. Kaikkihan on
Jumalan omaa lahjaa, mutta hän tahtoo koetella meitä nähdäkseen ja että
mekin näkisimme, pidämmekö häntä hänen lahjojaan rakkaampana. Hän myös
vahvistaa omiaan niin, että he voisivat pysyä sanassa, vaikka
menettäisivät hänen kaikki lahjansa. Tämän sanon siksi, ettei pyhistä
tehtäisi pölkkyjä, vaan annettaisiin luonnon olla sellaisenaan. Tosin
luontoomme koskee menettäessämme hyvän ystävän, nähdessämme nälkää ja
tuntiessamme janoa tai kuollessamme. Sitä vastoin meistä tuntuu hyvältä,
kun olemme terveitä, kun on rauha ja kaikkea kyllin. Minkä me sille
voimme. Se on luontomme, ja kaikki tyynni on Jumalalta.

Pääasia on kuitenkin, ettei lahjojen vuoksi hylätä sanaa eikä riiputa
enemmän luoduissa kuin Herrassa. Valmistukaamme siis siihen, että hän
perkaa ja puhdistaa meitä perin pohjin. Hän tahtoo nähdä, jätämmekö
kaiken muun noudattaaksemme hänen mieltänsä. Siksi hän tässä Aabrahamia
koettelee.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

kynäilijä
28-02-11, 15:24
On vaarana se,
että Jumalan lapset rakastavat Isältä saatuja siunauksiaan ja lelujaan enemmän kuin Isää itseään.

Ja viettävät kaiken aikansa siunauksiensa ja lelujensa parissa
ja laiminlyövät Isänsä kanssa viettämänsä ajan.

hypomenoo
28-02-11, 22:54
Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon.
Katsokaa siis, miten kuulette; sillä sille, jolla on, annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, minkä hän luulee itsellään olevan."
Luuk 8:17,18


Mutta hän vastasi ja sanoi: "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois. Matt 15:13

Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan. Gal 5:9

veljes
01-03-11, 08:32
Kuka on se mies, joka Herraa pelkää - sen hän neuvoo tielle, joka hänen on valittava.
Hänen sielunsa saa nauttia hyvää, ja hänen jälkeläisensä perivät maan.

Herran neuvo on tunnettu niille, jotka häntä pelkäävät, ja hän ilmoittaa heille liittonsa.
Minun silmäni katsovat alati Herraan, sillä hän päästää minun jalkani verkosta.
Käänny minun puoleeni, armahda minua, sillä minä olen yksinäinen ja kurja.

Minun sydämeni pakahtuu tuskasta; päästä minut ahdistuksistani.
Katso minun kurjuuttani ja vaivaani, anna kaikki minun syntini anteeksi.
Ps. 25:12-18

Minkälainen on todellinen Jumalan tietoisuus elämässämme, sen kaikissa tilanteissa. Emme voi ylpeänä esittää mitään konkrettisista näyttöä siitä, että turvautuisimme joka tilanteessa Jumalaan, ellemme sitten elä lähes Jobin mielenmukaista elämää. Daavid, joka oli Jumala voideltu ja armoitettu mies, oli myös kaikessa voimassa ja viisaudessa heikko mies. Mutta mielestäni rehellinen mies. Hän koki olevansa epäuskollinen ja epäonnistunut, vaikka Jumala oli häntä lähellä.

Mutta ihailtavaa oli hänen sydämensä tunto, kun hän luottaen Jumalansa kääntyi aina uudelleen ja uudelleen Hänen puoleensa. En usko että se aina oli edes niin helppoa, uskon että Daavid oli Jumalaa pelkääväinen mies. Miten sitten lähestyä Häntä, jota pelkää, varsinkin kun tuntee todellisen piston sydämessään siitä, että on eksynyt Hänen kasvojensa läheisyydestä muille teille.

Aivan kun rivien välistä voisin lukea sen ajatuksen, kuinka Jumala rakastaa hänen vilpittömyyttään. Minkälainen olikaan Daavidin sydämen mielenlaatu, hän katui, tunnusti syntinsä ja suuntaisi mielensä uudelleen Jumalaan. Ja minkä ilon se saikaan hänessä aikaan, niin Jumalaa ylistäviä ovat Daavidin useat psalmit.

Minua jotenkin ilahduttaa tämä kysymys, "kuka on se mies, joka Herraa pelkää?" Kuinka tärkeää olisi tuntea koko elämässääm Jumalan ihmeellinen läsnäolo ja sydämessään ilo - Jumala on minun turvani. Me olemme kuitenkin vain ihmisiä, me haluamme oikaista monessa kohdin elämämme suhteen, etsimme vain helpompaa tietä. Mutta jos olisimme enemmän Jumalaa pelkääväisiä, niin Hän neuvoo meidät tielle, joka meidän on valittava. Ehkä silmämme vielä enemmän avautuisi näkemään, että elämän pysyvä tietoisuus on Jumala - Hän on meidän turvamme.

Jeesuksessa Kristuksessa meille tämä iankaikkinen mahdollisuus tarjotaan. Kun rukouksessa lähestymme Jumalaan, voimme koko sydämestämme hänen nimessään pyytää Jumalalta hänen tahdon mukaista elämää ja viisautta omaan elämäämme.

Maritta
01-03-11, 10:30
Ps. 25:14

Herran neuvo on tunnettu niille, jotka häntä pelkäävät. Tässä
tarkoitetaan hänen erikoista, salattua ilmestystään. Jumalan sanaa
viljellään näet kahdella tavalla. Ensiksi yleisesti ja julkisesti, onhan
jumalattomillakin sana, ja he kuulevat ja lukevat sitä. Tämä on
kuitenkin vain kuori. Heillä ei ole ydintä, toisin sanoen pääsyä
Kristuksen kärsimyksen armoon, hedelmään ja hyötyyn, vaikka heillä onkin
itse tapahtuman historia jokaiselle seinälle maalattuna. Kristuksen
kärsimyksen hyödystä kukaan heistä ei kuitenkaan tiedä, se on heille
salaisuus. Miksi? Siksi, etteivät he tahdo olla syntisiä. Kristus on
näet kärsinyt ainoastaan syntisten edestä.

He osaavat tosin paljon puhua Kristuksen kärsimyksestä, mutta eivät
sitä kuitenkaan ymmärrä. Jos heille sanotaan: Kristus on kärsinyt
edestäsi, siis sinäkin olet syntinen, he eivät suostu siihen.

Toiseksi: uskovat, hurskaat ihmiset eivät vain ulkonaisesti viljele
Jumalan sanaa, vaan he myös ymmärtävät sen. Herran salaisuus on näet
heille ilmaistu, niin kuin Kristus sanoo: Me tulemme hänen tykönsä ja
jäämme hänen tykönsä asumaan. Hän näet aukaisee sellaisille Raamatun
salaisuudet, niin että he ymmärtävät ne.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
01-03-11, 11:48
Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat!
Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi, ja syyssade peittää sen siunauksilla.
He käyvät voimasta voimaan, he astuvat Jumalan eteen Siionissa.
Herra, Jumala Sebaot, kuule minun rukoukseni, ota se korviisi, Jaakobin Jumala. Sela.
Jumala, meidän kilpemme, käännä katseesi, katso voideltusi kasvoja.
Ps 84:6-10

veljes
02-03-11, 07:45
Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.

Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.

Sillä iloiten te lähdette, ja rauhassa teitä saatetaan; vuoret ja kukkulat puhkeavat riemuun teidän edessänne, ja kaikki kedon puut paukuttavat käsiänsä. Jes 55:8-12

"Joka Herraan turvaa, häntä ympäröitsee armo." Itseäni on puhuttanut se, kuinka minun pitäisi vielä enemmän elämässäni turvata Herraan. Usein epäröin ja epäuskon tunne valtaa minut, tunnen kuinka henkimaailman taistelut alkaavat itseni ympärillä. Saatana kysyy luottamustani Herraan, onko niin ja onko näin. Tämä taistelu laittaa rukoilemaan, sillä se on ainut mitä voin tehdä, vaikka en näkisin tilanteessa vielä sitä konkreettista voittoa. Jumala antaa rauhan sydämelleni, kaikki on kuitenkin minun käsissäni. Kaikki koettelukset, kaikki tämä, että kasvaisit ja oppisit tuntemaan minut - minun tieni, minun suunnitelmani, minun armoni ja laupeuteni.

Oma kipuiluni ovat usein tämän maailman kipuiluja, elämässä pärjäämistä, asioiden hoitamista ja arkielämän vastuunottamista. Usein ne uuvuttavat minut. Tämäkin osa elämästä täytyy elää, mutta vielä useammin näissäkin asioissa voisin kääntyä rukouksessa Jumalan puoleen. Tämä on turvani. Viime aikoina olen huomannut kuinka yksinkertaisissa asioissa Jumala voi auttaa. Usein niitä ei edes huomaa, mutta kun pysähtyy miettimään, voi tuntea miten Jumala on kantanut minua palan matkaa elämässäni ja olen jaksanut mennä eteenpäin. Miten lohduttavaa on raamatusta lukea, Jesaja 55:2 " Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä."

Kuinka lohduttavaa on kuulla, että meitä saatetaan taivaallisessa rauhassa eteenpäin. Jumalan sana on ainut ilomme, lohtumme ja oppaamme "vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin."
Osaammeko me aina iloita niistä arkielämän pienistä asioista joissa Jumala kulkee kanssamme?

"Jumalattomalla on monta vaivaa, mutta joka Herraan turvaa, häntä ympäröitsee armo.
Iloitkaa Herrassa ja riemuitkaa, te vanhurskaat, ja veisatkaa ilovirsiä, kaikki te oikeamieliset."
Ps. 32:10-11

Opeta Jumala meitä vielä enemmän luottamaan sinuun!

hypomenoo
02-03-11, 08:59
Amen!-raamattu

Maritta
02-03-11, 09:49
1. Joh. 1:7

Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta
synnistä. Kristityllä on oltava taito ja ymmärrys antaa laille ja
teoille niiden oikea käyttö ja samalla korottaa Jeesuksen sovitusveren
oppi niin korkealle ja avaralle kaikkien lakien yläpuolelle kuin taivas
on maata.

Kun näet kristitty on oikeassa kristillisyydessään tekemisissä
ainoastaan Jumalan kanssa, hän ei itsessään tiedä mistään synnistä eikä
ansiosta. Hän elää kuin toisessa uudessa maailmassa. Vaikka hän
tunteekin syntejä, hänen ei sovi katsella niitä itsessään, vaan hänessä
jonka päälle Jumala ne pani. Hän ei siis katsele niitä sellaisina
synteinä, jotka vangitsevat hänet omassatunnossaan, vaan sellaisina,
kuin ne Kristuksessa ovat sovitetut ja voitetut. Jumala ei ole näet
tahtonut panna niitä meidän päällemme, koska emme jaksa kantaa niitä.
Meidän täytyisi vaipua ja hukkua niiden alla. Sen sijaan hän on tehnyt
Kristuksesta sellaisen synnin kantajan, jolla on vahvemmat hartiat kuin
meillä. Kristus kantaa synnin niin, että sen on rauettava tyhjiin.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
03-03-11, 07:46
Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta -se on Jumalan lahja- ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme. Ef. 2:8-10

Kiitos Jumala tästä suunnattomasta armostasi. Mitä se oikein on, sitä me emme pysty ymmärtämään. Olet meille antanut sen kallisarvoisimman taivaallinen lahja, lähetit poikasi tänne maailmaan. Annoit meille mahdollisuuden iankaikkiseen elämään, tähän suunnattomaan etuoikeuteen Poikasi kautta. Mutta ei tämä ole ainut ihmeellinen asia joka meille on tarjolla. Jeesuksen kautta meillä on mahdollisuus palata Sinun iankkaikkiseen suunnitelmaan omassa elämässämme, siihen kaikkeen mikä meille on puolestasi valmistettu, jo aikojen alussa.

En voi lakata ihmettelemästä tätä suunnatonta armoa ja rakkautta meitä ihmisiä kohtaan. Kiitos myös niistä monista lahjoistasi tällä kilvoituksen tiellä. Kiitos myös Jeesuksen kautta tulevasta kestävyydestä elämäämme. Saamme hengessä tuntea kulkevamme kohti sitä voittopalkintoa. Nähdä sitä mitä emme vielä näe, tuntea kuinka Pyhä Henki valtaa meidät. Oma kestävyytemme ei riitä, tarvitsemme Pyhän Hengen voimaa, että voimme kulkea näissä Jumalan suunnitelmissa.

Maritta
03-03-11, 10:33
1. Piet. 5:9

Vastustakaa perkelettä lujina uskossa. Kiusauksessa oltaessa ei ole
tehokkaampaa keinoa kuin parhaansa mukaan heittää mielestään
huolestuttavat ajatukset. Sen tähden on ahkerasti kuultava ja luettava
Jumalan sanaa. Jos sen sijaan ihmisapuun turvautumalla alat puolustautua
ohi Jumalan sanan, antaudut taisteluun väkevän hengen, perkeleen, kanssa
suorastaan alastomana. Luovu siis huolestuttavista ajatuksistasi ja varo
väittelemästä perkeleen kanssa, sillä hän saattaa tekeytyä jopa
valkeuden enkeliksi ja pukeutua Kristuksen ihanaan persoonaan.

Toisinaan hän pyhää Raamattua tuntevana käyttää itsensä Kristuksen
suloisimpia sanoja Kristusta ja uskoa vastaan. Sellaisessa kiusauksessa
ollessasi sinun on kerta kaikkiaan luovuttava ajattelemasta sitä ja
sanottava: En tiedä kenestäkään muusta Kristuksesta kuin hänestä, jonka
Isä on antanut ja joka on kärsinyt kuoleman minun syntieni tähden.
Tiedän, ettei hän vihastu minuun, vaan on minulle laupias ja armollinen,
sillä muutoinhan hän ei suinkaan olisi kärsinyt kuolemaa minun sijastani
ja minun hyväkseni. Varmasti menehdymme ja joudumme epätoivoon, ellemme
tällä tavalla asetu perkelettä vastustamaan ja lue ahkerasti Raamattua.
Perkele voi näet helpostikin päästä niin pitkälle, että uskomme heikko
kipinä sammuu, ellemme alati vahvista itseämme Jumalan sanalla.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
03-03-11, 14:49
Virsi, sapatinpäivä-laulu.
Hyvä on Herraa kiittää ja veisata kiitosta sinun nimellesi, sinä Korkein,
aamulla julistaa sinun armoasi ja yön tullen sinun totuuttasi
kymmenkielisillä soittimilla ja harpuilla, kannelta soittaen.
Sillä sinä ilahutat minua, Herra, töilläsi; minä riemuitsen sinun kättesi teoista.
Kuinka suuret ovat sinun tekosi, Herra! Sinun ajatuksesi ovat ylen syvät.
Järjetön mies ei tätä ymmärrä, eikä sitä älyä tomppeli.
Kun jumalattomat rehottavat niinkuin ruoho ja väärintekijät kaikki kukoistavat, on se heidän ikuiseksi häviöksensä.
Mutta sinä, Herra, olet korkea iankaikkisesti.


Vanhurskas viheriöitsee kuin palmupuu, hän kasvaa kuin Libanonin setri.
He ovat istutetut Herran huoneeseen, he viheriöitsevät meidän Jumalamme kartanoissa.
Vielä vanhuudessaan he tekevät hedelmää, ovat mehevät ja vihannat
ja julistavat, että Herra on vanhurskas, hän, minun kallioni, ja ettei hänessä vääryyttä ole.

Ps 92:1-9, 13-16

veljes
04-03-11, 07:43
Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta, jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta.

Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa.

2. Piet. 1:3-8

Paavali kiteyttää kaiken sen mitä meidän tulisi tehdä, että saavuttaisimme sydämeemme sekä sieluumme vielä enemmän Kristuksen mukaista elämänlaatua. Kilvoitelkaamme uskossa eteenpäin sekä ahkeroikaamme kuten Paavali meitä opettaa.

Maritta
04-03-11, 11:17
Matt. 11:6

Autuas on se, joka ei loukkaannu minuun. Näin kävi Herran Kristuksen, ja
näin käy vielä joka päivä hänen valtakunnassaan. Kun jokainen luulee,
että hän pelastaa kansansa ja tulee kuninkaaksi, hän ryhtyy asiaan sillä
tavalla, että kansa joutuu ajattelemaan: Nyt hän on hukassa. Hän alentaa
itsensä, antaa ristiinnaulita itsensä ja sortaa itseään niin kuin
pahantekijää. He sylkevät häntä sanoen: Tämäkö olisi kuningas ja
vapauttaja, muiden auttaja, kun hän ei voi auttaa edes itseään? Me
pidimme häntä kaikkien halveksimana ja pilkkaamana, kipujen miehenä. Kun
hän oli tällaisena kulkemassa kirkkauteensa, näytti siltä, että häneen
loukkaantuvat järki ja kaikki ihmisajatukset. Apostolitkaan eivät
ymmärtäneet tätä, vaikka hän ahkerasti opetti heille sitä.

Näin tapahtuu aina Jumalan valtakunnassa, kaikissa hänen teoissaan,
sanoissaan ja ajatuksissaan. Hänen tekonsa eivät ole ihmisten tekojen
kaltaisia, vaan aivan päinvastaisia. Niin tässä käy, että sen, minkä
pitäisi yletä, on ensin alettava ja päinvastoin. Jumala näet
vaikuttaessaan menettelee niin mielettömästi, että järjen mukaan kaikki
menee nurin. Hengen mukaan kaikki kuitenkin edistyy mitä ihanimmin. Tämä
on se oppi, jota Raamattu kaikkialla voimakkaasti tähdentää.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

sinikka
04-03-11, 11:23
4. maaliskuuta

Kuultuaan Lasaruksen sairastavan hän viipyi vielä kaksi päivää siellä, missä silloin oli. (Joh. 11:6)

*

Hätiköimisen asemesta kuunnelkaamme Jumalan ääntä!
Miten paljon tehokkaampaa elämämme silloin onkaan! (Ruth Heil)

*

Pikku kirjasta: Hyvässä turvassa päivittäin (Ruth Heil...Päivän kustantama)

http://www.nettikirjakauppa.com/productimages/1856.jpg

hypomenoo
04-03-11, 12:45
Sana sinulle DigiRaamattu Pro:
Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niinkuin Herralle eikä ihmisille,
tietäen, että te saatte Herralta palkaksi perinnön; te palvelette Herraa Kristusta.
Kol 3:23,24

veljes
05-03-11, 08:04
Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Jos me rakastamme toinen toistamme, niin Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on tullut täydelliseksi meissä. Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja hänen pysyvän meissä, että hän on antanut meille Henkeänsä.

1. Joh. 4:12-13

Mikä onkaan tämä taivaallinen rakkaus, joka kaiken allensa peittää .

Maritta
05-03-11, 11:11
Jes. 53:5

Hän on runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Tämä lause taistelee ja
raivoaa voimallisesti kaikkia ihmisansioita ja tekoja vastaan. Sitä on
siis käytettävä ahkerasti. Jokainen ihminen on näet kiusattu luottamaan
omiin tekoihinsa. Onpa Raamatussakin monta lausetta, joissa näköjään
omistettaisiin teoille se voima, mikä on ainoastaan uskolla. Tämä
aiheuttaa paljon riitaa ja väittelyä. Sitä on kuitenkin enemmän ja
ankarampana jokaisen omassatunnossa kuin ulkonaisesti vastustajiemme
kanssa. Näitä vastaan onkin helpompi pitää puolensa ja kumota heidän
turhat puheensa, sillä tällöin voimme esittää opin puhtaana ja
väärentämättömänä, puolustaa sitä ja määritellä tarkkaan, missä määrin
teot on hylättävä, missä määrin taas vahvistettava.

Omassatunnossa sitä vastoin ei ole niinkään helppoa soveltaa itseensä
tätä oppia silloin, kun synnin tähden on taisteltava perkelettä ja omaa
kiusausta vastaan. Silloin ihmisen on perin vaikea olla loukkaantumatta
niihin lauseisiin, jotka puhuvat teoista. Taipuuhan oma luontomme juuri
näihin ja on sopusoinnussa tekojen opin kanssa.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
05-03-11, 19:36
Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä,

ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä

ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen.
Ilm 1:4-6

veljes
06-03-11, 07:42
Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.

Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.

1. Piet. 1:6-9

Monet koettelemukset ja arkielämän ahdistukset voivat syödä uskoamme. Uskoamme koetellaan, sen kärsivällisyyttä että kestävyyttä. Olla vähässä uskollinen, miten? Voisinko olla uskollinen edes siinä pienessä elämässäni, siinä omassa arkeni keskellä, osoittaa edes siinä uskollisuutta Jumalaan kohtaan. Usein kysymme miksi Jumala ja kaikkeen emme saa vastausta.

Monia asioita täällä elämässä mitataan ihan muilla arvoilla. Kuinka tärkeää on se että näkisimme niidenkin yli ja tuntisimme sen, että uskomme saavuttaa kerran päämäärän. Tai edes näitä arkielämän arvoja puntaroidessa kohottaisimme mielemme kohti taivasta ja sen pienen hetken näkisimme sen mitä emme vielä näe. Tämä arkikin on elettävä, mutta tietoisena siitä, että uskomme uskollisuus erään kerran palkitaan.

Rohkaiskaa kanssamatkaajia, kantakaa toinen toistenne kuormia, auttakaa uupuneita ja väsyneitä, lohduttakaa surevia ja iloitkaa toisistanne. Olkaamme eläviä Kristuksen pieniä rakkauden kirjeitä täällä ajassa.

Maritta
06-03-11, 13:31
Jes. 45:15

Totisesti sinä olet salattu Jumala, sinä Israelin Jumala, sinä
Vapahtaja. On opittava erottamaan toisistaan kaksi eri kuvaa Jumalasta.
Toisinaan hän on salattu Jumala, esimerkiksi silloin, kun omatunto
kiusauksessa tuntee syntiä tai muuta joko hengellistä tai ruumiillista
hätää voimatta lohduttautua Jumalan hyvyydellä. Auttamattomasti
epätoivoon joutuvat ne, jotka tämän kuvan mukaan tekevät
johtopäätöksensä Jumalasta.

Mutta on toinenkin selvä kuva Jumalasta, nimittäin oikea kuva hyvästä,
armollisesta, laupiaasta ja sovitetusta Jumalasta. Aurinkoakin voidaan
katsella kahdella tavalla, ja kuitenkin se on se sama aurinko. Näin on
myös vain yksi Jumala.

Jos pitäisimme oikeana vain pilvien peittämää tummaa kuvaa auringosta,
emme uskoisi enää hämäryyden jälkeen selvää päivää tulevan. Kun nyt
aurinko on näin pilvien peittämä eikä voi valaista kirkkaasti, on
kultainen taito muistaa, että se tulee pian pilvien takaa näkyviin ja
valaisee jälleen maan. Näin meidänkin on tehtävä kiusauksessa
ollessamme, kun omatunto vapisee, kaikki paha uhkaa ja olemme nääntyä
kauhistuksesta. Saamme uskoen pysyä siinä toivossa, että Jumala auttaa
ja sallii uudestaan kasvojensa valon loistaa.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
07-03-11, 06:25
Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä, te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.

Sillä: "kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee, mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti". Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu.
1. Piet. 1:22-25

"Vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä." Näin meidän uskovien tulisi toimia toinen toistamme rakastaen, hyväksyen toisen paremmuuden tai heikkouden. Nähdäksemme kanssamatkaajassamme Kristuksen muuttavan voiman - rakkauden ja Pyhän Hengen yhteyden.

Maritta
07-03-11, 10:16
Aamen!


Room. 11:33

Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Älä mitenkään
luule, että olisit heti kaiken ymmärtänyt perin pohjin. Kerran kuultuaan
Jumalan sanaa kevytmieliset sielut näet pitävät sen vanhana asiana ja
hakevat jotakin uutta. Tämä on vaarallinen perkeleen kiusaus, sillä hän
tekee ihmiset suruttomiksi, itseensä luottaviksi sekä kaikenlaiseen
erehdykseen ja lahkolaisuuteen taipuviksi. Olen itsessäni tuntenut tämän
kiusauksen ja osaan tuskin tänäkään päivänä kavahtaa sitä.

Huomioon otettavaksi sitä ehkä tarvitseville siis tunnustan, että
minun, vanhan tohtorin ja saarnaajan, jonka pitäisi tietää Raamatusta
yhtä paljon kuin kaikkien tuommoisten viisastelijoiden, on kuitenkin
lapsen tavoin aamulla varhain itsekseni ääneen toistettava kymmenen
käskyä, uskontunnustus, Isä meidän sekä eräitä rakkaita psalmeja ja
raamatunlauseita samaan tapaan kuin lapsia opetettaessa ja heitä näihin
totutettaessa. Vaikka minun tämän lisäksi on päivittäin käytettävä
Raamattua ja sodittava perkelettä vastaan, en kuitenkaan tohdi sanoa Isä
meidän -rukousta vanhaksi tai jo osaavani kymmenen käskyä ja
uskonkohdat. Opettelen niitä päivittäin ja pysyn katekismuksen
oppilaana. Tunnen myös, että tämä on minulle suureksi avuksi ja ettei
Jumalan sana ole niin pian opittu.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

aksu521
07-03-11, 16:10
Toteuttakaa sana tekoina, älkää pelkästään kuunnelko sitä.-raamattu-sydan.Jaak.1:22

veljes
08-03-11, 07:53
Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, jakakaa toistenne ilot ja surut, rakastakaa toisianne ja olkaa hyväsydämisiä ja nöyriä.

Kuka voi tehdä teille pahaa, jos te kiihkeästi pyritte tekemään hyvää? Ja vaikka joutuisittekin kärsimään vanhurskauden tähden, te olette autuaita. "Älkää heitä pelätkö älkääkä hämmentykö", vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu.

Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana -- silloin ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne kristittynä, joutuvat häpeään juuri siinä, mistä teitä panettelevat. Parempi on tehdä hyvää ja kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin kärsiä pahojen tekojen tähden.

1. Piet. 3:8,13-17

Mikä on sydämesi asenne, tehdessäsi hyvää ja kohdatessasi ehkä pahaa sitä tehdessäsi. Millainen esikuva Kristus ja hänen mielensä laatu on meille täällä arkielämässämme? Itse tiedän useita tapauksa, joissa uskova ihminen on näin maalaisjärjellä sanottuna antanut periksi, vaikka hänellä olisi ollut täysi oikeus puollustaa itseään kaikessa siinä pahan puhumisessa, joita hänestä puhuttiin. Mutta muutamat heistä ovat olleet "omassa lihassaan" ehkä niin syvältä (erikoinen ilmaisu) kuolleita, ettei heihin ole enää niin kovin paljon sattunut se kaikki pahan puhuminen.

Mielestäni tällaiset tapaukset kertovat voitosta ja siitä rauhasta, jonka vain Jeesus voi antaa - hänen mielensä laadusta. Kun meistä puhutaan pahaa, me emme voidu niistä vastuuseen, vaan ne jotka sitä tekevät. Minkälaiseen vastuuseen? Uskon kyllä, että meillä jokaisella on omatunto, joka aina tilanteen mukaan muistuttaa, asiasta kun asiasta. Eräässä tapauksessa, yksi mies joutui koville omantuntonsa kanssa, kun Jumala puhui hänelle, että kyllä kyllä - mutta nyt ensin menet sen henkilön luokse ja pyydät häneltä anteeksi ne kaikki pahat puheesi, jotka puhut hänestä useita vuosi sitten. Uskon, että Jumala opettaa meitä myös muulla tavoin, usein näillä opetuksien tiellä voi olla vaikeaa nöyrtyä ja olla kuuliainen Hänelle.

Kuinka paljon meillä on jo anteeksipyydettävää lähimmäistemme kanssa, ehkä myös oman seurakuntalaisten kanssa. Ehkä myös jotain anteeksiannettavaa. Usein nämä pienet teot, anteeksipyytäminen ja -antaminen ovat ehkä esteenä meidän eteenpäin pääsemiseksi?

Maritta
08-03-11, 09:57
Jes. 53:6

Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. Nämä sanat
vahvistavat selvästi ja voimallisesti tämän totuuden: Kristus on
kantanut meidän syntimme. Ne vaikuttavat ja todistavat oikeaksi koko
Uuden testamentin, vieläpä ovat ainoa perustus ja pääpilari, jonka
varassa on koko evankeliumi. Mikäli tämä pysyy, kaikki muukin pysyy. Jos
näet uskomme hänen kuolleen meidän edestämme, muukin seuraa sitä: Hän
antaa meille Pyhän Hengen ja tekee näin meistä kristillisen kirkon
oikeita jäseniä. Siksi perkeleellä ei ole mistään muusta sellaista
huolta kuin tästä, saadakseen sen kumotuksi, sillä hän tietää kaiken
riippuvan siitä.

Nimenomaan tässä uskonkohdassa on kaikkien muiden uskontojen ja meidän
uskontomme välinen suuri ja iankaikkinen ero. Joka siis tämän totuuden
todella vakavasti uskoo, on turvassa ja hyvin varjeltu kaikilta
harhoilta. Pyhä Henki on totisesti hänen luonaan. Ilman Pyhää Henkeä ei
näet voida tuntea, käsittää eikä saarnata tätä oppia. Ne taas, jotka
poikkeavat tästä pääkohdasta, ovat vaarassa joutua jokaisen väärän ja
harhauttavan opin viettelemiksi, aivan kuin tuuli heiluttaisi heitä
sinne tänne.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Maritta
09-03-11, 10:10
Gal. 4:23

Orjattaren poika oli syntynyt lihan mukaan, vapaan taas lupauksen
voimasta. Tämä on kuvaannollista puhetta. Näin on maailman alusta käynyt
hengellisessä hallituksessa: siinä kaikki syntyy joko laista tai
armosta. Pelkkiä Ismaeleita on siellä, missä lain kansa hallitsee. He
saavat kuitenkin Jumalalta oikean siemenen, niin kuin Ismael
Aabrahamilta: he kuulevat sanan saarnaa ja puhelevat siitä enemmän kuin
oikeat kristityt. He eivät kuitenkaan elä oikeassa mielessä, sillä he
nojautuvat tekoihin, luottavat vapaaseen tahdonratkaisuunsa ja pitävät
Jumalan käskyjä ensisijaisina.

Ei kukaan pysty moittimaan heidän tekopyhää elämänvaellustaan.
Palkkavaimon lapsia he kaikki tyynni ovat. Heille ei näet ole annettu
vielä lupauksen sanaa, vaan siinä on pelkkä liha ja veri, siis vain
luonnonmukaisuutta. Siinä ei vaikuta Jumalan armo. Heillä ei ole uskoa
eikä Henkeä, joka vapauttaisi heidät laista. Sellaisia ovat kaikki
tekoihin pitäytyvät. He eivät näe eivätkä tunne Jumalaa. Hän on heiltä
salattu. He vain kuulevat hänestä ja päättäväisesti aikovat pitäytyä
tekoihinsa, kunnes Jumala tulisi siihen lisäksi antamaan armonsa. Näiden
luo hän ei kuitenkaan ole tullut eikä milloinkaan tulekaan. Ismael se on
ja Ismaeliksi jää.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
10-03-11, 07:42
Huomatkaa tämä: joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää.
Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.

2. Kor. 9:6-7

Kuinka voisimmekin sydämemme ääntä kuunnella ja tehdä niitä rakkauden tekoja, joita Jeesus tahtoo meidän tekevän. Onko se sitten pois itseltämme, se hetki ja aika, sen jonka annamme lähimmäisemme avuksi ja iloksi. Enkä niinkin, mutta kaiken tämä kautta me myös itsellemme jotain saamme, vaikkakin emme pitää vastinetta edes odota. Uskon, että Taivaallinen Isämme siunaa jokaista antajaa ja avun vastaanottajaa erityisellä siunauksella - sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.

Päivän sana, löytyy netistä uskokirja.net sivulta, sieltä se minun sydämeeni tämä aamuna tarttui.

Maritta
10-03-11, 09:19
Gal. 1:4

Jeesus Kristus antoi itsensä alttiiksi meidän syntiemme tähden. Tutki
tarkasti erikseen jokaista näistä sanoista. Ota vaarin erityisesti
tuosta meidän-sanasta. Kaikki näet riippuu siitä, osaatko sovittaa sen
kohdalleen, sillä sillä on suuri paino. Ei ole vaikeaa sanoa ja uskoa,
että Kristus, Jumalan Poika, on annettu alttiiksi Pietarin, Paavalin ja
muiden pyhien ihmisten syntien tähden. Ajattelemme näet heidän tämän
armon ansainneen. Mutta kun näet itsesi ansiottomaksi saamaan osaksesi
armon, sinun on äärettömän vaikeaa sydämestäsi sanoa ja tunnustaa, että
Kristus on annettu alttiiksi sinun monien ja suurten syntiesi tähden.
Siksi onkin helppoa noin ylimalkaisesti ylistää ja kehua Kristuksen
hyvää tekoa. Mutta kun pitäisi lisätä tuo pieni sana meidän, arka luonto
ja järki säpsähtää, ei uskalla silloin lähestyä Jumalaa eikä soveltaa
itseensä näin suurta lahja-aarretta. Niinpä ei tahdotakaan olla
tekemisissä Jumalan kanssa muutoin kuin puhtaana, syntejä vailla.
Kristityn erikoista taitoa ja viisautta on pitää varmaa varmempina nämä
sanat: Kristus on annettu kuolemaan, ei vanhurskautemme eikä pyhyytemme,
vaan meidän syntiemme tähden. Ellet ole niitä, jotka sanovat: meidän
tähtemme, autuutesi on mennyttä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
11-03-11, 10:17
Kiirehdi, vastaa minulle, Herra, henkeni nääntyy! Älä kätke minulta kasvojasi, etten tulisi hautaan vaipuvien kaltaiseksi.
Anna minun aamulla kuulla armonsanasi, sillä sinuun minä turvaan. Ilmoita minulle tie, jota minun tulee kulkea, sillä sinun puoleesi minä ylennän sieluni.
Pelasta minut vihollisteni käsistä, Herra. Sinun luoksesi minä kätkeydyn.
Opeta minua tekemään sinun tahtosi mukaan, sillä sinä olet minun Jumalani. Sinun hyvä Henkesi johtakoon minua tasaista maata.
Herra, virvoita minua nimesi tähden, vanhurskaudessasi päästä sieluni ahdistuksesta.
Tuhoa armossasi minun viholliseni ja hävitä kaikki sieluni ahdistajat, sillä minä olen sinun palvelijasi.
Ps 143:7-12


Niin heillä oli halu ottaa hänet kiinni; mutta ei kukaan käynyt häneen käsiksi, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut. Joh 7:30


Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi?
Ps 94:9

veljes
12-03-11, 06:24
"Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojallensa.

Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla. Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin'. Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen; ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.

Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa. Sitten hän sanoi palvelijoillensa: 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia. Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.'
Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita.

Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin. Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi. Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen'. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."

Matt. 22:2-14

Muutama kohta tästä meille niin tutusta raamatunpaikasta nousi mieleeni. Ensimmäinen kutsukierros tehtiin jossain "sisäympäristössä", jossain siinä yhteisössä, jossa kuningas oletti ystävänsä olevan, siis nämä kutsutut ihmiset. Mutta kukaan kutsuista ei kutsusta huolimatta tullut mukaan hääjuhlaan. Kaikilla oli jotain muuta tärkeämpää tekemistä, omat mieltymykset ja kiinnostukset omaan elämään menivät edelle. Voin nähdä kuinka sydämensä halusta kuninkaan palvelijat yrittivät kutsuttuja vielä taivutella mukaan häihin, ovathan hääjuhlat eräs elämän tärkeimpiä asioita. Näiden kutsupyyntöjen alla, osa kutsutuista halusivat vaientaan palvelijan, ottivat hänet kiinni ja pahoinpitelivät - joka tappoivat. Kuningas vihastui tuhosi murhamiehet ja poltti heidän kaupungit.

Sitten kuninkaan pyynnöstä palvelijat lähtivät ulos kutsumaan hääjuhlaan kaikkia ihmisiä, jota he tapaavat, hyviä ja pahoja, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita. Pöytävieraat olivat puettuja hääjuhlaa varten. Joukossa oli myös yksi mies, joka ei ollut puhettuna häävaatteisiin. Tämä ystävä, voisi olla vaikka yksi näistä ensi mainituista kutsutuista, koska häntä puhutellaan ystäväksi, mutta hän ei enää kelvannut hääjuhlaan.

Jeesus kutsui meidät maailmasta hänen palvelijakseen, varustaen meidät Pyhällä Hengellä, lähettäen meidtä takaisin maailmaan kutsumaan muita ihmisiä hänen hääjuhlaansa. Ihmisiä, sekä hyviä, että pahoja. Ihmisiä missä tahansa heitä tapaamme. Kutsumaan ihmisiä - monet ovat kutsutut, mutta harvat ovat valittuja. Kuinka tärkeä onkaan meidän palvelustehtävämme täällä ajassa, kuinka suuri onkaan meidän vastuumme - ennenkuin ovet suljetaan ja hääjuhla alkaa. Anna Jumalan Pyhän Henkensä kautta puhua sinun sydämellesi, kuinka tärkeä sinun uskosi palvelustehtävä täällä ajassa on. Sinusta ei tarvitse tulla saarnamiestä tai -naista, sinä olet Jumalan palvelija ja sinulla on oikeus kutsua muita ihmisiä mukaan taivaalliseen hääjuhlaan. Jumala kyllä varustaa sinut tehtävääsi varten - ole rohkea ja innostunut palvelemaan elävää Jumalaa. Tunne Jeesuksen rakkaus ja hänen uhrautuva mielensä sinunkin pelastuksen eteesi, se joka antoi sinullekkin uuden elämän mahdollisuuden.

Ole siunauttu palvelustehtävässäsi!

Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut.

aksu521
12-03-11, 08:10
Niin kuin äiti lohduttaa lastaan, niin minä teitä lohdutan. Jes.66:13.-raamattu

Maritta
12-03-11, 10:17
1. Moos. 23:2

Ja Aabraham meni murehtimaan Saaraa ja itkemään häntä. Arvioi kristittyä
vain uskon ja rakkauden kannalta. Mitä uskoon tulee, häntä ei koske
mikään koko maailmassa, mutta rakkauden kannalta kaikki koskee häntä.
Jumala ei poista evankeliumilla ihmisen olemukseen liittyvää. Hän sallii
sen jäädä olemaan, mutta uudistaa sen. On luonnollista, että isä
rakastaa poikaansa ja vaimo miestään: hän iloitsee kun heille käy hyvin
ja murehtii kun käy pahoin. Uskon kannalta Jumalan edessä kristitty ei
sen sijaan välitä sellaisesta, vaikkapa kaikki häviäisi, mutta mitä
rakkauteen tulee se koskee hänen sydämeensä aivan kuin hätä olisi hänen
omansa. Tahtoessaan opettaa meitä ymmärtämään tämän eron hän kirjoitti,
että kantaisä Aabraham itki vaimoaan.

Jumala sallii siis tunteen jäädä sydämeen, mutta tahtoo meidän
voittavan sen uskon kautta, joutumatta epätoivoon ja luopumatta hänestä.
Tällä tavalla olet siis oikea kristitty: olet kaiken aikaa kuuliainen
Jumalalle ja kuitenkin voit murehtia, kun toiselle käy pahoin. Kuinka
mieletön onkaan se eräiden käsitys, että kristityn pitäisi olla
luoduista ihmisistä niin vapaa, ettei välitä mitään siitä, kuinka toisen
käy.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
13-03-11, 08:28
”Sentähden minä notkistan polveni Isän edessä, josta kaikki, millä isä on, taivaissa ja maan päällä, saa nimensä, että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa vahvistua hänen Henkensä kautta ja Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne,

niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä. ” Ef. 3:14-19

Kuinka usen me järkeilemme yliluonnollisen Jumalan ulos elämästämme. Olemme omassa itsessämme viisaita ja kaikkitietäväisiä, tunnemme jopa raamattua ja selitämme sitä itsellemme oman etumme ja mukavuudenhalumme mukaisesti. Olemmeko me sydämessämme valmiita sanomaan, Jumala olen syntynyt sinua varten – sinun iankaikkista elämää varten. Emme ole kutsuttu elämään täällä vain itseämme varten, vaan Jumalaa varten. Onko se sydämme halu, haluan elää Jumala enemmän sinua varten. ...."rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä."

Mikä meitä täällä elämässämme sitoo niin, että emme halua antaa tilaa Jumalalle, jäämmekö tuijottamaan itsessämme vain sitä mitä näemme ja tunnemme. Jumala tutki sydämeni, näetkö se liekin joka lepattaa, olkoon se viesti Jumalalle minä olen täällä. Vahvista sydämeni halua ja uskoani nousemaan uskossani eteenpäin – eteenpäin siinä mitä en vielä näe, mutta jossa sinä tulet minua johdattamaan.

Sisäisen ihmiseni puolestani, minä voimassa vahvistun, vaikka näen ulkoisen menehtyvän.

hypomenoo
13-03-11, 08:53
Aamen.
Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä!

Maritta
13-03-11, 09:28
Ef. 6:16

Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan
palavat nuolet. On tärkeää tutkia sellaisia raamatunkohtia, joista
nähdään, kuinka monin tavoin perkele nuolillaan alituiseen kiusaa
omaatuntoa joutuessamme hätään. Voittohan riippuu suuressa määrin
vihollisen tuntemisesta. Suurimman vahingon perkele saakin aikaan, kun
omatunto rangaistuksen pelossa ja syntien ahdistaessa juuri
tietämättömyydessään ei voi ymmärtää, että perkele se näitä ajatuksia
hänen sydämeensä työntää. Ihminen luulee, että Jumala on häneen
vihastunut, eikä sen tähden voi karkottaa kiusaavia ajatuksiaan. Tällöin
omatunto on vaarassa. Jumalan sanalla perkelettä on vastustettava
uskossa.

Entäpä jos perkele soimaa sinua synneistä, joita et voi kieltää? Mitä
silloin on tehtävä? Siihen on vastattava näin: Perkele on pakottanut
sinut tunnustamaan itsesi iankaikkisen kuoleman ansainneeksi. Mutta
silloin saat rohkeasti katsoa Kristukseen ja muistaa, mitä hän on
kärsinyt edestäsi. Onhan hän pyyhkinyt verellään pois kaikki syntisi. Ne
eivät voi sinua enää vahingoittaa, kun vain uskossa siihen lujasti
turvaudut.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
14-03-11, 07:28
Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte.

Sillä: "joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjelkoon kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta, kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen. Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa, mutta Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan." Ja kuka on, joka voi teitä vahingoittaa, jos teillä on kiivaus hyvään?

1. Piet 3:9-13

Ja kuka on, joka voi teitä vahingoittaa, jos teillä on kiivaus hyvään? Tätä mieltä me tarvitsemme, taivaallisen rakkauden mieltä. "Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa ..." Anokaamme lisää taivaallisen rakkauden mieltä elämäämme.

ladygreen
14-03-11, 07:57
"Ota sanani suopeasti vastaan, sanani ja sydämeni ajatukset, Herra, turvani ja lunastajani." Psa 19:14

"Täyttäköön hän hartaat toiveesi ja antakoon toimillesi menestyksen!
Me saamme iloita sinun voitostasi ja nostaa lippumme Jumalamme kunniaksi. Herra täyttäköön kaikki sinun pyyntösi!" Psa 20:4-5

Maritta
14-03-11, 09:59
Jes. 53:5

Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden. Tästä voit päätellä ja
osoittaa todeksi voimallisesti ja varmasti, että ihmisten vaivalloinen
työ Jumalan armon saamiseksi on kirottua. Kirottuja ovat niin ikään
kaikki viisaus, vanhurskaus ja pyhyys, kaikki hyvät teot ja ansiot,
joilla ihmiset pyrkivät etsimään ja ansaitsemaan pelastusta ilman
rakasta Herraa Kristusta.

Tämä ainut lause: Kristus on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden
syrjäyttää ja syöksee kumoon kaiken sen, minkä ihmiset saavat aikaan.
Kun hän on kärsinyt meidän edestämme, on pidettävä mitättöminä jopa
roskana (Fil. 3:8) meidän vanhurskautemme, hyvät tekomme ja ansiomme,
joihin olemme turvautuneet. Meidän on suorastaan paettava omasta
itsestämme ja luotettava rohkeasti koko sydämestämme vieraaseen
vanhurskauteen. Aivan kuin taivaan ja maan välillä häilyen me vakaasti
uskoen tartumme kiinni siihen vanhurskauteen, jota ei voida nähdä eikä
tuntea, mutta joka tarjotaan ja lahjoitetaan meille ainoastaan sanassa.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Maritta
15-03-11, 07:37
Joh. 1:29

Katso, Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnin. Kun on
taisteltava omantunnon kauhistusta ja kiusausta vastaan, tällaisilla
sanoilla on harjoittauduttava pysymään lujana ja totuttauduttava
näkemään, että synti on ainoastaan Kristuksen päällä. Vihollisemme
perkele tunkee omaantuntoomme sellaisen käsityksen, että syntejä olisi
pidettävä ikään kuin sydämiimme kirjoitettuina. Tämä on Jumalan ja uskon
vastainen, epäkristillinen ja Kristusta häpäisevä käsitys.

Kristitty olkoon siis varuillaan. Pysyköön hänen sydämensä ja
omatuntonsa kaikista synneistä puhtaana ja saavuttamattomana. Hän pääsee
tähän vain uskossa pitäytymällä siihen, että syntimme ovat Kristuksen
päällä ja hänessä voitetut. Näin olemme turvassa ja varjellumme
iankaikkisesta kuolemasta.

Meillä on Kristuksessa iankaikkinen vanhurskaus ja pelastus. Tämä on
kuitenkin vaikea taito. Kysyy suurta uskon taistelua ja harjoitusta
riippua tässä ja synnin kiusatessa rohkeasti voittaa omatuntomme ja
sanoa: Jos olenkin tehnyt syntiä, en kuitenkaan ole sitä tehnyt, sillä
synti ei ole minun, vaan Kristuksen.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
15-03-11, 23:07
Ja Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa?

Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!

Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi. Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: 'Herrani tulo viivästyy', ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä, niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille.

Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.

Luuk 12:42-47

Kovaa saarnaa - vakavaa tekstiä ja puhujana on Jeesus - Hän joka sovitti meidät ristillä.
Miten tunnet sydämessäsi, mitä se kehoittaa tekemää? Minkälainen sydämemme rukous pitäisi tässä ajassa olla? Minkälainen onkaa se vastuumme tässä henkimaailmojen sodassa?

Maritta
16-03-11, 09:36
Ps. 17:3

Sinä koettelet minun sydäntäni, tarkkaat sitä yöllä, sinä tutkit minua,
mutta et mitään löydä. On kuin Daavid sanoisi: Olen kärsinyt paljon
murhetta, sinä olet sillä koetellut minua yöllä, siis kiusauksessa.
Jumalattomat sitä vastoin ovat vailla ristiä, ovat suurisuisia, rikkaita
ja mahtavia. Minua sinä koettelet kaikenlaisella vaivalla, vihalla,
kateudella, pilkalla, häpeällä, synkkämielisyydellä ja herjauksella,
niin että olen kuin hopea sulatusuunissa. Kuin kultaseppä sinä olet
polttanut, koetellut ja puhdistellut minua. Etkä mitään löydä.

Daavidia kovasti lohdutti se, että hän saattoi hyvällä omallatunnolla
kerskaten, iloisesti ja varmasti sanoa: Sinä tiedät, että vaellan ja
opetan oikein. Jeremiakin sanoo: Saarnani on oikea Sinun edessäsi.
Löysihän Jumala Daavidissa syntiä. Siitä tämä ei nyt kuitenkaan puhu,
vaan siitä, että hänen asiansa Jumalan edessä oli oikea. On kuin hän
sanoisi: Meillä on hyvä asia, evankeliumi, ja sen tähden meidän on
kärsittävä. Meitä ei vainota siksi, että olemme avionrikkojia ja muita
senkaltaisia. Jos sellaisia olisimme, meitä kyllä suvaittaisiin. Asian
tähden he ovat meitä vastassa. Siksi voimmekin kerskata: Sinä Herra
tiedät, etten ole opettanut muuta kuin sinun sanaasi. Vaikka ihminen
onkin täynnä virheitä, asia on kuitenkin oikea ja hyvä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

talmiid
16-03-11, 10:14
Ps 17:3
Sinä koettelet minun sydäntäni, tarkkaat sitä yöllä, sinä tutkit minua, mutta et mitään löydä. Jos minä pahaa ajattelen, ei se käy suustani ulos.


Kuin kultaseppä sinä olet polttanut, koetellut ja puhdistellut minua. Etkä mitään löydä.


Et löydä pahoja ajatuksia, pahoja puheita. Oma käännökseni:

Koetellut olet sydäntäni, tutkinut yöllä, puhdistanut minua. Et löydä pahan suunnittelemistani. Ei riko suuni.

Maritta
17-03-11, 08:21
Luuk. 20:18

Jokainen, joka kaatuu siihen kiveen, ruhjoutuu, mutta jonka päälle se
kaatuu, sen se murskaa. Tämä on eriskummainen saarna. Jonka päälle kivi
kaatuu - nimittäin sellaisen päälle, joka ei ole sille rakennettu - sen
se murskaksi murentaa. Sen sijaan jos sinä kaadut sille, ei ole mitään
hätää. Olinhan minäkin omasta mielestäni oivallinen, pyhä toveri, ennen
kuin pääsin evankeliumin tuntoon, mutta kun evankeliumi tuli, menin
murskaksi ja pidin kaiken tyhjänä roskana.

Näin Herra jakaa maailman kahtia: kumpienkin on ruhjouduttava, toisten
mieluisasti, toisten vastahakoisesti. Toiset kaatuvat siihen kiveen,
toisten päälle kivi kaatuu. Nämä edelliset nöyrtyvät, omistavat kiven ja
luopuvat omista teoistaan. Nämä ovat kristillinen kirkko. He hylkäävät
entisen menonsa, olipa se ollut syntinen tai ulkokultainen. He ovat
yhdessä Paavalin kanssa epätoivoisia omista teoistaan ja siksi heidän
tilansa on hyvä. Nämä toiset taas ovat ylpeitä ja uppiniskaisia tahtoen
repiä irti kiven, Kristuksen, että hän raukeaisi tyhjiin. Varjelkoot
nämä itsensä pyhyyksineen, sillä hän on tyystin heidät murskaava ja
jauhava rikki. Heidät hylätään niin kokonaan, ettei heistä jää jäljelle
edes vähäisintäkään muistoa.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
18-03-11, 07:14
Jättäkää siis kaikki pahuus ja vilppi, kaikki teeskentely ja kateus ja kaikki panettelu. Niin kuin vastasyntyneet lapset tavoitelkaa puhdasta sanan maitoa, jotta sen ravitsemina kasvaisitte pelastukseen. Olettehan te "maistaneet Herran hyvyyttä"
1. Piet. 2:1-3

Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia, mutta sen huomatessaan Jeesus närkästyi ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.
Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse." Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä.

Mark:10:13-16

Kuinka tärkeää on omistaa lapsen mieli ja usko - pois meistä se liika "aikuisten järkeileminen"

hypomenoo
18-03-11, 15:53
Amen! Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä!


Jes 40
9. Nouse korkealle vuorelle, Siion, sinä ilosanoman tuoja; korota voimakkaasti äänesi, Jerusalem, sinä ilosanoman tuoja. Korota, älä pelkää, sano Juudan kaupungeille: "Katso, teidän Jumalanne!"
10. Katso, Herra, Herra tulee voimallisena, hänen käsivartensa vallitsee. Katso, hänen palkkansa on hänen mukanansa, hänen työnsä ansio käy hänen edellänsä.


11. Niinkuin paimen hän kaitsee laumaansa, kokoaa karitsat käsivarrellensa ja kantaa niitä sylissään, johdattelee imettäviä lampaita.
12. Kuka on kourallaan mitannut vedet ja vaaksalla määrännyt taivaitten mitat? Kuka on kolmannesmittaan mahduttanut maan tomun, puntarilla punninnut vuoret, vaa'alla kukkulat?


13. Kuka on Herran Henkeä ohjannut, ollut hänen neuvonantajansa ja opettajansa?
14. Kenen kanssa hän on neuvotellut, joka olisi hänelle ymmärrystä antanut ja opettanut oikean polun, opettanut hänelle tiedon ja osoittanut hänelle ymmärryksen tien?


15. Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa'assa. Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekkajyvän.
16. Ei Libanon riittäisi polttopuiksi eikä sen riista polttouhriksi.
17. Kaikki kansakunnat ovat niinkuin ei mitään hänen edessään, ne ovat hänelle kuin olematon ja tyhjä.


18. Keneenkä siis te vertaatte Jumalan, ja minkä muotoiseksi te hänet teette?
19. Jumalankuvanko? - Sen valaa valaja, ja kultaseppä kullalla päällystää, sepittää sille hopeaketjut.


20. Kenellä ei ole varaa sellaiseen antimeen, se valitsee puun, joka ei lahoa, hakee taitavan tekijän pystyttämään jumalankuvan, joka ei horju.
21. Ettekö te tiedä, ettekö kuule, eikö teille ole alusta asti ilmoitettu, ettekö ole maan perustuksista vaaria ottaneet?


22. Hän istuu korkealla maanpiirin päällä, kuin heinäsirkkoja ovat sen asukkaat; hän levittää taivaan niinkuin harson, pingoittaa sen niinkuin teltan asuttavaksi.
23. Hän tekee ruhtinaat olemattomiksi, saattaa maan tuomarit tyhjän veroisiksi.


24. Tuskin he ovat istutetut, tuskin kylvetyt, tuskin on heidän vartensa juurtunut maahan, niin hän puhaltaa heihin, ja he kuivettuvat; myrsky vie heidät kuin oljenkorret.
25. "Keneenkä siis te vertaatte minut, jonka kaltainen minä olisin", sanoo Pyhä.


26. Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on nämä luonut? Hän, joka johdattaa esiin niitten joukot täysilukuisina, joka nimeltä kutsuu ne kaikki; suuri on hänen voimansa ja valtainen hänen väkensä: ei yksikään jää häneltä pois.
27. Miksi sinä, Jaakob, sanot ja sinä, Israel, puhut: "Minun tieni on Herralta salassa, minun oikeuteni on joutunut pois minun Jumalani huomasta"?


28. Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei hän väsy eikä näänny, hänen ymmärryksensä on tutkimaton.
29. Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin.

30. Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat;
31. mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.

Maritta
19-03-11, 10:09
Room. 4:25

Jeesus on annettu alttiiksi meidän rikostemme tähden ja kuolleista
herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden. Jos luonnollisin silmin
näkisimme Kristuksen taivaankaarella, meidän ei tarvitsisi uskoa sitä.
Kristus on annettu alttiiksi meidän syntiemme tähden ja kuolleista
herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden, mutta sitä me emme näe
emmekä tunne, emme liioin voi käsittää järjellä. On siis luovuttava
tuntemisesta ja yksinkertaisesti otettava korviin Jumalan sana,
kirjoitettava se sydämeen ja pitäydyttävä siihen, vaikka ei näytäkään
siltä, että syntini olisivat otetut pois, vaan tunnen ne vielä
itsessäni.

Älköön tarkattako tuntemisia, vaan riiputtakoon vakaasti siinä, että
kuolema, synti ja helvetti ovat voitetut, vaikka tunnenkin vielä olevani
synnissä, kuolemassa ja helvetissä. Synnintunto jää näet meihin siksi,
että se ajaisi meitä uskoon ja vahvistaisi meissä uskon. Kaikkien
tuntemisten vastaisesti me pitäydymme sanaan ja liitämme sydämemme ja
omantuntomme Kristukseen ikuisiksi ajoiksi. Näin usko johdattaa meidät
aivan hiljaisesti vastoin kaikkia tuntemisia ja järjen käsityksiä läpi
kuoleman ja helvetin. Sen jälkeen näemme lunastuksen silmiemme edessä.
Vasta silloin tunnemme täydellisesti sen, minkä uskoimme, nimittäin että
kuolema ja kaikki onnettomuus ovat voitetut.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
20-03-11, 07:41
Ja hän puhui heille vertauksen sanoen: "Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin. Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?'

Ja hän sanoi: 'Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni; ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse'.

Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?' Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä." Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte.

Sillä henki on enemmän kuin ruoka, ja ruumis enemmän kuin vaatteet. Katselkaa kaarneita: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, eikä niillä ole säilytyshuonetta eikä aittaa; ja Jumala ruokkii ne. Kuinka paljoa suurempiarvoiset te olette kuin linnut! Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa? Jos siis ette voi sitäkään, mikä vähintä on, mitä te murehditte muusta?

Katselkaa kukkia, kuinka ne kasvavat: eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, kuinka paljoa ennemmin teidät, te vähäuskoiset!

Älkää siis tekään etsikö, mitä söisitte ja mitä joisitte, älkääkä korkeita tavoitelko. Sillä näitä kaikkia maailman pakanakansat tavoittelevat; mutta teidän Isänne kyllä tietää teidän näitä tarvitsevan. Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa.

Luuk 12:16-31

" Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa. Sillä henki on enemmän kuin ruoka, ja ruumis enemmän kuin vaatteet."

Mikä onkaan luottamuksemme Jumalaan - kuinka valmiita olemme luopumaan omasta itsestämme, elämään vain Hänelle.

Maritta
20-03-11, 08:17
2. Kor. 12:9

Minun armossani on sinulle kyllin, sillä minun voimani tulee
täydelliseksi heikkoudessa. Vain harvat ihmiset eivät loukkaannu
heikkoon Kristukseen. Se on syvällisintä viisautta maailmassa.
Opitaanhan Kristus piankin tuntemaan silloin, kun hän ilmiselvästi tekee
ihmeitä ja esiintyy niin voimakkaana, että kaikki näkevät, kuka hän on.
Mutta nytpä onkin suurta viisautta tuntea se heikko Kristus, joka
riippuu ristillä ja lepää haudassa. Jolla ei ole tätä viisautta, se
pakostakin loukkaantuu.

Sen sijaan evankeliumin tuntevat oikeat kristityt loukkaantuvat omaan
elämäänsä. He olisivat mielellään hurskaita, mutta tuntevat, ettei se
ota onnistuakseen. Siksi he alkavat epätoivoisina luulla olevansa
hukassa, koska eivät tunne itsessään sitä voimaa, mikä heillä pitäisi
olla. He soisivat mielellään, että Kristus olisi heissä väkevä ja
osoittaisi voimansa suurissa teoissa.

Tähän Herra, Jumalamme, johdattaa nöyryyttääkseen meitä, että
näkisimme, kuinka heikot, viheliäiset, kirotut ja kadotetut olemme,
ellei Kristus tule auttamaan meitä vanhurskaudellaan ja voimallaan kanna
heikkouttamme. Katso, tämä on se syvällinen viisautemme, johon koko
maailma loukkaantuu.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille -ristinmerkki-raamattu

veljes
21-03-11, 07:39
Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt; ja jokainen, joka rakastaa häntä, joka on synnyttänyt, rakastaa myöskin sitä, joka hänestä on syntynyt.

Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä. Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat; sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.

Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
1. Joh. 5:1-5

Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat; sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.

hypomenoo
21-03-11, 08:14
Amen! Sinun sanasi, Herra, on kokonansa totuus!

Joh 17:17. Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.

Maritta
21-03-11, 11:16
Matt. 26:28

Tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien
anteeksiantamiseksi. Nämä sanat todistavat riittävästi, että me emme ole
voineet saada tätä aikaan omilla teoillamme. Syntienanteeksiantamuksesta
ei ole niin helppoa päästä osalliseksi kuin tekopyhät luulevat. Siihen
kysytään aivan muuta ja suurempaa kuin meidän tekomme. Kauan kestäisi,
ennen kuin Jumala kuulisi minua paastoamiseni, valvomiseni ja
rukoilemiseni tähden. Onhan itse tekopyhienkin tunnustettava, että
Herramme Kristuksen kärsiminen ja kuolema ovat peräti muuta kuin
rukouksemme, hyvät tekomme, kärsimisemme, almujen antamisemme ja
paastoamisemme.

Tosiaankaan ei voi mitään saada aikaan se, joka pyrkii panemaan nämä
syntiä, kuolemaa ja perkelettä vastaan. Tarvitaan toinen mies, toiset
teot ja toinen ansio sovittamaan synti ja kantamaan Jumalan viha.
Kristuksen verta, uhria ja rukousta pilkkaa se, joka tahtoisi korottaa
oman ansionsa ja tekonsa hyvittämään syntejään. Hänhän pitäisi omaa
uhriaan ja rukoustaan Kristuksen uhrin ja rukouksen veroisina. On
tarkkaan varottava tällaista kauhistusta.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Maritta
22-03-11, 06:42
2. Sam. 12:13

Minä olen tehnyt syntiä Herraa vastaan. Muutamat tietävät tekevänsä
väärin, mutta tekevät näin perin huolettomasti ja vihaavat suorastaan
ilkeästi tunnustettua jumalallista totuutta. Semmoiset tekevät syntiä
tieten tahtoen, pysyen tietoisessa pahuudessaan synnissä, siitä
luopumatta ja sitä anteeksi rukoilematta.

Toiset taas tekevät tietämättään syntiä. Ymmärrä tämä näin: Daavid
kyllä tietää tekevänsä väärin ja syntiä Jumalaa vastaan ryöstäessään
Uurialta tämän vaimon ja surmauttaessaan hänet. Paha himo ja perkele
kiihottaa kuitenkin häntä ja kuljettaa häntä niin rajusti, että hän
lankeaa syntiin, ennen kuin hän oikein ehtii ajatella, mitä tekee.
Jäljestäpäin hän kuitenkin tunnustaa sen. Se koskee hänen sydämeensä,
hän ei soisi sitä tehneensä ja hän ikävöi armoa.

Sellainen synti on meidän jokaisen niskoilla ja siihen me arvaamatta
helposti kierrymme ja lankeamme milloin perkeleen ja oman lihamme,
milloin pelon yllättäminä niin kuin Pietari, milloin varomattomuudesta,
tyhmyydestä ja ymmärtämättömyydestä, milloin taas suruttomuudesta ja
ylpeydestä. Kristus on ristillä ottanut pois sellaiset synnit, sillä ne
eivät ole ristiriidassa armon kanssa. Sellainen syntinen ei sano: Olen
tehnyt oikein, vaan hän on aivan alaston, ei peittele itseään, vaan
tunnustaa syntinsä ja anoo sitä anteeksi.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
22-03-11, 08:09
Ja meidän Herramme Jeesus Kristus itse ja Jumala, meidän Isämme, joka on rakastanut meitä ja armossa antanut meille iankaikkisen lohdutuksen ja hyvän toivon, lohduttakoon teidän sydämiänne ja vahvistakoon teitä kaikessa hyvässä työssä ja puheessa.

2. Tes. 2:16-17

Usein arjen pieneen hetkeen kaipaa taivaallista lohdutusta. Jeesus louduta ja vahvista meidän sydämiämme ja anna meille sinun rauhasi. Vahvista meitä kaikessa hyvässä työssä ja puheessa.

Hannele
22-03-11, 09:35
Amen, kiitos näistä aamun sanoista, Jumalan Sana on pysyvvää, se ojentaa, ohjaa, luo turvallisuutta. Kiitos Herra tästä alkavasta kauniista aurinkoisesta päivästä.

veljes
23-03-11, 06:38
Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.

Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.
Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. 2. Kor. 5:17-20

Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut. Siis kaiken vanhan pitää kadota, että uusi voi sijaan tulla. Kaikki synnit ovat anteeksi annettu, me emme voi enää elää synnissä, sen elämän pitää olla kadotettu. "Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa" olkoon tämä pyyntömme sydämemme pohjasta Jumalan suuntaa, älkäämme vastustelko, älkäämme tehkö itsellemme hallaa - vaan uskokaamme koko evankeliumi ja omistakaamme Jumalan lapseus. Sielunvihollinen kyllä osaa tehdä arkielämästämme vaikean - hän uskottelee kaikenelaista mielenkiintoista elämästämme ja syyttää yhtä sun toista, ettemme kelpaisi Jumalalle sellaisena kun olemme, edes uutena luomuksena.

Miten ihanasti Pietari yksiselittäisesti toteaa "Vyöttäkää sentähden mielenne kupeet ja olkaa raittiit; ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä. Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte,vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi." (1. Piet. 1:13-15)

Pankaamme täysi toivo siihen armoon, joka teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä. Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.

Maritta
23-03-11, 06:43
Gal. 6:2

Kantakaa toistenne kuormia, ja niin te täytätte Kristuksen lain. Samoin
kuin Kristus on ottanut teidät huostaansa, tehnyt teidän syntinne
omikseen ja vanhurskautensa teidän omaksenne, samoin teidänkin tulee
hoitaa niitä veljiä, jotka kenties ovat harhaantuneita, kun heitä ei ole
oikaistu. Teidän on siedettävä heitä kärsivällisesti ja otettava heidän
syntinsä omiksenne. Jos teillä on jotakin hyvää, tehkää heidät siitä
osallisiksi. Apostolikin opettaa: Hoivatkaa sen tähden toinen toistanne,
niin kuin Kristuskin on teidät hoivaansa ottanut Jumalan kunniaksi, ja
toisaalla: Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella
oli, joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa
olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä.

Älkää siis tekään, jos luulette olevanne parempia, katsoko sitä
saaliiksenne, aivan kuin se kuuluisi vain teille. Nöyrtykää, unohtakaa,
mitä te itse olette ja olkaa kuin yksi heistä voidaksenne kärsiä heitä.
On todella onnetonta vanhurskautta, jos joku ei voi sietää rinnallaan
muita, huonompia ja koettaa paeta heitä yksinäisyyteen. Sen sijaan hän
voisi hyödyttää heitä kärsivällisesti rukouksellaan ja hyvällä
esikuvallaan olemalla heidän kanssaan. Jos ei näin tehdä, kätketään
Herran antama leiviskä eikä anneta palveluskumppaneille, mitä ollaan
heille velkaa.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

sinikka
23-03-11, 14:30
http://www.opendoorpcg.com/images/0000%20prayer.jpg

Jeesus, Sinun Siunaustasi ja jumallisia väliintuloja, asioihin puuttumisia pyydän rukousosion kaikkiin ketjuihin ja aihepiireihin.
Siunaustasi pyydän kaikkiin asioihin ja ihmisille, niin pyytäjille kuin pyydetyille henkilöille, asia-kokonaisuuksittain.
Herra, olethan elävä Herra joka osaat ja voit.
Kiitos Sinun voimavaikutuksistasi, jotka moninaiset ovat.
Jeesuksen nimessä, amen.

Siunaa myös henkilöt jotka laittavat tähän osioon Sanaa tälle päivälle.
Amen, ruoki heitä itseään elävillä sanoilla, elävällä leipäosuudella ja elävän veden virroilla.

Maritta
24-03-11, 07:20
1. Kor. 11:25

Niin usein kuin te juotte, tehkää se minun muistokseni. Opetelkaamme
ahkerasti tämän sakramentin hyötyä ja tarkoitusta, sitä, että Kristus on
asettanut sen minua, sinua ja meitä kaikkia varten. Silloin kun tunnen
syntini, olen ollut paha ihminen ja tottelematon lapsi. Silloin kun
perkele on vanginnut minut, silloin kun en ole tehnyt sitä, mitä minun
pitäisi, juuri silloin minun on tultava tähän pöytään nauttimaan
sakramentti päästäkseni irti synneistäni ja saadakseni virvoituksen.

Niitä, jotka tuntevat syntinsä ja mielellään tahtoisivat päästä niistä,
on kehotettava nauttimaan sakramenttia pitämättä sitä kauheana ja
pelottavana ateriana, vaan suloisena ja lohduttavana ravintona kurjille
ja murheellisille sieluille. Paavilaisuuden vanhasta tavasta saattaa
tosin vielä johtua, että vapisemme sakramenttia ajatellessamme.
Kristittyjä on kuitenkin opetettava menemään ehtoolliselle iloiten ja
turvallisen luottavasti. Sano näin: Olen köyhä, apua ja lohdutusta
tarvitseva syntinen ja tahdon mennä Herran ehtoolliselle ravitsemaan
itseni rakkaan Herrani ruumista ja verta nauttimalla. Onhan hän
asettanut tämän sakramentin siksi, että kaikki nälkäiset saisivat siitä
ravinnon ja virvoituksen.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

sinikka
24-03-11, 17:19
24. maaliskuuta

Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. (Joh. 14:3)

Iloista odotusta ja jännitystä !
Kristus tuntee meidät tarkalleen
ja on varmasti osannut
noudattaa makuamme. (Ruth Heil)

Maritta
25-03-11, 06:41
Luuk. 22:62

Ja Pietari meni ulos ja itki katkerasti. Opi tästä, mikä on oikea
parannus. Pietari itkee katkerasti. Parannus alkaa niin, että
tunnustetaan synnit ja todella pidetään niitä niin ilkeinä, ettei niihin
ole mitään halua ja ettei niissä pysytä. Sydämestään surraan sitä, ettei
ole eletty Jumalan tahdon mukaisesti, vaan on tehty syntiä. Sitten
seuraa se, että pysyt Jumalan sanassa ja lupauksessa sanoen: Herra, ole
minulle armollinen Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden. Oikeassa
parannuksessa pelätään syntiä, ja nöyrtyen omistetaan uskossa Herran
Kristuksen ja hänen kärsimyksensä antama lohdutus. Pietarin esikuva
varoittaa ensiksikin meitä suruttomuudesta. Pysykäämme Jumalan pelossa,
koska suuretkin pyhät helposti voivat langeta näin kauheasti. Toiseksi:
Jos olemme langenneet, riippukaamme kuitenkin Jumalan sanassa ja
lohduttakaamme sillä itseämme. Älkäämme Juudaksen tavoin joutuko
epätoivoon syntiemme tähden. Jumalan tahdon vastaista on ylpeillä
lahjoistaan. Sen sijaan olisi pelättävä, valvottava ja rukoiltava. Mutta
Jumala ei myöskään tahdo kenenkään joutuvan syntiensä tähden epätoivoon.
Juuri sitä estääkseen Jumalan Poika on tullut ihmiseksi ja kuollut
ristillä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
25-03-11, 07:34
Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion.

Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa.

Kun panemme suitset hevosten suuhun, että ne meitä tottelisivat, niin voimme ohjata niiden koko ruumiin. Katso, laivatkin, vaikka ovat niin suuria ja tuimain tuulten kuljetettavia, ohjataan varsin pienellä peräsimellä, minne perämiehen mieli tekee.

Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se sytyttää! Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.

Sillä kaiken luonnon, sekä petojen että lintujen, sekä matelijain että merieläinten luonnon, voi ihmisluonto kesyttää ja onkin kesyttänyt; mutta kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää; se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä.

Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja; samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni.

Jaakob 3:1-10

Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, tulee maanjäristyksiä monin paikoin, tulee nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alkua. Mutta pitäkää te vaari itsestänne. Teidät vedetään oikeuksiin, ja teitä piestään synagoogissa, ja teidät asetetaan maaherrain ja kuningasten eteen, minun tähteni, todistukseksi heille.

Ja sitä ennen pitää evankeliumi saarnattaman kaikille kansoille.

Ja kun he vievät teitä ja vetävät oikeuteen, älkää edeltäpäin huolehtiko siitä, mitä puhuisitte; vaan mitä teille sillä hetkellä annetaan, se puhukaa. Sillä ette te ole puhumassa, vaan Pyhä Henki.

Mark. 13: -11

Jumala anna meille viisautta ja Pyhän Hengen johdatusta. Auta meitä kohtaamaan ihmisiä, auta meitä kuuntelemaan ja kertomaan evankeliumin sanomaa.

sinikka
26-03-11, 13:57
26. maaliskuuta

Hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. (Jes. 53:4)

Todellakin !
Hän on käsinyt sen,
mitä minä nyt kärsin.
Häneen koskee se,
mikä koskee minuun. (Ruth Heil)

http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/1392/8363.jpg

Maritta
27-03-11, 09:13
Luuk. 22:44

Ja hän oli suuressa tuskassa. Me ihmisraukat olemme niin synnin
pimittämät, ettemme voi oikein ymmärtää turmelustamme. Muutoinhan me
huolellisemmin varoisimme syntiä. Toteammehan me itsessämme ja muissa,
että pidämme syntiä vähäpätöisenä. Ja vieläkin pahempaa on, että me jopa
haluamme ja rakastamme sitä. Näin siksi, ettemme tiedä, kuinka kauhea
surkeus synti on. Jos näet oikein tuntisimme Jumalan vihan ja tuomion
syntien tähden, emme ainoastaan inhoaisi sitä ja pyrkisi siitä eroon,
vaan pelkäisimme sitä kuin äkkisurmaa.

Tätä kuvaa Herramme Jeesuksen Kristuksen tuska Getsemanessa. Kun katsot
tähän kuvastimeen tarkasti, näet syntisi sellaisena, että sinun on
sydämestäsi sitä kauhistuttava. Näe ensiksi, kuka tuossa on. Hän on
Jumalan Poika, iankaikkinen vanhurskaus. Vaikka hän on tullut
kaltaiseksemme, ihmiseksi, hän on kuitenkin synnitön. Mutta kun hän on
ottanut kannettavikseen vieraat, siis koko maailman synnit, maksaaksensa
ne, nämä vaivaavat häntä siinä määrin, että hän on hyvin suuressa
tuskassa. Jos vieraat synnit tuottavat viattomalle tällaisen tuskan,
mitä arvelet päälle karkaavien omien syntiemme vaikuttavan meissä, jotka
olemme taipuvaisia epätoivoon?

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Maritta
28-03-11, 09:31
Matt. 26:38

Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti. Oi Jumala! Minkä
tähden murehtii Herrani Jeesus Kristus? Miksi hän kärsii? Onhan hän
aivan synnitön, pyhä ja vanhurskas. Oi, se kaikki tapahtuu maailman
syntien tähden! Jumala pani ne hänen hartioilleen, ne painavat ja
ahdistavat häntä. Mitä minun on tästä ajateltava? Ajattelen ja uskon
todeksi, että koska Jumala pani minun syntini hänen päälleen, minä olen
niistä vapaa. Olkoon tämä siis sinulle lohdutukseksi voidaksesi olla
varma siitä, että Kristus on ottanut kantaakseen ja maksanut syntisi.
Kuinka muutoin niin suuri kauhistus yllättäisi hänet.

Jos syntisi siis ovat Kristuksen päällä, ole sydämestäsi tyytyväinen.
Ne ovat oikeassa paikassa. Sinun päälläsi ne eivät ole oikeassa
paikassa, sillä sinä ja kaikki ihmiset ovat liian heikkoja kantamaan
edes yhtä ainoaa syntiä. Anna siis niiden olla Kristuksen päällä ja
katso, mihin hän ne kantaa. Hän vie ne mukanaan ristille, jopa kuolee
niiden tähden. Kolmantena päivänä hän näyttäytyy synnin, kuoleman ja
perkeleen Herrana ja voittajana. Turhaan ne koettelivat voimiaan häntä
vastaan. Lohduta tällä itseäsi ja kiitä Jumalaa siitä sanomattomasta
armosta, että hän otti sinulta pois sen raskaan kuorman, joka olisi
vienyt sinut helvetin syvyyteen, ja pani sen Poikansa päälle.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
28-03-11, 13:51
Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikoina.
Ja sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat; sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra. Ps 9:10,11


Herra tekee vanhurskauden ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille.
Ps 103:6

veljes
29-03-11, 06:59
Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee. Ps. 37:5

Turvata Herraan, mikä ihmeellinen asia. Miten me se näemme elämässämme.

Meillä pitää olla näky tulevaisuudesta - muutoksen tässä näyssämme saa aikaan
vain Pyhä Henki. Jumala armahda meiltä, anna meille uusi mahdollisuus palvella sinua.
Ohjaa meidät takaisin sille nöyrälle ja vaatimattomalle paikalle, että oppisimme
enemmän luottamaan sinuun. Anna meille uusi rakkaussuhde sinussa, uudista meissä
ensirakkauden suhde. Jeesus ohjaa meitä toteuttamaan sinun lähetyskäskyäsi.

Tämän maailman ihmiset eivät pelastu viihteellä ja hauskuuttamalla - ihmisten
täytyy herätä ja tulla synnintuntoon - havantua mihin suuntaan heidän elämä on menossa,
ennenkuin on liian myöhäistä.

hypomenoo
29-03-11, 08:06
Amen Veljeksen tekstiin!


Olkoon puheenne aina suloista, suolalla maustettua, ja tietäkää, kuinka teidän tulee itse kullekin vastata.
Kol 4:6


Herra, auta meitä puhdistautumaan edessäsi ajatusmaailmaamme myöten, ettei turha negatiivisuus saa pesiä meissä, ja ettemme sitä kautta levittäisi lannistavaa ilmapiiriä täällä foorumilla, emmekä siellä, missä liikumme.

Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea. Varjele meitä, ettemme näppäile mitään sellaista, mikä ei ole Sinulle mieleen. Anna meidän erottaa oikea ja väärä tästä, ja ottaa vakavasti keskustelumme, joka lähtee sieltä asenteista asti.

Maritta
29-03-11, 09:17
Joh. 13:14

Jos siis minä, teidän Herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän
jalkanne, olette tekin velvolliset pesemään toistenne jalat. Tämä
tapahtuu niin, että aviopuolisot kodissa pesevät lastensa ja
palvelijainsa jalat. He eivät kohtele heitä tyrannin tavalla, vaan
antavat hyvän esikuvan. He kehottavat heitä Jumalan sanaan, niin että
heistä tulee hurskaita ja he täyttävät velvollisuutensa.

Aviopuolisot voivat keskenänsä pestä toistensa jalat: Toinen sietää
toisen puutteita ja heikkoutta, he eivät riitele eivätkä ruodi toisiaan.
Palvelijat voivat pestä isäntäväkensä jalat olemalla uskollisia,
tottelevia ja ahkeria ja nurisematta, kun heitä nuhdellaan heidän omaksi
hyödyksensä.

Vielä sekin on jalkojen pesemistä, kun et ainoastaan lahjoillasi
palvele muita, sydämestä nöyrry jokaisen edessä ja anna heidän avukseen
ja hyödykseen sen, mikä sinulla on muita parempaa, vaan myös se, että
toinen antaa anteeksi toisen viat ja virheet. Koko maailmasta et löydä
yhtään niin puhdasta kristittyä, ettei hänessä olisi jokin erikoinen
heikkous. Huomatessasi tällaisia puutteita lähimmäisessäsi muista, että
olet velvollinen pesemään hänen jalkansa. Älä arvostele hänen
heikkouttaan, vaan mieti, kuinka saattaisit hänet oikealle tielle.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Maritta
30-03-11, 07:11
2. Piet. 1:2

Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen
tuntemisen kautta. Sanat armo ja rauha sisältävät koko kristinopin. Armo
antaa anteeksi synnin, rauha antaa turvallisen ja iloisen omantunnon.
Synti ja paha omatunto ovat ne kaksi pahaa henkeä, jotka kiusaavat
meitä. Kristus on kuitenkin voittanut nämä hirveät viholliset ja
murskannut ne tässä ja tulevassa elämässä. Omantunnon rauhaa ei voi
olla, elleivät synnit ole anteeksiannetut. Syntiä taas ei anneta
anteeksi ollenkaan meidän laintäyttämisemme perusteella. Eihän kukaan
lakia täytä. Pikemminkin laki tuo julki synnin, kauhistaa omantunnon,
julistaa Jumalan vihan ja ahdistaa epätoivoon.

Sitäkin vähemmän syntiä voidaan poistaa ihmisten keksimillä
ponnistuksilla ja teoilla. Niistä synti pikemminkin lisääntyy. Kuta
enemmän tekopyhät näet uurastavat ottaakseen pois synnin, sitä
huonominin heille käy. Synnin poistaa vain armo eikä mikään muu. Tämä on
tarkoin muistettava. Sanat tosin ymmärretään helposti, mutta kiusauksen
hetkenä on vaikea pysyä siinä, että meillä on syntien anteeksiantamus ja
rauha Jumalassa sulasta armosta, ilman mitään muita keinoja taivaassa ja
maassa.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
30-03-11, 09:52
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
Ps 107: 28-30

Kiitos Herra! Tähän Sanaan voimme turvautua ja luottaa siihen, että Hän auttaa ajallaan, koska "Hän tietää hetken parahimman".

veljes
30-03-11, 15:43
Minun sieluni on vaipunut tomuun; virvoita minua sanasi jälkeen.
Minä kerron vaellukseni, ja sinä vastaat minulle; opeta minulle käskysi.

Saata minut ymmärtämään asetustesi tie, niin minä tutkistelen sinun ihmeitäsi.
Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen.
Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi.

Minä olen valinnut totuuden tien, olen asettanut eteeni sinun oikeutesi.
Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään.

Ps. 119: 25-31

Minun sieluni on vaipunut tomuun; virvoita minua sanasi jälkeen. Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra ...

Maritta
31-03-11, 09:39
Joh. 18:36

Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta. Ristin alaiseksi antautuu
mielellään se, joka oikein tuntee tämän kuninkaan ja hänen valtakuntansa
luonteen. Hän ei ainoastaan tiedä Herralleen käyneen samoin, vaan
hänellä on myös se lohdutus, että hän perillä saa ilon ja autuuden,
vaikka hänen täytyy täällä kärsiä.

Ne sitävastoin, jotka eivät tiedä tätä, eivät voi muuta kuin tulla
kärsimättömiksi, kun heidän käy pahoin. Lopulta he aivan vajoavat
epätoivoon. He ajattelevat näet, että jos Jumala olisi armollinen, hän
ei sallisi niin paljon onnettomuutta tai hän auttaisi siitä heti.
Tällaiset ajatukset osoittavat, ettei uskota, että Kristuksen valtakunta
ei ole tästä maailmasta. Maalliset kuninkaat suojelevat alaistensa
elämää ja omaisuutta, mutta Kristus, kunnian kuningas, antaa ruumiin,
elämän, omaisuuden ja kaiken joutua vaaraan.

Älä siis täällä maan päällä käytä kristillistä uskoa sitä varten, että
sinulla olisi kaikkea kyllin. Katso, kuinka kuninkaasi käy. Hänessä et
näe muuta, kuin että hän kärsii, antautuu pilkattavaksi ja kuolee
häväistynä. Älköön siis sekään, joka on hänen valtakunnassaan, odottako
hänen antavan kultaa tai tavaraa tai tekevän maallisten kuninkaiden
tavoin. Synnit hän kuitenkin antaa anteeksi, vapahtaa iankaikkisesta
kuolemasta ja antaa Pyhän Hengen ja iankaikkisen elämän kaikille niille,
jotka kuulevat hänen äänensä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Maritta
01-04-11, 06:53
Gal. 2:17

Mutta jos meidät itsemmekin, pyrkiessämme vanhurskautumaan Kristuksessa,
on havaittu syntisiksi, onko sitten Kristus synnin palvelija? Pois se!
On kuin hän sanoisi: Ei Kristus ole synnin palvelija, vaan vanhurskauden
ja iankaikkisen elämän lahjoittaja. Paavali siis erottaa Kristuksen
mahdollisimman kauaksi Mooseksesta. Pysyköön siis Mooses maan päällä,
olkoon kirjaimen opettaja ja lain kiristäjä, ristiinnaulitkoon syntisiä.
Mutta uskovien omassatunnossa on toinen opettaja, ei Mooses vaan
Kristus, joka on tehnyt tyhjäksi lain, voittanut ja kantanut synnin,
vihan ja kuoleman.

Hän käskee meitä raskautettuja ja kaiken onnettomuuden painamia
tulemaan luokseen, toivomaan ja uskomaan häneen. Silloin lain on pakko
paeta ja Mooseksen kuolla, niin ettei tiedetä mihin hän on haudattuna
(5. Moos. 34:6). Liioin synti ja kuolema eivät voi vahingoittaa, sillä
Kristus, meidän opettajamme on lain, synnin ja kuoleman herra. Häneen
uskova on vapaa näistä kaikista. Kristuksen varsinaisena tehtävänä on
siis synneistä ja kuolemasta vapauttaminen. Lain nojalla meidät siis
tuomitaan kadotukseen ja surmataan, mutta Kristuksen kautta meidät
vanhurskautetaan ja tehdään eläviksi.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
01-04-11, 06:54
Mutta meidän, vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia, eikä elää itsellemme mieliksi.
Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi.

Sillä ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi, vaan niinkuin kirjoitettu on: "Niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun".
Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo.

Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan,
niin että te yksimielisesti ja yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen isää.

Hoivatkaa sentähden toinen toistanne, niinkuin Kristuskin on teidät hoivaansa ottanut Jumalan kunniaksi.

Room 15:1-7

Minkälainen on uskovien yhteinen rakkaus, minkälainen on se Kristuksen mieli joka asuu meissä? Miten voimme hoivata toinen toisiamme? Mikä on se hetki päivästä, viikosta - omasta ajastamme, jonka voisimme antaa toisemme turvaksi, lohdutukseksi ja iloksi? Mitä voisimme tehdä, että voisimme sydämessämme tuntea "Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi."

Että hän rakentuisi, entä me? Me rakennumme siinä samalla ja Kristuksen mieli pääsee valtaamaan mielemme, ajatuksemme, sydämemme ja tekomme.

Siunausta sinulle ystäväni - rakentakaa toinen toisiamme!

veljes
02-04-11, 07:33
Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani. Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa; jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan.

Gal 2:20-21

Ystäväni ajattele: "Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa.
Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan."

Kuinka usein sydämestäsi nousee halu - Kristus elää minussa, kuinka usein sydämestäsi
nousee halu, että Kristus saisi vielä enemään muotoa sinussa?

Maritta
02-04-11, 11:19
Joh. 6:54

Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä.
On kuin Herra sanoisi: Antakaa kaiken muun mennä menojaan ja pysykää
ainoastaan näissä sanoissa: Joka syö minun lihani ja juo minun vereni,
sillä on iankaikkinen elämä. Tämä on varmasti totta. Jätä siis järki ja
teot sikseen. Älä niiden mukaisesti päättele ryhtyessäsi puhumaan
kuoleman, perkeleen ja helvetin voittamisesta, syntien
anteeksiantamuksesta ja iankaikkisesta elämästä. Tässä tarvitaan toiset
tuumat. Jätä järkesi mietteet tutkiessasi näin syvällisiä asioita. Anna
tälle opinkohdalle sille kuuluva kunnia. Joka syö, toisin sanoen uskoo,
sillä on jo nyt iankaikkinen elämä. Jos sinulla on iankaikkinen elämä,
miksi olisit niin mieletön, että pyrkisit sitä ansaitsemaan!
Ansaitseminenhan osoittaa, ettei minulla vielä iankaikkista elämää ole.
Jos se näet minulla olisi, enhän sitä etsisi. Mutta niin kauan kuin joku
etsii sitä, hän ei pidä Kristuksen lihaa sellaisena mikä se on, totisena
ruokanaan, vaan kieltää kasteensa, häpäisee ja pilkkaa Kristusta ja
hänen evankeliumiaan. Hän on luopio ja sydämeltään pakana. Sen sijaan
samalla hetkellä, jona alat uskoa, sinulla on iankaikkinen elämä. Sinun
ei sitä tarvitse ansaita.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
03-04-11, 08:33
Odota sillä Jumalalla on määräaikansa. Gal.4:4.

Sentähden Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen, sentähden hän nousee armahtaaksensa teitä; sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita kaikki, jotka häntä odottavat. Jes 30:18.

Maritta
03-04-11, 11:01
2. Kor. 3:6

Kirjain kuolettaa. Laki synnyttää aina joko röyhkeyttä tai epätoivoa.
Röyhkeys syntyy siitä, että ihminen ottaa omilla teoillaan täyttääkseen
lain. Hän käy kirkossa, ei kiroile, kunnioittaa isää ja äitiä eikä tee
huorin. Tämän ohessa hän ei kuitenkaan tarkkaa sydäntään eikä ota
huomioon, mistä vaikuttimista hän elää näin nuhteettomasti, vaan
peittelee vanhaa konnaa sydämessään. Jos hän näet tutkisi sydäntään, hän
huomaisi tekevänsä tätä kaikkea haluttomasti ja pakosta pelätessään
helvettiä tai pyrkiessään ansaitsemaan taivaan. Ehkä hän tyytyy
halvempaankin, tavoittelemaan kunniaa, omaisuutta tai terveyttä tai
pelkäämään häpeää tai vahinkoa.

Epätoivo taas seuraa, kun ihminen huomaa sydämensä pahuuden ja
tunnustaa, että hänen on mahdotonta rakastaa Jumalan lakia, hän kun ei
löydä itsestään mitään hyvää. Silloin hän ymmärtää, ettei lakia voida
täyttää teoilla. Näin hän joutuu epätoivoon teoistaan eikä välitä
niistä. Tästä syntyy köyhä, viheliäinen ja nöyryytetty henki, jota
omatunto lain kautta vaatii, ahdistaa ja kauhistaa. Vain tällaisille
ihmisille on hyötyä laista. Sitä varten laki on annettu. Sen oikeana
tehtävänä on vaikuttaa itsensä tunteminen ja nöyryys.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

kynäilijä
03-04-11, 22:34
Jaakobin kirje 3:5-10, 13-18;

Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista.
Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se sytyttää!
Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma;
kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin,
sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.

Sillä kaiken luonnon, sekä petojen että lintujen,
sekä matelijain että merieläinten luonnon,
voi ihmisluonto kesyttää ja onkin kesyttänyt;
mutta kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää;
se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä.

Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä,
Jumalan kaltaisiksi luotuja;
samasta suusta lähtee kiitos ja kirous.
Näin ei saa olla, veljeni.

Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne?
Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä.

Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne,
niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan.
Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee,
vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta.
Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.

Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa,
täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä,
se ei epäile, ei teeskentele.
Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.

Maritta
04-04-11, 09:23
Matt. 11:4,5

Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette: sokeat saavat
näkönsä, ja rammat kävelevät, pitaaliset puhdistuvat. On kuin hän nyt
sanoisi heille: Heittäkää sikseen kaikki suuri ja ulkonainen. Älkää
kiinnittäkö huomiotanne minun persoonaani, vaan tekoihini. Ulkonaisella
voimalla hallitsevilla maallisilla herroilla täytyy olla seurassaan
rikkaita, korkeita, terveitä, voimakkaita, viisaita ja taitavia miehiä.
Näitä he tarvitsevatkin, sillä ilman sellaisia miehiä heidän
valtakuntansa ei pysy pystyssä. Sokeilta, rammoilta, kuuroilta, mykiltä,
kuolleilta, pitaalisilta ja köyhiltä heillä ei ole mitään odotettavana.

Minun valtakuntani sen sijaan on sellainen, joka ei etsi hyötyä
toisilta, vaan on ainoastaan muiden avuksi. Sillä on itsessään kyllin
eikä se tarvitse ketään. Minä en näin ollen voi sietää seurassani niitä,
joilla on ennestään kyllin, terveitä, rikkaita, voimakkaita, puhtaita,
eläviä, hurskaita ja kaikkeen kelpaavia. Sellaisilla ei ole minusta
mitään hyötyä eikä heillä ole saatavana minulta mitään. He tuottaisivat
minulle vain häpeää, sillä silloinhan näyttäisi siltä kuin tarvitsisin
heitä ja hyötyisin heistä, kuten tämän maailmanajan valtiaat
alamaisistaan.

Minun on siis käyttäydyttävä toisin. Käännyn niiden puoleen, joilla on
minusta hyötyä ja seurustelen sokeiden, rampojen, mykkien ja
kaikenlaisten muiden raihnaisten kanssa. Valtakuntani laatu ja luonne
vaatii tätä. Minun on käyttäydyttävä niin, että sellaiset ihmiset
voisivat viihtyä seurassani.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
05-04-11, 07:15
Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa, rukoillen samalla meidänkin edestämme,
että Jumala avaisi meille sanan oven puhuaksemme Kristuksen salaisuutta, jonka tähden minä
myös olen sidottuna, että minä sen ilmoittaisin, niinkuin minun tulee puhua.

Vaelluksessanne olkaa viisaat ulkopuolella olevia kohtaan, ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä.
Olkoon puheenne aina suloista, suolalla höystettyä, ja tietäkää, kuinka teidän tulee itsekullekin vastata.

Kol 4:2-6

"Vaelluksessanne olkaa viisaat ulkopuolella olevia kohtaan, ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä - ja tietäkää kuinka teidän tulee itsekullekkin vastata."

Olen omassa uskonelämässä ajatellut, että ehkä on aika astua eteenpäin. Oman uskoontuloni jälkeen olen lähisukulaisten kanssa hieman keskustellut uskosta, muutaman kanssa syvällisemminkin. Kuinka sitten tietäisi, koska on oikea aika, oikea hetki, että tälle keskustelulle olisi aika ja paikka. Usein ei voi muuta kuin rukouksen kautta pyytää oikeita sanoja ja oikeaa hetkeä, jossa Pyhä Henki on mukana.

Paavali kehoittaa viisauteen, ottamaan vaarin oikeasta hetkestä - että Jumala avaisi meille sanan oven puhuaksemme Kristuksen salaisuutta. Olkoon tämä rukouksemme, että monet lähimmäisistämme saisi kokea pelastuksen armon.

Siivetön
05-04-11, 09:29
Omia ajatuksiani tälle päivälle, tuossa jo edellä olevien Veljes:n hyvien ajatusten lisäksi.

Ps.91:1 ja 9 "Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin:
"Sinä, Herra olet linnani ja turvapaikkani. Jumala, Sinuun minä turvaan."
"Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa."

Kun olemme Korkeimman suojassa, olemme kätkössä, varmassa tallessa, jonka vain Jumala ja sinä itse tunnette / tiedätte.
Se on niin salainen paikka, ettei mikään maan mahti voi sitä löytää, tai sinulta pois ottaa.
Tee siitä sydämesi koti, asuntosi!
Sen kodin yllä lepää Jumalan varjo, kuin lintuemon siivet.
Kun pelko valtaa ja huolet alkavat ahdistaa, silloin olet astunut suojaavan varjon alta ulkopuolelle.
Ryömi takaisin Korkeimman suojaan ja Kaikkivaltiaan varjoon, siellä on turva, lepo, rauha ja ilo!
SIUNAUSTA JOKAISEN TÄLLE PÄIVÄLLE!-enkeli

hypomenoo
05-04-11, 10:40
Amen tämänpäiväisiin!-raamattu

Maritta
06-04-11, 08:37
Mark. 8:34

Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea - hän ottakoon ristinsä. Herra ei
käske meitä kantamaan sitä ristiä, jonka hän itse kantoi, vaan hän
sanoo: Kukin kantakoon oman ristinsä. Kullekin on varattu oma risti
hänen voimiensa mukaan. Emmehän me kaikki voi kestää samaa, koska emme
ole samanlaisia uskoltamme ja hengeltämme. Muista, että sinä kannat
omasi, toinen omansa ja samoin kolmas. Heikolle voi hänen itse asiassa
kevein ristinsä olla yhtä raskas kuin Paavalille hänen omansa. Voimien
erilaisuus tekee kaikkien risteistä samanlaisia, vaikka ne itsessään
olisivat hyvinkin erilaisia. Toiselle vankeus on helpompaa kuin toiselle
ylenkatse ja pilkka, toiselle kuolemakin helpompi kuin toiselle jonkin
tavaransa kadottaminen. Kullakin on siis hänelle sopiva ristinsä, sen
mukaan kuin hänellä on voimia eri tilanteissa sitä kantaa. Älköön siis
kukaan valittako, vaikka hänestä toisen kuorma näyttää kevyemmältä,
sillä tällä on silloin vähemmän voimia. Mies kantaa satanaulaista,
lapselle naulakin on raskas. Mies ei kuitenkaan suutu siitä, että saa
kantaa satanaulaista eikä lapsen tavoin vain yhtä naulaa.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Maritta
06-04-11, 08:41
Omia ajatuksiani tälle päivälle, tuossa jo edellä olevien Veljes:n hyvien ajatusten lisäksi.

Ps.91:1 ja 9 "Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin:
"Sinä, Herra olet linnani ja turvapaikkani. Jumala, Sinuun minä turvaan."
"Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa."

Kun olemme Korkeimman suojassa, olemme kätkössä, varmassa tallessa, jonka vain Jumala ja sinä itse tunnette / tiedätte.
Se on niin salainen paikka, ettei mikään maan mahti voi sitä löytää, tai sinulta pois ottaa.
Tee siitä sydämesi koti, asuntosi!
Sen kodin yllä lepää Jumalan varjo, kuin lintuemon siivet.
Kun pelko valtaa ja huolet alkavat ahdistaa, silloin olet astunut suojaavan varjon alta ulkopuolelle.
Ryömi takaisin Korkeimman suojaan ja Kaikkivaltiaan varjoon, siellä on turva, lepo, rauha ja ilo!
SIUNAUSTA JOKAISEN TÄLLE PÄIVÄLLE!-enkeli

Hyvin ilmaistu, tämän suuntaisia ajattelen usein katsoessani oravien kirmailuja ikkunan takana puissa, Aleksis Kivi: makeasti oravainen. . . jne

ladygreen
06-04-11, 08:51
Me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen telttamajamme puretaankin, Jumalalla on taivaassa meitä varten ikuinen asunto, joka ei ole ihmiskätten työtä. Täällä ollessamme me huokailemme ja kaipaamme päästä pukeutumaan taivaalliseen asuumme, sillä sitten kun olemme pukeutuneet siihen, emme jää alastomiksi. Me, jotka vielä asumme tässä majassamme, huokailemme ahdistuneina. Emme haluaisi riisuutua vaan pukeutua uuteen asuun, niin että elämä kätkisi sisäänsä sen, mikä on kuolevaista. Juuri tähän Jumala on valmistanut meidät, ja vakuudeksi hän on antanut meille Hengen. Olemme siis aina turvallisella mielellä, vaikka tiedämmekin, että niin kauan kuin tämä ruumis on kotimme, olemme poissa Herran luota. Mehän elämme uskon varassa, emme näkemisen. Mutta mielemme on turvallinen, vaikka haluaisimmekin muuttaa pois ruumiistamme, kotiin Herran luo. Siksi myös pyrimme noudattamaan hänen mieltään, olimmepa jo perillä hänen luonaan tai vielä sieltä poissa. Meidän kaikkien on tultava Kristuksen tuomioistuimen eteen, jotta kukin saisi sen mukaan, mitä ajallisessa elämässään on tehnyt, hyvää tai pahaa. 2. kor 5:1-10

Hannele
06-04-11, 10:09
Siivetön

Luin tuon saman psalmin eilen rukouryhmässämme ääneen, siinä on vahva Jumalan huolenpito ja turva vaikka ahdistuksissa täällä olemmekin silloin on turvallista tietää ettei meidän tarvitse yksin kulkea täällä, vaan Hän on luvannut olla meidän kanssa joka päivä.

veljes
07-04-11, 07:52
Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen, kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.

Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side. Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset.

Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.

Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

Kol. 3:12-17

Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side. Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset. Siunausta päivääsi

Maritta
07-04-11, 09:27
Ps. 68:19

Sinä sait ihmisiä lahjaksesi: niskoittelevatkin joutuvat asumaan Herran
Jumalan tykönä. Kristus on perustanut maan päälle valtakunnan, jota on
sanottava armon valtakunnaksi. Se ympäröi niin voimallisesti uskovaisia,
että heitä ei vahingoita synti, vaikka se on lihaan ja vereen niin
syvään juurtunut, ettei sitä voi tässä elämässä perata kokonaan pois.

Synti annetaan anteeksi ja jätetään lukematta, mikäli pysymme uskossa
ja pyrimme päivä päivältä hillitsemään jäljelle jääneitä himoja, kunnes
ne viimein kuolemassa kokonaan hävitetään. Näin ihminen nousee
iankaikkiseen elämään kokonaan uutena ja puhtaana. Ja vaikka armossa
elävä pyhä jälleen lankeaisi parannuksesta ja uskosta kadottaen
anteeksiantamuksen, armon valtakunta pysyy kuitenkin järkähtämättömänä.
Siihen saa aina palata parannuksessa ja kääntymyksessä.

Kavahda kuitenkin tähän uneliaasti väärällä tavalla luottamasta. Älä
ajattele syntiä harjoittaessasi ja siinä vapaasti eläessäsi, ettei ole
mitään hätää. Tämä on synnin tekemistä Jumalan laupeuden kustannuksella,
se on Jumalan kiusaamista. Jos taas tahdot vapautua synnistä, olet
oikealla uralla ja kaikki on annettu sinulle anteeksi.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Siivetön
07-04-11, 09:34
Ole rauhallinen, tapahtuipa sinulle tänään mitä tahansa!
Lepää Herrassa! Ole kärsivällinen! Ja kärsivällisyys vaikuttakoon täydellisen teon!
Älä koskaan ajattele, että asiasi on voittamaton. Kuinka mikään asiasi voisi olla voittamaton, kun Jumala on sinun kanssasi ja sinä olet Hänen lapsensa.
Älä antaudu elämän pakon tunteeseen. Jumalan lapsella ei ole pakkoa, sillä onhan Hän itse muotoillut sinut ja elämäsi, eikö Hän tietäisi, minkä kaiken sinä
jaksat kantaa?! Voisiko näin herkkän välineen valmistaja, kuin mitä ihminen on, vaatia siltä jotain sellaista, joka tuhoaisi sen tai kuluttaisi sitä ylenmäärin?
EI!! Vaan me tunnemme väsyttävää pakkoa vain silloin, kun palvelemme toista isäntää, kuten maailmaa, ihmiskunniaa, toisten mielipiteitä----tai kun
yritämme kantaa samanaikaisesti kahden päivän kuormaa. Meidän on muistettava, että jokaiselle päivälle on oma kuormansa ja Hän on sen suunnitellut
niin, että me jaksamme sen kantaa----jopa riemuiten! Taivaallisen Isän siunausta tällekin päivällesi! Hän pitää meistä jokaisesta huolen!

PS.Kiitos Hypomenoo, Maritta ja Hannelle hengen yhteydestä, mutta ennenkaikkea kiitos Jumalalle siitä, että saamme nauttia Hänen antamastaan ravinnosta.
Eli, rukoukseni on ollut, etten pyrkisi jakamaan mitään omaani, vaan minkä olen itse saanut lohduksi ja lahjaksi Jumalalta, en pidättäisi sitä itselläni, vaan jakaisin kuin Jumalan antamaa lämpimäistä eteenkin päin. Olen itse saanut paljon virvoitusta juuri täältä Päivän sana osiosta ja näin ollen haluan tuoda oman Jumalalta saamani "vaihetuspöydälle". Siunaavin terveisin!

veljes
08-04-11, 07:11
Ja päivä alkoi laskea. Niin ne kaksitoista tulivat ja sanoivat hänelle: "Laske kansa luotasi, että he menisivät ympärillä oleviin kyliin ja maataloihin majoittumaan ja saamaan ravintoa, sillä täällä me olemme autiossa paikassa".

Mutta hän sanoi heille: "Antakaa te heille syödä". Niin he sanoivat: "Meillä ei ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme lähde ostamaan ruokaa kaikelle tälle kansalle". Sillä heitä oli noin viisituhatta miestä. Niin hän sanoi opetuslapsilleen: "Asettakaa heidät aterioimaan ruokakunnittain, noin viisikymmentä kuhunkin". Ja he tekivät niin ja asettivat kaikki aterioimaan.

Niin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ne ja mursi ja antoi opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi. Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi; ja heiltä jääneet tähteet kerättiin, kaksitoista vakallista palasia.

Luuk 9:12-17

Antakaa te heille syödä. Kaiken kiiren keskellä, muuttuvassa yhteiskunnassa ja jopa seurakunnassa hengellisessä nälässä on meillä kaikilla arkipäivän vastuu - ylläpitää ja tuoda esiin raamatun sanaa ja antaa kaikille syötävää. Ei pelkästään isossa mittakavaassa, ei pelkästään kokouksissa, vaan ihan arkielämän eri tilanteissa. "Antakaa te heille syödä"

jore
08-04-11, 08:06
"Antakaa te heille syödä". Luuk 9:12-17

Antakaa te heille syödä. Kaiken kiiren keskellä, muuttuvassa yhteiskunnassa ja jopa seurakunnassa hengellisessä nälässä on meillä kaikilla arkipäivän vastuu - ylläpitää ja tuoda esiin raamatun sanaa ja antaa kaikille syötävää. Ei pelkästään isossa mittakavaassa, ei pelkästään kokouksissa, vaan ihan arkielämän eri tilanteissa. "Antakaa te heille syödä"
Matt. 4:4
"Mutta Jeesus vastasi: "On kirjoitettu: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.'"

Maritta
09-04-11, 10:24
Room. 10:4

Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo. Niiden,
jotka eivät tunne oikein Kristuksen vanhurskautta, täytyy välttämättä
tehdä Kristuksesta laki ja laista Kristus. He näet opettavat, että
vaikka usko Kristukseen vanhurskauttaakin, sen ohessa on lisäksi
pidettävä Jumalan käskyt, sillä on kirjoitettu: Jos tahdot päästä
elämään sisälle, niin pidä käskyt. Näin heti kielletään Kristus ja
kumotaan usko, kun laille omistetaan se, mikä kuuluu ainoastaan
Kristukselle.

Jos Kristukselle annetaan hänen oikea nimensä, hän on meidän
vanhurskauttajamme ja vapahtajamme kaikesta synnistä. Jos taas annan
tämän kunnian laille, se onkin vanhurskauttajani, joka vapauttaa minut
synneistäni, koska teen sen tekoja. Näin laista on tullut Kristus, ja
Kristus on kokonaan kadottanut nimensä, virkansa ja kunniansa. Hän on
muuttunut sen lain palvelijaksi, joka syyttää, kauhistaa, paljastaa ja
lähettää syntisen lain luo, joka voisi vanhurskauttaa hänet. Mutta lain
tehtävänähän tämä kaikki on. Kristuksen varsinaisena tehtävänä taas on
ottaa vastaan lain vianalaiseksi osoittama syntinen ja vapauttaa hänet
synneistään, jos hän uskoo evankeliumiin. Sillä Kristus on lain loppu,
vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Maritta
10-04-11, 08:58
Jes. 9:5

Hänen nimensä on: Ihmeellinen. Tämä nimi ilmaisee tavan, millä tämä
kuningas hallitsee valtakuntaansa. Hän toteuttaa sitä niin oudosti ja
ihmeellisesti, että se on kaikkea ymmärrystä, luontoa ja viisautta
ylempänä. Hän hallitsee meitä niin kuin Isä on hallinnut häntä. Maan
päällä ei ole koskaan nähty houkkamaisempaa ja mahdottomampaa:
kuolevasta ihmisestä on määrä tulla, ei ainoastaan elävä, vaan Herra,
elämän jakaja ja kaikkien kuolleitten herättäjä. Kuoleman on määrä
alistua sen alaiseksi, jonka se surmaa, ja saada sen käsistä osakseen
iankaikkinen kuolema. Ja vielä: Kunnian kuningas tulee siitä, jonka
hänen oma kansansa hylkäsi, jota vainosi, jonka surmasi, jota pilkkasi
ja häpäisi. Samoin kaikessa muussakin pelkkiä sanomattomia ihmeitä.
Samoin hän tekee omilleen valtakunnassaan. Kristus tekee
parantumattomaksi syntiseksi sen, jonka hän aikoo tehdä vanhurskaaksi.
Hän tekee houkaksi sen, josta aikoo tehdä viisaan. Hän tekee heikoksi
sen, jonka aikoo tehdä väkeväksi. Hän syöksee kuoleman kitaan sen, jonka
aikoo tehdä eläväksi. Hän vajottaa helvetin syvyyksiin sen, jonka aikoo
viedä taivaaseen. Kun emme ole tätä kokeneet, se ei tunnu meistä
ihmeelliseltä. Ne taas, jotka ovat tähän perehtyneitä, ymmärtävät, mitä
ihmeellistä menoa tämä on ja että häntä täydellä syyllä sanotaan
Ihmeelliseksi.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Maritta
11-04-11, 09:39
Jes. 9:5

Hänen nimensä on: Iankaikkinen isä. Vaikka maallinen isä suhtautuukin
lapsiinsa isän tavoin, hänen on kuitenkin kerran kuoltava ja jätettävä
lapsensa toisten haltuun. Siksi hän ei voi olla iankaikkinen isä.
Pikemminkin häntä voitaisiin sanoa rahtusen isäksi, hän kun ei ajan
rahtuakaan voi olla varma elämästään. Tämä kuningas sen sijaan ei enää
koskaan kuole eikä hän myöskään jätä lapsiaan jälkeensä, vaan pitää
heidät alati luonaan, ja he saavat iankaikkisesti elää hänen kanssaan.

Hänen Isä-nimensä osoittaa, että hän ei vain anna lapsille elämää, vaan
että hän myös elättää, vaatettaa, opettaa ja kurittaa heitä, huolehtii
heistä ja valmistaa heille perinnön. Isän tavoin hän kurittaa heitä, jos
he tekevät syntiä, mutta ei aja heitä luotaan. Samoinhan maallinenkin
isä kasvattaa, rankaisee, rakastaa ja suojelee lastaan eikä hylkää sitä,
vaikka se olisikin likainen, rupinen tai muuten heikko. Paljon enemmän
Kristus näkee vaivaa omistaan, jopa iankaikkisesti, aloittaen täällä
uskossa ja siellä, kun kaikki ilmestyy. Samoin kuin näet kristityt
noiden edellisten nimien (Jes. 9:5) vaikutuksesta ovat saaneet
perusteellista harjoitusta kärsimisessä, lohdutuksessa, voitossa ja
taistelussa syntiä vastaan, he tästä kaikesta saavat varman luottamuksen
Jumalaan. He ovat Jumalan lapsia eikä heitä milloinkaan hylätä.

Tällainen toivo syntyy tämän nimen vaikutuksesta ja sen hedelmänä. He
saavat lapsen mielen Jumalaa kohtaan ja Jumala tulee heille rakkaaksi.
Siitä syystä, että Kristus saa kaiken tämän aikaan valtakunnassaan,
häntä täydellä syyllä sanotaan lankaikkiseksi isäksi.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

sinikka
11-04-11, 10:29
11. huhtikuuta

Vielä kolmannen kerran Jeesus kysyi:
"Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?" (Joh. 21:17)

Jeesus ei kysele kieltämisestäsi.
Hän haluaa vain tietää,
vieläkö sydämesi sykkii hänelle. (Ruth Heil)

veljes
12-04-11, 07:38
Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.

Minä toivon teidän tulevan tuntemaan, että me emme ole niitä, jotka eivät koetusta kestä. Mutta me rukoilemme Jumalaa, ettette tekisi mitään pahaa, emme sitä varten, että näyttäisi siltä, kuin me olisimme koetuksen kestäviä, vaan että te tekisitte hyvää ja me olisimme ikäänkuin ne, jotka eivät koetusta kestä. Sillä me emme voi mitään totuutta vastaan, vaan totuuden puolesta. Sillä me iloitsemme, kun me olemme heikot, mutta te olette voimalliset; sitä me rukoilemmekin, että te täydellisiksi tulisitte.

2. Kor 13:5-9

... ettette tekisi mitään pahaa, emme sitä varten, että näyttäisi siltä, kuin me olisimme koetuksen kestäviä, vaan että te tekisitte hyvää ja me olisimme ikäänkuin ne, jotka eivät koetusta kestä.

sinikka
12-04-11, 08:00
Päivän Sana 12. huhtikuuta 2011
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästälähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet."
Joh. 14:6-7 KR33/38

Maritta
12-04-11, 09:49
Matt. 3:17

Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt. Näillä
sanoilla Jumala tekee koko maailman autuaaksi ja valaa kaikkiin
luotuihin jumalallista ja suloista lohdutusta. Kun tiedän tämän ihmisen,
Jeesuksen, olevan Jumalan Pojan ja Isälle otollisen, olen myös varma
siitä, että kaikki tämän ihmisen teot ja puheet ovat Isän mieleisiä.
Huomaa tarkoin! Kun sitten kuulen Kristuksen puhuvan tai tekevän jotakin
minun hyväkseni, ajattelen tätä Isän sanaa, että hän on hänen rakas
Poikansa. Siis Kristuksen sana, teko ja kärsimys minun hyväkseni ovat
Jumalan mieleisiä. Jumala ei olisi voinut runsaammin vuodattaa
rakkauttaan ylitsemme kuin sanoessaan sen olevan itselleen sydämen
pohjasta mieleistä, että hänen Poikansa Kristus puhuu niin lempeästi,
suo minulle hyvää ja syvästi rakastaen kärsii ja kuolee edestäni.

Jos ihminen perin juurin tuntisi Jumalan mielisuosion Kristuksessa
tämän palvellessa meitä, hän aivan varmasti kuolisi ilosta. Saisimmehan
silloin katsahtaa siihen äärettömän syvään Jumalan iäiseen hyvyyteen ja
isälliseen rakkauteen, jolla hän on rakastanut meitä iankaikkisuudesta.
Mutta mepä olemme kovin kylmiä, laiskoja ja kiittämättömiä narreja.
Menemme ohi näiden sanojen ikään kuin ne koskisivat vain Kristusta eikä
meitä, huomaamatta sitä, että vain meitä ne tarkoittavat ja ovat tuossa
meitä varten.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

sinikka
13-04-11, 05:10
Päivän Sana 13. huhtikuuta 2011

Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä.
Ef. 5:25 KR33/38

Maritta
13-04-11, 07:31
Matt. 25:3

Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa. Raamattu
sanoo: Jumalan valtakunta ei ole sanoissa, vaan voimassa. Se ei ole
puhumista, vaan elämää, ei sanoja, vaan toimintaa ja työtä. Tyhmät
neitsyet osaavat paljon puhua asiasta, mutta heidän sanojaan eivät
seuraa toimi ja työ.

He ovat sellaisia tyhmiä, joilla on vain lamput, siis ulkonainen muoto.
Matteuksen evankeliumin 7. luvussa Kristus todistaa heistä, että he
sanovat aina: Herra, Herra. Suu siinä on, mutta sydän ei ole mukana,
siinä siis ei ole öljyä, toisin sanoen uskoa sydämessä. He eivät
kuitenkaan tiedä sitä, vaan luulevat lamppunsa olevan valmiit.
Luonteensa mukaisesti he saarnaavat mielellään ja kuulevat uskosta.
Sanaa kuullessaan he omaksuvat luulotellen valheuskon, jota he pitävät
lampun öljynä. Siitä huolimatta he elävät vanhoissa synneissään kuten
aikaisemminkin.

He ovat yhtä pikavihaisia ja ilkeitä, yhtä ahneita ja köyhiä kohtaan
armahtamattomia kuin aiemminkin ja yhtä paljon Jumalan tuntemista
vailla. Tämä heidän itselleen rakentamansa usko eli luulo on pelkkä
ihmisteko. Se on kuin vaahto vedessä tai kuohu oluessa, joka pian
katoaa. Siksi tällainen omatekoinen valheusko ei voi kestää kuolemassa,
vaan se kukistuu synnin, perkeleen ja helvetin tuskien kynsiin.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
13-04-11, 08:41
Mutta Herrasta on tullut minulle turvapaikka, Jumalastani suojakallio.
Hän kääntää heidän pahuutensa heitä itseään vastaan ja tuhoaa heidät heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, tuhoaa heidät.
Ps 94:22,23

veljes
13-04-11, 20:39
Ja katso, kanaanilainen vaimo tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti minun tytärtäni." Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: "Päästä hänet menemään, sillä hän huutaa meidän jälkeemme".

Hän vastasi ja sanoi: "Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö".
Mutta vaimo tuli ja kumarsi häntä ja sanoi: "Herra, auta minua". Mutta hän vastasi ja sanoi: "Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille".

Mutta vaimo sanoi: "Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat".
Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot". Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.

Äidin suuri rakkaus voitti Jeesuksen hetkellisen ajatuksen siitä, että nainen oli pakana ja että hänet oli vain juutailaisille lähetty. Äidin luottamus Jeesuksen mahdollisuuteen antoi hänelle uskoa, kuinka Jeesus on hänen elämänsä mahdollisuus. Jeesus ei vastannut naiselle, kuten monille muille raamatunkertomuksissa sanotaan, että "Tapahtukoon sinulle uskosi mukaan" ei vaan tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot.

Matt. 15:22-28

Yksi raamatun ihanimpia paikkoja, kuinka suuri taivaallinen armo ja laupeus on. Kuinka hellittömästi meidän pitäisi roikkua Jeesuksen raamatun sanoissa ja kuten Daavid kaiken "epäonnistuneen" elämänsä keskellä kertoi riippuvan Jumalassa kiinni.

Kuinka usein me hylkäämme ne raamatun lupaukset ja nousemme kapinaan Jeesusta kohtaan, kuinka sokeina usein kuljemme vaikka meidän pitäisi nähdä uskossamme se mikä juuri on näkymätöntä.

Maritta
14-04-11, 08:52
Luuk. 24:37

Niin opetuslapset valtasi säikähdys ja pelko. Tästä opimme, että Herran
Kristuksen ylösnousemuksen evankeliumi lohduttaa vain niitä arkoja ja
pelonalaisia, jotka tuntevat synnin painon eivätkä mielellään kuolisi,
mutta pelkäävät kahisevaa lehteäkin. Sellaisia evankeliumi lohduttaa ja
heille se maistuu.

Tällainenhan evankeliumin luonne on. Se on sanoma Herrasta
Kristuksesta, joka on noussut kuolleista ottaakseen pois synnin,
kuoleman ja kaiken onnettomuuden niiltä, jotka uskovat häneen. Tällainen
saarna voi auttaa siis vain niitä, jotka tuntevat synnin ja kuoleman. Se
ei hyödytä niitä, jotka eivät tunne syntiään eikä se heille maistukaan.
Vaikka he kuulevatkin evankeliumia, se ei vaikuta heissä muuta kuin sen,
että he oppivat sanat ja puhuvat niistä kuulemansa mukaan. Sydämessään
he eivät käsitä sitä, eikä se lohduta heitä eikä tee heitä iloisiksi.

Vain katkeraa maistaneelle makea on mieluista eikä onnettomuudesta
välttynyt onnea käsitä. Ei pidä siis olla huolissaan siitä, ettei
evankeliumi tuota kaikkialla hedelmää.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Maritta
15-04-11, 06:48
Joh. 10:4

Laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat
seuraavat häntä. Kristillinen elämä tämän paimenen hoidossa merkitsee
sitä, että hän jatkuvasti hallitsee, johdattaa ja taluttaa omiaan, että
he pysyisivät hänen ominaan uskon vapaudessa. Uskossa he myös lähtevät
häntä seuraamaan kuuliaisina ja tehden hyvää. Kristuksen valtakunnassa
me emme näet saa noudattaa lihallisia himojamme. Meidät päästetään lain
vankilasta, jossa emme voineet sydämestämme tehdä mitään hyvää. Nyt sen
sijaan seuraamme häntä iloiten ja hyvällä omallatunnolla sen mukaisesti
kuin Kristus itse kutakin kutsuu ja tahtoo käyttää palveluksessaan.
Kristuksen seuraaminenhan on koko elämämme ja työmme edistymistä uskossa
häneen. Se on alituista uskon kilvoitusta.

Tiedämme toisin sanoen olevamme uskon kautta Jumalalle otollisia tämän
rakkaan paimenen tähden. Heikko elämämme ja heikot tekomme eivät ole
kuuliaisuuden mukaisia niin kuin pitäisi. Ne ovat kuitenkin suojassa
emokanan siipien alla. Jumala tyytyy Kristuksen tähden. Hänen turvissaan
alamme olla kuuliaisia, huutaa häntä avuksi kaikessa kiusauksessa ja
hädässä, tunnustaa hänen sanaansa ja palvella lähimmäistämme. Näin me
sekä sisäisessä että ulkonaisessa elämässämme löydämme laitumen, siis
lohdutuksen, voiman ja avun. Uskomme ja kaikki hyvä lisääntyy.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

sinikka
15-04-11, 10:05
Päivän Sana 15. huhtikuuta 2011
Elias oli ihminen, yhtä vajavainen kuin mekin, ja hän rukoili rukoilemalla, ettei sataisi; eikä satanut maan päällä kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen. Ja hän rukoili uudestaan, ja taivas antoi sateen, ja maa kasvoi hedelmänsä.
Jaak. 5:17-18 KR33/38

Amen. amen.

HelenaM
15-04-11, 12:06
Kyllä näkee juostessakin lukea tuon. :D

Room. 11
22 Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan ankaruutta langenneita kohtaan, mutta hänen hyvyyttänsä sinua kohtaan, jos hänen hyvyydessänsä pysyt; muutoin sinutkin hakataan pois.
23 Mutta nuo toisetkin, jos eivät jää epäuskoonsa, tulevat oksastettaviksi, sillä Jumala on voimallinen oksastamaan ne jälleen.
24 Sillä jos sinä olet leikattu luonnollisesta metsäöljypuusta ja vasten luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä luonnolliset oksat tulevat oksastettaviksi omaan öljypuuhunsa!
25 Sillä minä en tahdo, veljet-ettette olisi oman viisautenne varassa-pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus-hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut,
26 ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu on: "Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista.

veljes
16-04-11, 08:29
Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet".

Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.

1. Moos. 1:27-28, 31

Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Uskon tarkoitus on se, että tämä prosessi saa jatkua. Meidän tulee muuttua hänen kuvansa kaltaiseksi, Kristuksen täyteen mittaan. Jeesuksen veri on pessyt meidät kaikista synnistä: meille on hänen kauttaan luotu mahdollisuus palata Jumalan luo. Meidät on pyhitetty Kristuksessa ja me olemme kuuliaisia hänen sanalleen. Kunnia Jumalalle!

Debora
16-04-11, 09:13
KIitos sinikka tuosta, ja miten hienosti Raamattu muistuttaakin, että jopa Elias oli ihmisenä yhtä vajaavainen kuin me.. eli ei tarvita mitään erityisvoiteluita rukoilla. Jokainen voi rukoilla, hengessä ja totuudessa.

Maritta
16-04-11, 09:15
Matt. 7:14

Tie on kaita. Kaikkialla ollaan niin evankeliumia vastaan, etten tiedä,
pitääkö minun sitä enää saarnata. Jos saarnataan kunniallisesta
elämästä, maailma mielistyy siihen ja rakentaa siitä itselleen tikapuut
taivaaseen. Jumala ei voi sitä sietää. Ei kelpaa rietas eikä
kunniallinenkaan elämä. Mitä meidän siis on tehtävä? Olisi parempi, että
ne jotka pitävät silmällä ainoastaan kunniallista elämää, olisivat
porttoja ja roistoja ja makaisivat loassa. Kuitenkaan Jumala ei tahdo
meidän viettävän huonoa elämää. Hän ei voi sellaista sietää, se on
kirouksen alaista.

Jos taas vietät kaunista elämää, pyrit mielistymään siihen. Sitäkään
Jumala ei voi sietää. Pidä siis varasi ja pysy keskitiellä: vaella
hurskaasti ihmisten edessä, mutta älä kiinny siihen enempää kuin
nukkumiseesi tai valvomiseesi. Mutta kuinka nyt käy? Jos näin
saarnataan, kukaan ei taivu tekemään hyvää, ellei saarnata, ihmiset
elävät säädyttömästi. Tällä tavoin Jumala kuitenkin hallitsee pyhiänsä.
Vaikka oppi onkin puhdas, hän johdattaa niin ihmeellisesti heitä,
ettemme tiedä, kuka on kristitty. Hänen tuomionsa ovat näet salassa.
Näin hän tahtoo tehdä meistä tyhmiä, että vihdoinkin jättäisimme asiamme
hänen haltuunsa. Mielelläni ottaisin opetuslapsia, jotka tietävät, mitä
kristillinen elämä on, mutta missä heitä on? Muutamat tahtovat elää
liian vapaasti, toiset olla liian pyhiä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

sinikka
17-04-11, 05:14
Päivän Sana 17. huhtikuuta 2011

Ja kun hän jo oli lähellä, laskeutuen Öljymäen rinnettä, rupesi koko opetuslasten joukko iloiten kiittämään Jumalaa suurella äänellä kaikista voimallisista teoista, jotka he olivat nähneet, sanoen: "Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä; rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!"


Luuk. 19:37-38 KR33/38 -raamattu

Maritta
17-04-11, 09:41
2. Kor. 5:15

Hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi
itselleen, vaan hänelle. Kirottu olkoon itsellemme eletty elämä! Kuta
suuremman lahjan olemme saaneet, sitä syvemmälle meidän tulee nöyrtyä ja
alentua muita palvellaksemme. Oikea kristitty on siis se, joka
Kristuksen tavoin palvelee jokaista, ei ylpeile Herran antamien lahjojen
tähden eikä halveksi muita. Mutta jos me viheliäinen matojen ruoka
olemme Jumalalta saaneet vaikka kuinka vähäisiä lahjoja, me pöyhistymme
emmekä tiedä, kuinka meitä oikein pitäisi palvella. Kaikkien on silloin
meitä palveltava, meidän ei ketään.

Toisten palveleminen ja auttaminen on oikeastaan kristityille
luontaista. Vaikka olisimmekin ylhäisemmässä ja arvokkaammassa
kutsumuksessa, elämämme on kuitenkin asetettava kokonaan toisten
hyväksi. Kuta ylhäisempiä olemme, sitä enemmän alentukaamme ja sitä
ahkerammin pyrkikäämme olemaan toisille hyödyksi. Onhan Jumala Poikansa
Jeesuksen Kristuksen kautta päästänyt meidät synnistä, kuolemasta,
perkeleestä, helvetistä ja kaikesta onnettomuudesta ja vuodattanut
armonsa ylitsemme niin runsaana, ettemme ole enää lain alla. Antamistaan
armon rikkauksista Jumala ei pyydä meiltä muuta, kuin että kohtelemme
lähimmäistämme samalla tavalla kuin Jumala on kohdellut meitä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
17-04-11, 20:50
Jumalanpelko

Jos te siis Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee jokaisen hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa jumalanpelossa tämä muukalaisuutenne aika.
1 Piet 1:17

Mutta Herran päivä tulee kuin varas. Silloin taivaat katoavat pauhinalla ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, maa palaa ja kaikki, mitä siihen on tehty.
Koska tämä kaikki näin hajoaa, millaisia teidän tuleekaan olla pyhässä elämässä ja jumalanpelossa
2 Piet 3:10-11

Maritta
18-04-11, 09:15
Mark. 11:24

Kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on
teille tuleva. Sanot: Jos olisin Jumalan mieleinen ja osaisin rukoilla
hartaasti, luulisin rukoukseni tulevan kuulluksi. Vastaan: Ellet ota
rukoillaksesi ennen kuin tunnet olevasi Jumalalle mieleen, et
milloinkaan pääse sellaiseksi. Rukouksemme ei näet saa perustua omaan
kelvollisuuteemme vaan Jumalan lupausten muuttumattomaan totuuteen. Jos
rukous perustuu johonkin muuhun, se on väärä ja pettää sinut, vaikka
sydämesi kuohuisi syvää hartautta ja itkisi verta.

Siksihän me juuri rukoilemmekin, että emme ole kelvollisia rukoilemaan.
Kelvollisiksi tulemme juuri siitä, että uskomme olevamme kelvottomia ja
heittäydymme Jumalan uskollisuuden varaan. Ole kuinka kelvoton hyvänsä,
mutta muista, että on tuhannesti merkityksellisempää, jopa vain se on
välttämätöntä, että kunnioitat Jumalan totuutta etkä omilla
epäilyksilläsi tee valheeksi Jumalan sanaa. Sinua ei todellakaan auta
kelvollisuutesi eikä estä kelvottomuutesi.

Varo siis koskaan pitämästä itseäsi rukoilemiseen tai saamiseen
kelvollisena. Samoin kuin hän sulasta armosta kenenkään sitä häneltä
rukoilematta on luvannut kuulla meitä, samoin hän myös tahtoo sulasta
armosta uskollisuutensa kunniaksi kuulla rukouksen, ettet ylistäisi omaa
kelvollisuuttasi, vaan hänen totuuttaan, jonka kautta hän on täyttänyt
lupauksensa ja hänen armoaan, joka on antanut lupaukset.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Maritta
19-04-11, 08:46
Joos. 1:5

Minä en jätä sinua enkä hylkää sinua. Epäusko käsittää tämän niin, että
lupaus täyttyy silloin, kun meillä on rahaa kyllin, arkut ja varastot
täynnä eikä mitään onnettomuutta käsillä. Tämä merkitsee sitä, ettei
Jumalaa tarvita eikä hänestä välitetä. Sellaiset olisivat mielissään
siitä, että Jumala hoitaisi omat asiansa ylhäällä taivaassa ja antaisi
heidän hoitaa mammonansa täällä maan päällä. Sitä ei sanotaan uskoksi,
vaan tunteiden halajamiseksi, ei Herran odottamiseksi, vaan ennalta
omistamiseksi.

Mutta hän tahtoo totuttaa meitä itseensä ja opettaa meitä odottamaan
häntä, joka varmasti holhoo meitä sekä ajassa että iäisesti. On kuin hän
sanoisi: Vaikka kukkarossasi ja kellarissasi ei olisi mitään, minussa
sinulla on kaikki. Kuinka niin? Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Jos
minä olen sinun Jumalasi, niin voin kyllä antaa sinulle sen, mitä
tarvitset ilman varastoja. Käteni ei ole lyhennetty. Toisilla on
aarteensa tavarassa ja kullassa, toisilla ainoastaan minussa. Mutta
olkoonpa sinulla tavaraa ja kultaa tai ei, minun huostassani sinulla on
näitä yhtä varmasti, jopa varmemminkin kuin jos se olisi sinulla yhteen
koottuna. Omat varasihan voivat palaa poroksi, varkaat varastavat tai
koi syö ne. Mutta se, minkä minä säilytän, on hyvässä tallessa.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hopealanka
19-04-11, 10:56
Ahtisaarna
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ahtisaarna on luterilaisessa kirkossa pääsiäistä edeltävän ajan saarna, jonka aiheena on jokin jakso Jeesuksen kärsimyshistoriasta. Sana ahti on lainasana ja tarkoittaa Raamatun evankeliumeissa kerrottua Jeesuksen kärsimyshistorian osaa. Se on lähtöisin latinan kielen sanasta actus, joka tarkoittaa näytöstä tai osaa (vrt. eng. "act"). Keskiajalla se tarkoitti ennen kaikkea kärsimysnäytelmien osaa.

Seurakunnat järjestävät ahtisaarna-jumalanpalveluksia pääsiäistä edeltävällä viikolla, jota kutsutaan nykyään hiljaiseksi viikoksi, aikaisemmin piinaviikoksi.
[muokkaa] Ahdit

Kärsimyshistoria alkaa palmusunnuntaina kertomuksella, jossa Jeesus saapuu aasilla viettämään juutalaista pääsiäisjuhlaa Jerusalemiin. Tästä seuraava kärsimyshistorian kuvaus on perinteisesti jaettu kuuteen jaksoon eli ahtiin. Nämä jaksot ovat:

* Ensimmäinen ahti: ehtoollisen asettaminen (kiirastorstain aihe)
* Toinen ahti: Jeesus rukoilee Getsemanessa, vangitseminen ja Pietari kieltää Jeesuksen (maanantain aihe).
* Kolmas ahti: Jeesusta tutkitaan neuvoston, Pilatuksen ja Herodes Antipaksen edessä (tiistain aihe).[/B[B]] tänään
* Neljäs ahti: Jeesuksen tuomitseminen ja vieminen Golgatalle (keskiviikon aihe).
* Viides ahti: kuolema ristillä (pitkäperjantain aihe).
* Kuudes ahti: hautaaminen (samoin pitkäperjantain aihe).

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä

hypomenoo
19-04-11, 19:09
13 PSALMI.
Kauan kärsineen avunhuokaus.
1. Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.
2. Kuinka kauan, Herra, minut yhä unhotat, kuinka kauan kätket minulta kasvosi?
3. Kuinka kauan minun täytyy kantaa huolia sielussani, päivät päästään murhetta sydämessäni? Kuinka kauan saa vihollinen ylvästellä minua vastaan?
4. Katsahda tänne, vastaa minulle, Herra, minun Jumalani. Valaise silmäni, etten nukkuisi kuolemaan;
5. ettei minun viholliseni sanoisi: "Minä voitin hänet", etteivät ahdistajani riemuitsisi, kun minä horjun.
6. Mutta Minä turvaan sinun armoosi; riemuitkoon minun sydämeni sinun avustasi. Minä veisaan Herralle, sillä hän on tehnyt minulle hyvin.

veljes
20-04-11, 00:18
Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman. Joh 16:33

sinikka
20-04-11, 04:50
Päivän Sana 20. huhtikuuta 2011
Sillä katso, pimeys peittää maan ja synkeys kansat, mutta sinun ylitsesi koittaa Herra, ja sinun ylläsi näkyy hänen kunniansa.
Jes. 60:2 KR33/38.

hopealanka
20-04-11, 08:25
* Neljäs ahti: Jeesuksen tuomitseminen ja vieminen Golgatalle (keskiviikon aihe).-rukoilee

Maritta
20-04-11, 09:24
Room. 15:7

Hoivatkaa toinen toistanne. Tästä opimme, kuinka meidän on kohdeltava
vajavaisia. On tehtävä ero synnin ja ihmisten välillä. Me koetamme
poistaa syntiä ja auttaa ihmistä. Emme saa siis karttaa, hylätä emmekä
halveksia ketään, vaan ennemminkin hoivata häntä ja oleskella
mielellämme hänen kanssaan. Näin autamme häntä hänen pahuudestaan,
nuhtelemme ja neuvomme häntä, rukoilemme hänen puolestaan, kärsimme ja
kannamme häntä. Näin teemme vain sen, minkä tahtoisimme itsellemme
tehtävän, jos olisimme samassa synnissä.

Kristittyhän elää vain ollakseen toisille hyödyksi, hävittääkseen
syntejä eikä ihmisiä. Tätä hän ei voi tehdä, ellei tahdo olla
tekemisissä vajavaisten kanssa. Kummallista laupeuttahan se olisi, että
tahtoisit ravita nälkäisiä ja vaatettaa alastomia, mutta et kuitenkaan
antaisi nälkäisten ja alastomien tulla luoksesi. Samoin se, ettet tahdo
seurustella pahojen ja vajavaisten ihmisten kanssa olisi samaa, kuin et
tahtoisi olla kenellekään hyödyksi etkä auttaa ketään tulemaan
hurskaaksi.

Rakkaus ja kristillinen elämähän ei ole sitä, että löydämme hurskaita,
väkeviä ja pyhiä ihmisiä, vaan sitä, että teemme heikoista ja
vajavaisista hurskaita ja tätä harjoitamme tässä elämässä. Me emme siis
vain kärsi lähimmäisemme virheitä uskossa ja elämässä, vaan myös pyrimme
parantamaan niitä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Lemmikki
20-04-11, 09:45
Se on ahdistavaa lukea tällaisia kehoituksia kun ne ei toteudu tosi elämässä.... :o

Mitä tehdä jos huomaa näitä kurjia tulevan jatkuvasti luokseen mutta nämä puolestaan huomaavat, että minä olen vielä kurjempi johon voi purkaa pahaa oloaan ja potkia kuten koiraa???

Kuinka auttaa näitä, jotka halveksivat apua?

KalaÖljy
20-04-11, 17:14
Etsiytymällä lähelle Jeesusta ihminen kuulee selvemmin Paimenen äänen. Silloin Hän johdattaa ja tavallaan siis tekee ne teot jotka ovat Isän.

Kristus meissä on ihmistenkin todellinen toivo. Hänen läsnäolonsa on aivan ratkaisevaa.

Mikäli joku halveksii Kristusta, niin myös Kristuksen oma saa samaa kokea... Toisaalta tämmöinen ei ole henkilökohtaista joten siitä ainakin apostolien esimerkki rohkaisee suorastaan iloitsemaan!

Jeesuksen Hengen täyttäessä meitä kykenemme noissakin tilanteissa iloon, emme muuten, vaan päinvastoin helposti katkeruuden juuri alkaa kasvamaan. Mutta Jumalan rakkaus vaikuttaa aina anteeksiantamista ja siten katkeruuden juurien kitkemistä.

aksu521
21-04-11, 07:56
Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta.-raamattu1.Tess.5:18.

hopealanka
21-04-11, 08:12
* Ensimmäinen ahti: ehtoollisen asettaminen (kiirastorstain aihe)

veljes
21-04-11, 09:18
Mutta mikä minulle oli voitto, sen minä olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi.

Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana-että voittaisin omakseni Kristuksen ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella;

tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta, jos minä ehkä pääsen ylösnousemiseen kuolleista.

Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut.

Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa. Fil 3:7-14

Jumala on taivaallisella kutsumisella kutsunut ... koska Kristus Jeesus on voittanut sinut ja minut.

Maritta
21-04-11, 09:39
Room. 15:3

Ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi. Vaikka hän oli pyhä ja täynnä
armoa, hän ei kuitenkaan halveksinut meitä eikä myöskään fariseusten
tavoin mielistynyt siihen, että hänellä oli jotakin, jota meillä ei
ollut. Häntä ei tyydyttänyt se, että meillä ei ollut mitään ja hänellä
oli kaikki. Hänhän olisi hyvin voinut tehdä näin, mutta hän päinvastoin
kärsi siitä, ettei meillä ollut mitään. Hän mietti, kuinka suhtautuisi
meihin, että me tulisimme hänen kaltaisikseen, että meilläkin olisi se,
mitä hänellä oli ja että me pääsisimme vapaiksi synneistämme. Kun tämä
ei voinut toteutua vähemmällä, hän antoi alttiiksi kaiken, mitä hän oli
ja mitä hänellä oli, sälyttäen päällensä syntimme ja ottaen ne pois. Hän
teki meidän mieliksemme, että se kelpaisi meille.

Kenet meistä olisi lunastettu, jos hän olisi suhtautunut meihin kuin
fariseus publikaaniin tai ylpeät heikkoihin syntisiin? Niinpä meidänkin
on suhtauduttava lähimmäisemme synteihin samalla tavalla kuin Herra on
tehnyt meille. Me emme saa tuomita, panetella ja halveksia, vaan meidän
on pyrittävä auttamaan häntä synneistä, vaikka se maksaisi henkemme ja
elämämme, tavaramme ja kunniamme ja kaiken, mitä meillä on. Kuka ikinä
menettelee toisin, tietäköön jo kadottaneensa Kristuksen ja olevansa
pakanallinen pyhä.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Maritta
22-04-11, 09:54
Gal. 4:6

Jumala on lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa:
Abba, Isä. Pyhä Paavali käyttää tässä huutaa-sanaa, vaikka hän olisi
saattanut sanoa: Henki kuiskaa tai puhuu tai veisaa. Tässä on kaikki
vielä suurempaa. Henki huutaa ja parkuu täysin voimin, toisin sanoen
täydestä sydämestä, niin että kaikki elää ja liikehtii tässä
luottamuksessa. Apostoli sanoo myös, että Henki itse rukoilee meidän
puolestamme sanomattomilla huokauksilla, ja hän sanoo edelleen Hengen
itse todistavan meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
Tähän auttaa ihanalla tavalla ahdistus ja kiusaus, sillä ne pakottavat
tähän huutamiseen ja herättävät Hengen. Me kuitenkin pelkäämme ja
pakenemme ristiä ja siksipä emme milloinkaan tunne Henkeä.

Ellet tunne huutamista, niin ajattele asiaa äläkä väsy rukoilemasta,
kunnes Jumala kuulee sinua. Älä kuitenkaan odota, että tuo huuto olisi
sinussa yksin ja sekoittamattomana. Sen rinnalla täytyy myös olla
murhahuudon, joka pakottaa sinut huutamaan ja siinä harjaantumaan. Oma
syntisikin on huutava, toisin sanoen synnyttävä omassatunnossasi
voimakasta epäilyä. Mutta Kristuksen Hengen täytymällä täytyy voittaa
tämä huuto, toisin sanoen vaikuttaa vielä vahvempaa luottamusta, niin
kuin pyhä Johannes sanoo: Jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on
suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki.

Hengen huuto on siis yksinkertaisesti väkevä, voimakas, vankkumaton
koko sydämen luottamus Jumalaan, rakkaaseen Isään.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Lemmikki
22-04-11, 17:48
Sakarja 12:8
kompastuvainen heidän seassansa on sinä päivänä oleva niinkuin Daavid

veljes
23-04-11, 08:27
Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.

Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.
2. Kor. 5:17-21

Kaikki on Jumalasta - luominen, se kaikki näkyvä, kaikki näkymätön katso uusi on sijaan tullut. Kristuksen sovitustyön kautta ei rikkomuksiamme lueta, kun vain annamme sovittaa itsemme Jumalan kanssa. Suuri on Jumalan armo ja laupeus!

Maritta
23-04-11, 09:36
Ef. 1:7

Meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen.
Nämä sanat opettavat, että koko meidän vanhurskautemme Jumalan edessä on
syntien anteeksiantamus. Meidän on siis opittava kohoutumaan yläpuolelle
järjen, joka riitelee kanssamme näyttäen meille sekä syntimme että hyvät
tekomme. Emme saa katsoa kumpaankaan, vaan perustaudumme vain näihin
sanoihin mistään muusta välittämättä. Emme aseta armoa vain syntiä
vastaan, vaan myös kaikkia hyviä tekoja vastaan ja suljemme näin pois
kaiken inhimillisen vanhurskauden ja pyhyyden.

Sanot: Tunnenhan vielä joka päivä syntiä itsessäni, omatuntoni
tuomitsee minut. Vastaan: Juuri siksi sinun on opittava, että
kristillinen vanhurskaus ei ole mitään muuta kuin ainoastaan syntien
anteeksiantamusta. Olet sellaisessa valtakunnassa, jolla on tekemistä
syntien kanssa ja jossa on niin ääretön armo, että se poistaa kaiken
vihan.

Vaikka siis tunnet itsessäsi vain monia ja suuria syntejä, ne eivät
kuitenkaan ole enää syntejä, sillä sinulla on niitä vastaan kallis
vastamyrkky, joka ottaa pois synniltä myrkyn voiman. Se on tuo sana
anteeksiantamus. Ilman anteeksiantamusta synti kuitenkin pysyy, eikä
mikään teko auta pienintäkään syntiä vastaan.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Hannele
23-04-11, 10:56
Meidän Herramme elää tänäkin päivänä ja toimii ihmisten keskellä parantaen, pelastaen! Amen. Golgata osoitti meille tien kaikkein pyhimpään, esirippua ei ole enää. Kiitos Herralle.

veljes
24-04-11, 07:30
Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.

Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.

Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme lihalle, lihan mukaan elääksemme. Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.

Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.

Room. 8:10-14

Pysähdyin oikeen ajattelemaan: ...hänen Henkensä, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä... Hänen henkensä asuu teissä. Minkälainen Henki, minkälainen voima. Ei sen enempää tai vähempää, Henki joka herätti Jeesuksen kuolleista. Mikä valtava voima, mikä valtava suuruus. Olemmeko todella ajatelleet ja tunteneet tämän Hengen voiman, vain onko meistä yhdentekevää minkälainen voiman salaisuus meissä asuu. Kristus meissä kirkkauden toivo.

... sen salaisuuden, joka on ollut kätkettynä ikuisista ajoista ja polvesta polveen, mutta joka nyt on ilmoitettu hänen pyhillensä, joille Jumala tahtoi tehdä tiettäväksi, kuinka suuri pakanain keskuudessa on tämän salaisuuden kirkkaus: Kristus teissä, kirkkauden toivo.

Ja häntä me julistamme, neuvoen jokaista ihmistä ja opettaen jokaista ihmistä kaikella viisaudella, asettaaksemme esiin jokaisen ihmisen täydellisenä Kristuksessa. Sitä varten minä vaivaa näenkin, taistellen hänen vaikutuksensa mukaan, joka minussa voimallisesti vaikuttaa.
Kol 1:26-29

Maritta
24-04-11, 10:36
Joh. 16:21

Kun vaimo synnyttää, on hänellä murhe, koska hänen hetkensä on tullut.
Tällä vertauksella Herra tahtoo osoittaa meidän omat tekemisemme
mitättömiksi. Tiedämmehän, että vaikka kaikki vaimot auttaisivat
synnyttävää vaimoa, he eivät kuitenkaan saisi mitään toimeksi. Vapaa
tahto on voimaton, ei tässä voida mitään tehdä eikä auttaa. Vaimon
vallassa ei ole lapsen synnyttäminen. Hän päinvastoin tuntee asian
olevan Jumalan kädessä ja vallassa. Jos hän auttaa ja vaikuttaa, on apu
ja vaikutus käsillä, mutta ellei hän auta, on kaikki hukassa, vaikka
koko maailma olisi saapuvilla. Jumala opettaa vaimoa oikein arvioimaan
omat voimansa, kykynsä ja vahvuutensa.

Samoin on käyvä teidänkin, Kristus tässä sanoo omilleen. Samoin kuin
vaimo pelkää suurta onnettomuutta, mutta kuitenkin tietää kaiken olevan
Jumalan kädessä ja siksi turvaa häneen, niin on teidänkin käyvä
joutuessanne vastoinkäymisten tuskaan ja muuttuessanne uusiksi
ihmisiksi. Pysykää vain alallanne ja antakaa Jumalan toimia. Hän tekee
kaiken hyvin ilman vähintäkään teidän apuanne. Me emme voi mitään tässä
asiassa. Me tunnemme vain kuolemaa ja helvettiä, kuten ei vaimokaan
tässä voi muuta kuin tuntea kipua, ahdistusta ja hätää voimatta siitä
itseään auttaa.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
25-04-11, 08:23
Niin minä kyllästyin elämään, sillä minusta oli pahaa se, mikä tapahtuu auringon alla, koskapa kaikki on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

Ja minä kyllästyin kaikkeen vaivannäkööni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla, koska minun täytyy se jättää ihmiselle, joka tulee minun jälkeeni.

Ja kuka tietää, onko hän viisas vai tyhmä? Mutta hallitsemaan hän tulee kaikkia minun vaivannäköni hedelmiä, joiden tähden minä olen vaivannut itseäni ja ollut viisas auringon alla. Tämäkin on turhuutta.

Niin minä annoin sydämeni vaipua epätoivoon kaikesta vaivannäöstäni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla.

Sillä niin on: ihmisen, joka on vaivaa nähnyt toimien viisaudella, tiedolla ja kunnolla, täytyy antaa kaikki ihmiselle, joka ei ole siitä vaivaa nähnyt, hänen osaksensa. Sekin on turhuutta ja on suuri onnettomuus.

Sillä mitä saa ihminen kaikesta vaivannäöstänsä ja sydämensä pyrkimyksestä, jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla?

Ovathan kaikki hänen päivänsä pelkkää tuskaa ja hänen työnsä surua, eikä yölläkään hänen sydämensä saa lepoa. Tämäkin on turhuutta.

Ei ole ihmisellä muuta onnea kuin syödä ja juoda ja antaa sielunsa nauttia hyvää vaivannäkönsä ohessa; mutta minä tulin näkemään, että sekin tulee Jumalan kädestä. -"Sillä kuka voi syödä ja kuka nauttia ilman minua?" -

Sillä hän antaa ihmiselle, joka on hänelle otollinen, viisautta, tietoa ja iloa; mutta syntiselle hän antaa työksi koota ja kartuttaa annettavaksi sille, joka on otollinen Jumalalle. Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

Saar. 2:17-26

Sillä mitä saa ihminen kaikesta vaivannäöstänsä ja sydämensä pyrkimyksestä, jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla?
Tämän kysymyksen äärellä on hyvä pysähtyä kuuntelemaan sydäntään. Mikä on kaikken tärkein asia, mitä pitää vaalia ja varjella tässä maailmassa. Ole Herra Jumala meille armollinen ja älä käännä kasvojasi meistä pois.

Maritta
25-04-11, 09:46
Joh. 3:6

Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on
henki. Olen usein sanonut, että on tehtävä tarkka ero hurskaan miehen ja
kristityn välillä. Tosin ylistämme sitä, että joku on hurskas mies.
Onhan se todella kiitettävää, ja se on Jumalan lahjaa yhtä hyvin kuin
aurinko ja kuu, jyvät, viini ja kaikki luotu.

Älköön kuitenkaan sekoitettako toisiinsa hurskasta miestä ja
kristittyä. Anna hurskaalle ylistyksensä maailman edessä sanomalla:
Mainio ja hyvä asia maailmassa on hurskas mies, mutta hän ei silti ole
kristitty. Turkkilainen ja pakanakin saattaa olla hurskas, onhan monta
sellaista maineikasta miestä aikoinaan elänyt. Eikä toisin voi ollakaan,
sillä niin monen pahan parvessa on joskus joku hurskaskin.

Mutta olkoon hän kuinka hurskas tahansa, hän on ja pysyy näine
hurskauksinensa Aadamin lapsena, toisin sanoen luonnollisena ihmisenä,
synnin ja kuoleman alaisena. Mutta jos kysyt kristittyä, sinun on
korottauduttava paljon korkeammalle, sillä hän on aivan toinen ihminen,
ylhäältä Hengestä syntynyt. Hän on Jumalan lapsi ja taivaan perillinen.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

veljes
26-04-11, 06:49
Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.

Fil. 4:6-7

Älkää mistään murehtiko! Voisiko tämän perään laittaa huutomerkin, olisiko se enemmän käsky kun toteamus? Kuinka monet ovatkaan mahdollisuutemme voimme rukoilla mutta myös anoa. Mutta niihin liittyy samanaikaisesti kiitos, kiittäminen Jumalaa siitä että Hän vastaa meille. Tapahtukoon sinun tahtosi, ei minun. Näet se mikä minulle on parasta, tunnet minut ja tiedät mihin suuntaan haluat minua johdattaa. Olet kaikkea ymmärrystä ylempi.

Kiitos, että varjelet sydämeni ja ajatukseni Kristuksessa Jeesuksessa. Kiitos Jumala sinun rauhastasi!

Maritta
26-04-11, 09:39
. Joh. 4:9

Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen
Poikansa maailmaan. Miksi Jumala antoi meille Poikansa? Vain sulan
sanomattoman rakkautensa tähden. Hän ei antanut siksi, että olisi ollut
siihen velvoitettu, eikä siksi, että joku olisi pyytänyt sitä häneltä.
Hän antoi oman hyvyytensä taivuttamana, niin kuin tekee Herra, joka
tahtoo antaa pyytämättä ja aivan ilmaiseksi.

Kuten ei ole Jumalaa suurempaa antajaa, samoin ei ole Jumalassa eikä
ihmisessäkään mitään rakkautta suurempaa. Rakkaansa tähden uskaltaa
kaiken, jopa ajallisen elämänsäkin. Kärsivällisyys, nöyryys ja muut
hyveet ovat rakkauden rinnalla mitättömiä tai ne ainakin sisältyvät
siihen, joka yksin on hyve. Enhän minä suutu häneen, jota rakastan, en
ole häntä kohtaan kova tai käyttäydy sopimattomasti, vaan olen altis
palvelemaan, neuvomaan ja auttamaan häntä siinä, missä huomaan hänen
tarvitsevan minua. Sanalla sanoen olen kokonaan hänen omansa sieluineni,
omaisuuksineni ja kaikkine taitoineni.

Ottakaamme siis Jumalan rakkauden todistuksesta rohkeutta ja voimaa
kaikkea murhetta vastaan. Tässähän näkyy suuri Jumalan rakkauden
rikkaus, joka vuotaa isällisestä sydämestä ja lähtee tästä parhaimmasta
avusta, joka on kaiken hyvyyden lähde.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Maritta
27-04-11, 09:59
Luuk. 14:23

Ja pakota heitä tulemaan sisälle. Tämä on ylen määrin suloista ja
lohdullista niille köyhille ja viheliäisille, joita vaaditaan tulemaan
sisälle, sillä siinä Jumala voimallisesti antaa meidän nähdä äärettömän
armonsa meitä kohtaan. Sanomattomassa rakkaudessaan hän huolehtii siinä
määrin meidän autuudestamme, ettei hän ainoastaan ystävällisesti käske
kutsua köyhiä syntisiä illalliselleen, vaan tahtoo, että heitä jopa
vaaditaan ja pakotetaan aina siihen asti, että he varmasti tulisivat
sisälle.

Tämähän osoittaa, ettei hän tahdo ajaa heitä pois luotaan eikä päästää
heitä hukkumaan, elleivät he itse katumattomina halveksien vastusta tätä
vaatimista. Sillä Jumala on äärettömän paljon alttiimpi antamaan meille
ja auttamaan meitä, kuin me koskaan voimme olla valmiita vastaanottamaan
tai rukoilemaan. Hän ei vaadi meiltä mitään enempää kuin että avaamme
sydämemme vastaanottamaan hänen armonsa.

On kuitenkin välttämätöntä toteuttaa tätä vaatimista saarnaamalla sekä
parannusta että syntien anteeksiantamusta. Ilman parannusta meistä tulee
paatuneita suruttomia ja ilman syntien anteeksiantamusta olemme kovin
arkoja, alakuloisia ja pelonalaisia sydämen uskolla käsittämään, että
hän tahtoo osoittaa meille näin suuren armon ja laupeuden.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Siivetön
27-04-11, 10:07
Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.

Fil. 4:6-7

Älkää mistään murehtiko! Voisiko tämän perään laittaa huutomerkin, olisiko se enemmän käsky kun toteamus? Kuinka monet ovatkaan mahdollisuutemme voimme rukoilla mutta myös anoa. Mutta niihin liittyy samanaikaisesti kiitos, kiittäminen Jumalaa siitä että Hän vastaa meille. Tapahtukoon sinun tahtosi, ei minun. Näet se mikä minulle on parasta, tunnet minut ja tiedät mihin suuntaan haluat minua johdattaa. Olet kaikkea ymmärrystä ylempi.

Kiitos, että varjelet sydämeni ja ajatukseni Kristuksessa Jeesuksessa. Kiitos Jumala sinun rauhastasi!

Kiitos tänäänkin :) tästä!
Jumalan Rauha on se, joka nostaa meidät olosuhteidemme yläpuolelle.

veljes
27-04-11, 20:50
Mutta hän puhui ruumiinsa temppelistä.

Kun hän sitten oli noussut kuolleista, muistivat hänen opetuslapsensa, että hän oli tämän sanonut; ja he uskoivat Raamatun ja sen sanan, jonka Jeesus oli sanonut. Mutta kun hän oli Jerusalemissa pääsiäisenä, juhlan aikana, uskoivat monet hänen nimeensä, nähdessään hänen tunnustekonsa, jotka hän teki.

Mutta Jeesus itse ei uskonut itseänsä heille, sentähden että hän tunsi kaikki eikä tarvinnut kenenkään todistusta ihmisestä, sillä hän tiesi itse, mitä ihmisessä on.

Joh 2:21-25

veljes
28-04-11, 07:17
Herra vastasi Moosekselle: "Mitä sinä nyt pyydät, sen minä myös teen; sillä sinä olet saanut armon minun silmieni edessä, ja minä tunnen sinut nimeltäsi".

Silloin hän sanoi: "Anna siis minun nähdä sinun kirkkautesi". Hän vastasi: "Minä annan kaiken ihanuuteni käydä sinun ohitsesi ja huudan nimen 'Herra' sinun edessäsi. Ja minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, armahdan, ketä armahdan".

Ja hän sanoi vielä: "Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon". Sitten Herra sanoi: "Katso, tässä on paikka minun läheisyydessäni; astu tuohon kalliolle. Ja kun minun kirkkauteni kulkee ohitse, asetan minä sinut kallion rotkoon ja peitän sinut kädelläni, kunnes olen kulkenut ohi. Kun minä sitten siirrän pois käteni, näet sinä minun selkäpuoleni; mutta minun kasvojani ei voi kenkään katsoa."

2. Moos. 33:17-23

Saada armo Jumalan kasvojen edessä. On pelastuksen armo, Kristuksen kautta, mutta miten tärkeää on saada tuntea ja kokea että on saanut armon Jumalan kasvojen edessä. "Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa." 2. Kor. 5:20 että antaisimme Jumalalle mahdollisuuden elämässämme, emme aina itse niin kovasti pyrkisi tekemään tai menemään, vaan antaisimme Jumalan vaikuttaa elämässä. Olla lähellä Jumalaa, se on onnemme ja kiitoksemme. Emme voi häntä nähdä, mutta voimme kokea hänen läsnäolonsa. Jumala tuntee meidät - tuntee nimeltä ja Hän on kutsunut meidät.

Siivetön
28-04-11, 10:18
Ihmeellistä tämä Jumalan lasten matkanteko.....Hän kuljettaa meitä joskus samoja taipaleita :)
Yhdistän tähän edellä olevaan vielä omat ajatukseni tästä samasta aiheesta.

Kansa oli tehnyt syntiä ja kapinoinut Jumalaa ja Moosesta vastaan. Rakentaneet itselleen epäjumalan, kultaisen sonnin.
Mooses rikkoo laintaulut ja kansasta sai sinä päivänä surmansa n.3 tuhatta miestä.
Tämän jälkeen Herra kieltäytyy kulkemasta kansansa mukana...mutta Mooses ei anna periksi. Mooses pyytää ja rukoilee:
"Anna minun nähdä sinun kasvosi!" (toinen kään. kirkkautesi)
Ja sitten tämä edellä oleva Veljes teksti.....
Eli, mitä tekee Jumala?
Laittaa Mooseksen pimeään kallionkoloon ja jopa itse kämmenellään peittää suuaukon....estää Moosesta näkemästä
Hänen kasvojansa....kirkkauttansa!?
Mutta: Hän kulkee ohitse ja lupaa sanoa hänen kohdallaan: JAHVE = MINÄ JOKA OLEN!
Kiitos Herralle! MINÄ JOKA OLEN!

Ovatko meidänkin joskus pimeääkin pimeämmät kallionkolo hetkemme Jumalan asettamia turvapaikkoja? Jumalan kämmenen suojassa!
Ja sinä päivänä kun palaamme sieltä kallionkolostamme, emme varmasti palaa sieltä muuttumattomina!
Vaan entistäkin paremmin tiedämme: ON OLEMASSA MEIDÄN KALLIOMME, JOKA EI HORJU!
Hän nosti meidät likaisesta liejusta ja asetti jalkamme kalliolle.
Näiden kallionkolo kokemustemme myötä sitten eräänä päivänä kestämme katsella Hänen kirkauttaan ja nähdä
Hänet kasvoista kasvoihin!
Nyt olemme vielä matkalla. Hän kulkee edellämme, josta syystä nyt vielä katselemme Häntä takaapäin seuratessamme Häntä.
Mutta se riittää meille, koska Hän on kulkenut ohitsemme ja lausunut: JAHVE! MINÄ JOKA OLEN!

Kiitos jälleen Veljes tästä yhteisestä palasta matkaa! Jään rukouksin miettimään, haluaako Jumala jotain enempikin puhua tästä
kohdasta, koska vahvisti sen näin ihmeellisellä tavalla kauttasi.

hypomenoo
28-04-11, 21:04
Ps 126:162. Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut.

Maritta
29-04-11, 06:59
Luuk. 21:34

Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei sydämiänne raskauta päihtymys ja
juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät
äkkiarvaamatta. Tämä on sangen tarpeellinen varoitus, joka ei koskaan
saisi meiltä unohtua. Herra ei kiellä syömästä ja juomasta. Syökää ja
juokaa, sen Jumala kyllä suo teille. Pyrkikää myös hankkimaan
toimeentulonne, mutta varokaa, ettei mikään tuollainen niin raskauttaisi
sydäntänne, että unohdatte minun tulemukseni. Meidän kristittyjen ei
sovi asettaa elämämme tarkoitusta ajallisiin. Vain puoleksi, vasemmalla
kädellä meidän on oltava tässä elämässä. Oikealla kädellä, täysin
sydämin meidän sitävastoin on odotettava sitä päivää, jona Herramme
tulee niin ihanassa majesteettisuudessa, ettei sitä kukaan voi kertoa.
Viimeisen päivän edellä jokainen rakentaa, viettää häitä ja on suruton,
raskauttaen näin sydäntään aivan kuin ei olisi mitään muuta tehtävää. Te
sitä vastoin, jotka tahdotte olla kristittyjä, muistakaa viimeistä
päivää. Odottakaa sitä joka hetki ja eläkää Jumalan pelossa ja hyvin
omintunnoin. Silloin ei ole mitään hätää. Kohdanneepa se päivä meidät
missä hyvänsä, se tulee autuaallisena hetkenä, sillä se tapaa teidät
Jumalan pelossa ja hänen varjeluksensa turvissa.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
29-04-11, 08:13
-raamattu

Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa.
Ps 119:50

Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.
Ps 94:19.

Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.
Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.
Ps 34:18-20

veljes
29-04-11, 19:07
Miksi sinä, Jaakob, sanot ja sinä, Israel, puhut: "Minun tieni on Herralta salassa, minun oikeuteni on joutunut pois minun Jumalani huomasta"?

Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei hän väsy eikä näänny, hänen ymmärryksensä on tutkimaton. Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin.

Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat;
mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.

Jes 40:27-31

Mutta ne jotka herraa odottavat, saavat uuden voiman. "Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani." Ps. 42:11

Odota Herraa sinun Jumalaasi, odota Herraa!

Maritta
30-04-11, 09:30
Joh. 14:27

Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä
anna teille, niinkuin maailma antaa. Tämä on se oikea rauha. Se tyyntää
sydämen, ei silloin kun onnettomuutta ei ole, vaan keskellä
onnettomuutta, jolloin ulkonaisesti kaikki on rauhatonta.

Maailman ja Kristuksen rauhan välillä on ero. Maailman rauha on sitä,
että rauhattomuuden aiheuttava paha poistuu. Kristuksen rauha
sitävastoin on sitä, että ulkonaisesti on jatkuvaa onnettomuutta, kuten
vihollisia, tautia, köyhyyttä, syntiä, kuolemaa ja perkele, sillä nämä
ovat aina lähellä saartaen joka taholta. Kuitenkin sisäisesti sydämessä
on lohdutus ja rauha. Sydän ei välitä onnettomuudesta, jopa se vain
yltyy rohkeammaksi ja iloisemmaksi kuin silloin, kun onnettomuutta ei
ole. Siksi sitä sanotaan rauhaksi, joka on ylempi kaikkea ymmärrystä.

Järki voi käsittää vain maailman rauhan. Se ei voi ymmärtää, että rauha
saattaisi olla siellä, missä paha on vielä jäljellä. Se ei tiedä kuinka
sydän rauhoitetaan, sillä se luulee, että rauhaa ei voi olla niin kauan
kuin paha on olemassa. Tosin Kristus tullessaan jättää jäljelle
ulkonaisen kurjuuden, mutta hän vahvistaa ihmisen ja tekee arasta
pelottoman ja levottomasta omastatunnosta turvallisen. Sellainen ihminen
on iloinen ja hyvässä turvassa siinä, missä koko maailma kauhistuu.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
30-04-11, 13:07
Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta... Room 5:1
Vanhurskauttamisen välitön tulos on "rauha Jumalan kanssa". »Rauha» raamatullisessa mielessä tarkoittaa eheyttä ja terveyttä


Ja rauhan Jumala on pian musertava saatanan teidän jalkojenne alle. Herramme Jeesuksen armo olkoon teidän kanssanne. Room 16: 20
"Rauhan Jumala" on seurakunnan hajottajan vastakohta. Hän on kaikkien niiden vihollinen, jotka haluavat tuhota seurakunnan yhtenäisyyden. Hän hallitsee vihollistensa keskellä ja antaa kansalleen siellä rauhan.


ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa. Fil 4:7
"Jumalan rauha" seisoo vartijan tavoin ovella pitäen huolet poissa sydämestä. Rauhalla on sekä objektiivinen että subjektiivinen puoli. Vanhurskauttamisen yhteydessä saamme rauhan "Jumalan kanssa" Jeesuksen kautta (Room 5:1). Pääsemme rauhanomaiseen suhteeseen hänen kanssaan. Subjektiivisesti rauha koetaan hengellisenä tasapainona. Silloin voimme olla tyyniä ja tuntea iloa mitä hankalimmissakin tilanteissa. "Varjella (fruureoo)" on sotilastermi, joka merkitsee 'suojella' tai 'vartioida'. Varjeluksen lisäksi meitä myös »vartioidaan» hengellisesti


Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa;
mitä myös olette oppineet ja saaneet ja minulta kuulleet ja minussa nähneet, sitä tehkää, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne. Fil 4:8,9
Oppia tulee soveltaa käytäntöön. Pelkkä opetuksen kuuleminen ei riitä. Heidän pitää myös elää evankeliumin sanoma todeksi omassa elämässään. Hän, jonka kautta he olivat sanoman kuulleet, oli myös antanut heille hyvän esikuvan. Siksi hän voikin kehottaa heitä olemaan hänen seuraajiaan (Fil 3:17). Paavali on edellä puhunut Jumalan rauhasta. Nyt hän puhuu "rauhan Jumalasta". Hän, joka antaa rauhan, on itse oleva heidän kanssaan. Rauha oli Paavalille enemmän kuin vain levottomuudesta vapautumista. Rauhaan kuuluu kaikki se, mikä välittää uskovalle kaikkein korkeinta hyvää. Rauhan Jumala on voimallinen tekemään elämän juuri siksi, miksi se on tarkoitettu.

[Selitykset Novumista]

veljes
01-05-11, 07:24
Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa. Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä.

Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on.

Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.

Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.

Jes 55:1-2,6, 8-11

Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Tämä on viime aikoina minua puhutellut, miksi annamme kaiken siitä mikä ei ravitse. Elämässä tarvitaan tiettyjä välttämättömiä asioita, kuten tarvitaan elääksemme vettä ja leipää. Kuinka paljon sitten ostamme sitä kaikkea muuta, ehkä liian monenlaisia asioita ja annamme rahamme juuri monelle muulle voitontavoittelijalle. Arvostan sitä, kun ennen vanhaan elettiin tarkan markan aikaa, itse jotenkin kaipaan sitä konkreettista näkemystä edelleen.

Raha ja yltäkylläisyys tavallaan ajaa meitä pois Jumalan luota. Ohitamme kaiken taivaallisen tarpeen usein omilla kiinnostuksillamme ja mahdollisuuksilla hankkia erilaisia asioita. Jeesus raamatussa pitää kovan puheen kuulijakunnalle, sanoen että jos kätesi viettelee sinua pahaan, niin hakkaa se irti, koska on parempi olla taivaassa käsipuolena kuin helvetissä. Jos rahaa ei ole liikaa, ei sillä ole vaikutusvaltaa elämässämme. Liekö sitten rahanpuuteella ehkä oma vaikutusvaltansa myös elämäämme. Kaiken tämän taloudellisen hyvä ja sen tuoman ahdistuksen alla, kuulemmeko Jumalan äänen? Tunnemmeko sen, että Hän on lähellämme?

Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.

Jätin muutaman jakeen pois. Kokonaisuudessaan käsittelee Israelin kansaa, mutta myös pakanakansoja.

Maritta
01-05-11, 11:32
Fil. 3:21

Jeesus Kristus on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa
ruumiin kaltaiseksi. Huomaa, kuinka suuren kunnian ja kirkkauden
Kristuksen vanhurskaus tuo meidän ruumiillemmekin. Kuinka pääseekään
tämä huono, syntinen, kurja, saastainen ja turmeltu ruumis Jumalan
Pojan, majesteetin Herran ruumiin täyteen kaltaisuuteen! Mitä olet sinä
tai mitä on sinun ja kaikkien ihmisten voima ja mahdollisuudet saamaan
aikaan sinussa tällaista! Inhimillinen vanhurskaus, ansio, kerskaus
eivät tässä yhtään auta, se kaikki on pelkkää saastaisuutta, häpeää ja
kadotukseen tuomittua. Mutta tässä onkin toinen, Herran Kristuksen voima
ja vaikutus. Hän voi tehdä kaiken itselleen alamaiseksi.

Jos hän voi tehdä kaiken itselleen kuuliaiseksi, hän voi ihanaksi
kirkastaa myös kurjan ruumiin saastan ja löyhkän, vieläpä toukat, madot
ja tomunkin. Onhan se hänen käsissään kuin savi savenvalajan käsissä.
Tästä löyhkäävästä maankokkareesta hän voi tehdä kauniin, kirkkaan,
uuden ja puhtaan astian eli ruumiin, aurinkoa kirkkaamman ja ihanamman.
Kasteen kautta hän näet on ottanut meidät kättensä huomaan luodakseen ja
antaakseen meille tämän syntisen, kirotun ja kuolevaisen ruumiillisen
elämän sijaan uuden, katoamattoman vanhurskauden ja elämän.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
01-05-11, 19:38
Lähemmäksi Jeesus Sinua Lähemmä Sä vedä minua
Armossasi päivä päivältä Luoksesi mua vedä lähemmä.

Lähemmäksi vaikka veisit mun Alle Ristin vaivan taistelun
Näin mun itsees sidot uudestaan Irrottaen kahlehista maan.

Lähemmäksi vaikka kaita tie Yönkin varjoin kautta minut vie
Mitä tarvis lienee tee se vaan, Lähemmä jos saat mun taipumaan.

Lähemmäksi Jeesus haavojas, Ja kun koittaa päivä autuas,
Uhkuu sydän samaa säveltä Sinua Oi’ Jeesus lähemmä.



Tämä nousi äsken mieleeni jonkun kirjoituksesta.

Nuorena mietin, mitä on päästä Jeesusta lähemmäksi. Nyt ymmärrän, että Hän asuu minussa, joten sen lähemmäksi en pääse. Mitä sitten tuo mahtanee tarkoittaa: Lähemmäksi vedä...?

Itse olen ymmärtänyt yksinkertaisesti sen olevan kasvamista Jeesuksen tuntemisessa.

Laitoin tämän Ajanviete puolelle, mutta tahdoin tuoda myöskin tähän ketjuun.

veljes
02-05-11, 07:48
Taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kätki; ja siitä iloissaan hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen pellon.

Vielä taivasten valtakunta on kuin kauppias, joka etsi kalliita helmiä, ja löydettyään yhden kallisarvoisen helmen hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.

Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja.
Ja kun se tuli täyteen, vetivät he sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he viskasivat pois.

Näin on käyvä maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista

Matt. 13:44-49

Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat.

Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä."

Luuk 21:34-36

Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa. Luuk 21:33

Mikä on tärkein, pelastus on tärkein! Kallisarvoinen aarre kätkettynä meissä - Kristus meissä kirkkauden toivo!

Hannele
02-05-11, 08:09
Amen! :)

Maritta
02-05-11, 10:05
Joh. 16:8 - 10

Pyhä Henki näyttää maailmalle todeksi - vanhurskauden, koska minä menen
Isän tykö. Nämä sanat käsittävät Jeesuksen koko työn meidän
lunastamiseksemme ja pelastamiseksemme. Sitä varten Jumalan Poika
lähetettiin taivaasta ja sen työn hän on tehnyt meidän edestämme ja
vieläkin tekee aina loppuun asti, nimittäin hänen kärsimisensä,
kuolemansa ja ylösnousemisensa sekä koko hänen valtakuntansa hänen
seurakunnassaan. Tämä hänen menemisensä Isän luo on sitä, että hän antaa
itsensä uhriksi vuodattamalla verensä ja suorittaakseen kuolemalla
maksun meidän synneistämme. Ylösnousemisellaan hän voittaa ja alistaa
valtaansa synnin, kuoleman ja helvetin.

Elävänä hän asettuu Isän oikealle puolelle, missä hän näkymättömänä
hallitsee kaikkea taivaassa ja maan päällä. Evankeliumin saarnalla hän
kokoaa ja levittää kristikuntaansa, iankaikkisena välimiehenä ja
ylipappina edustaa ja esirukouksin auttaa Isän luona uskovia, joissa on
vielä jäljellä heikkoutta ja syntiä. Tämän lisäksi hän antaa Pyhän
Hengen väkevän voiman synnin, perkeleen ja kuoleman voittamiseksi.

Kristittyjen vanhurskaus Jumalan edessä on se, että Kristus menee Isän
luo, toisin sanoen hän kärsii meidän puolestamme, nousee ylös ja näin
sovittaa meidät Isän kanssa, niin että meillä hänen tähtensä on syntien
anteeksiantamus ja armo. Tämä juuri on se vieras vanhurskaus, jonka
hyväksi emme ole tehneet mitään emmekä ole ansainneet sitä. Se on
lahjoitettu ja annettu meille omaksi. Se on vanhurskautemme, jonka
kautta olemme Jumalan mieleisiä, hänen rakkaita lapsiaan ja
perillisiään.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

hypomenoo
02-05-11, 22:00
Niin Jeesus sanoi Pietarille: "Pistä miekkasi tuppeen. Enkö minä joisi sitä maljaa, jonka Isä on minulle antanut?"
Joh 18:11

hypomenoo
03-05-11, 09:06
Jesaja 54

10. Sillä vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.
11. Sinä kurja, myrskyn raastama, sinä lohduton! Katso, minä muuraan sinun kivesi kiiltokivellä, panen sinun perustuksesi safiireista,
12. minä teen sinun harjasi rubiineista ja sinun porttisi kristalleista ja koko sinun ympärysmuurisi jalokivistä.


13. Sinun lapsesi ovat kaikki Herran opetuslapsia, ja suuri rauha on sinun lapsillasi oleva.
14. Sinut vahvistetaan vanhurskaudella; sinä olet oleva kaukana väkivallasta, sillä ei sinulla ole pelkäämistä, ja kaukana hävityksestä, sillä ei se sinua lähesty.
15. Jos sinun kimppuusi karataan, ei se ole minusta; joka kimppuusi karkaa, se eteesi kaatuu.
16. Katso, minä olen luonut sepän, joka lietsoo hiilivalkeata ja kuonnuttaa aseen käytäntöönsä; mutta minä olen myös luonut tuhontuottajan hävittämään sen.
17. Jokainen ase, joka valmistetaan sinun varallesi, on oleva tehoton; ja jokaisen kielen, joka nousee käymään sinun kanssasi oikeutta, sinä osoitat vääräksi. Tämä on Herran palvelijain perintöosa, tämä heidän vanhurskautensa, minulta saatu, sanoo Herra.

Maritta
03-05-11, 11:26
Joh. 14:7

Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni.
Tämä tapahtuu näin: Kun tiedän, että Kristus on palvellut minua koko
elämällään, ja että hän on Jumala, silloin ymmärrän sen Jumalan tahdoksi
ja ymmärrän senkin, että Isä on antanut tämän työn Pojan tehtäväksi.
Näin kohottaudun Kristuksen kautta ylös Isän luo, saan luottamusta
häneen ja pidän häntä rakkaana Isänäni.

Oppiessani hänet näin tuntemaan annan hänen hallita ja pidän häntä
kaikkenani. Näin sydämeni muuttuu hiljaiseksi ja nöyräksi Jumalan
asunnoksi, niin kuin Herra sanoo: Me tulemme hänen tykönsä ja jäämme
hänen tykönsä asumaan.

Meidän on päästävä siihen, että tunnemme Jumalan kirkkautta, Jumalan
voimaa ja Jumalan viisautta. Silloin annamme Jumalan hallita, silloin
tiedämme, että kaikki tyynni on Jumalan työtä. Emme siis pelkää mitään,
emme vilua, emme nälkää, helvettiä, kuolemaa, perkelettä, köyhyyttä
emmekä muuta semmoista, sillä sanomme: Jumalani, joka minussa asuu, on
perkelettä, kuolemaa ja koko helvetin voimaa suurempi. Näin meissä
kasvaa rohkea mieli vastustamaan kaikkea sitä, mikä on maailmassa.
Meillä on Jumala ja kaikki mitä Jumala on ja teemme pelkäämättä
velvollisuutemme.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille

hypomenoo
03-05-11, 21:20
Psalmi 90
12. Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.
13. Herra, palaja jälleen. Voi, kuinka kauan? Armahda palvelijoitasi.
14. Ravitse aamulla meitä armollasi, suo meille iloa ja riemua kaikkina päivinämme.
15. Suo meidän iloita yhtä monta päivää, kuin olet nöyryyttänyt meitä, yhtä monta vuotta, kuin olemme kovaa kokeneet.
16. Saakoot palvelijasi nähdä sinun tekosi ja heidän lapsensa sinun kunniasi.
17. Ja tulkoon osaksemme Herran, meidän Jumalamme, laupeus. Suo menestyä meille kättemme työn; niin, suo menestyä meidän kättemme työn.

veljes
03-05-11, 21:22
Psalmi 90
12. Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.
13. Herra, palaja jälleen. Voi, kuinka kauan? Armahda palvelijoitasi.
14. Ravitse aamulla meitä armollasi, suo meille iloa ja riemua kaikkina päivinämme.
15. Suo meidän iloita yhtä monta päivää, kuin olet nöyryyttänyt meitä, yhtä monta vuotta, kuin olemme kovaa kokeneet.
16. Saakoot palvelijasi nähdä sinun tekosi ja heidän lapsensa sinun kunniasi.
17. Ja tulkoon osaksemme Herran, meidän Jumalamme, laupeus. Suo menestyä meille kättemme työn; niin, suo menestyä meidän kättemme työn.

Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.
Aamen!

veljes
04-05-11, 05:41
Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niinkuin Herralle eikä ihmisille,
tietäen, että te saatte Herralta palkaksi perinnön; te palvelette Herraa Kristusta.

Kol 3. 23-24

Täyttäköön meidät Kristuksen mieli ja rakkaus!

hypomenoo
04-05-11, 07:07
Amen! -raamattu

Maritta
04-05-11, 09:04
Luuk. 10:27

Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta
sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi. Tällaisia
sanoja ei ymmärrä vain lukemalla. Niihin täytyy tunkeutua, jopa alinomaa
ja tarkoin katsella itseään niiden valossa. Mutta jos minun on
rakastettava Jumalaa niin, että koko sydän, sielu ja mieli ja koko voima
on kohdistettuna häneen, joudun kohta havaitsemaan, kuinka kaukana olen
siitä. Jos minä näet rakastaisin Jumalaa koko sydämestäni ja kaikilla
sielun kyvyilläni, eiväthän silmäni voisi luoda ainoatakaan karsasta
katsetta, kieleni puhua ainoatakaan pahaa sanaa, käteni, jalkani,
korvani osoittaa vihan merkkiäkään. Koko ulkonaisen ja sisällisen
olemukseni kiireestä kantapäähän olisi vaellettava rakkaudessa,
hartaasti ikävöitävä Jumalaa ja kunnioitettava häntä.

Näytäpä minulle ihminen, joka halusta ja rakkaudesta Jumalaan on siveä
tai muuten nuhteeton. Sellaista ei ole maan päällä. Pikemminkin olemme
taipuvia vihaan, kiukkuun, kateuteen ja hekumaan kuin hiljaisuuteen ja
muihin hyviin ominaisuuksiin. Jos minussa sitä paitsi on vain kipinäkin
pahaa himoa, laki jää täyttämättä. Mutta minä en löydä itsestäni vain
kipinäistä, vaan täyden uunillisen himojen tulta. Näen siis laista ikään
kuin kuvastimesta, että kaikki on minussa kirottua. Laista on siis se
hyöty, että se opettaa meille kadotuksen alaisen tilamme.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)