View Full Version : Triviaalia fysiikkaa ja kemiaa TIETOKILPAILU
jussipaita64
29-11-11, 17:10
Jokaisen itseään kunnioittavan uskovaisen tulee tietää jotain fysiikasta ja kemiasta. Nyt laitetaankin tietokilpailu jossa ei saa käyttä wikipediaa eikä muutakaan tietolähdettä netistä eikä kirjallisuudesta. Tässä tietokilpailussa voi koetella yleistietämystään fysiikan ja kemian saralla. Kysymysten on kuitenkin pysyttävä triviaalilla tasolla, jotta jokainen voi osallistua jatkokysymysten muodossa tähän hauskaan.
Minäpä aloitan:
MITKÄ OVAT YLEISESSÄ JAOTTELUSSA AINEEN TUNNETUT OLOMUODOT??
relaksantti
29-11-11, 17:35
No nehän on
-kaasu
-neste
-kiinteä
tjsp
onhan myós amorfinen olomuoto- vai eikó sitá enáá lasketa olomuodoksi?
Entäs Löysä??????????????????
putoaako omena alas vai ylöspäin?
Ovatko mikroaallot pidempiä vai lyhyempiä kuin lämpöaallot?
mä kirjoitin ton isoilla kirjaimilla :O ?
Oliko ensin muna vai kana?
kana tietenkin kun Jumala loi eläimet ensin :)
jussipaita64
29-11-11, 20:35
Muna ja kana eivät liity fysiikkaan suoraan, joten ne eivät kuulu tähän ketjuun.
Mutta vastauksena aineen olomuotoihin, ne ovat nämä:
Kiinteä
Nestemäinen
Kaasu
Amorfinen
Plasma
(nykyään tunnetaan vielä kaksi muutakin aineen olomuotoa, mutta yleisiin niitä ei lasketa)
jussipaita64
29-11-11, 20:36
Nyt joku toinen voi kysyä jotain muuta kuin kanaa ja munaa.
Ovatko mikroaallot pidempiä vai lyhyempiä kuin lämpöaallot?
mä kirjoitin ton isoilla kirjaimilla :O ?
mä kysyin jo tän.
relaksantti
29-11-11, 21:09
putoaako omena alas vai ylöspäin?
Fysiikan lakien mukaan mikään ei voi pudota ylöspäin.
jussipaita64
29-11-11, 21:13
Se riippuu Lemmikki täysin havainnoijan omasta asemasta tapahtumaan nähden.
Ovatko mikroaallot pidempiä vai lyhyempiä kuin lämpöaallot?
Pidempiä luulisin
Miksi järvi jäätyy pinnalta eikä pohjalta?
Miksi järvi jäätyy pinnalta eikä pohjalta?
pohjalla on vettä mutta pinnalla on ilman alaosa joka jäätyy
tuo sama asija eli ilman alaosan jäätyminen näkyy myös auton ikkunoissa. Lasihan ei kaiketi jäädy..sen täytyy olla siis ilma
relaksantti
29-11-11, 23:35
Mulla on kyllä ollut joskus aivotkin jäässä.
jussipaita64
29-11-11, 23:45
Tämä ketju ei nyt mene ihan kyllä suunnitelmien mukaan. -rukoilee
Miksi järvi jäätyy pinnalta eikä pohjalta?
Koska vesi on raskaimmillaan +4 asteen lämpötilassa, joten neljäasteinen vesi painuu kohti pohjaa ja pintaan jää sitä kylmempi vesi. Joka siis lopulta jäätyy.
Jotenkin noin se meni.
Koska vesi on raskaimmillaan +4 asteen lämpötilassa, joten neljäasteinen vesi painuu kohti pohjaa ja pintaan jää sitä kylmempi vesi. Joka siis lopulta jäätyy.
Jotenkin noin se meni.
Niin, no tää tavallaan liittyy tuohon samaan, miksi raskaampi vesi menee alas... Mutta, mutta... Miksi jää ei uppoa, vaan jää pinnalle?
Jään ominaispaino on pienempi kuin veden.
Niin, no tää tavallaan liittyy tuohon samaan, miksi raskaampi vesi menee alas... Mutta, mutta... Miksi jää ei uppoa, vaan jää pinnalle?
Tästä luin äskettäin milenkiintoisen poikkeuksen. Ne jääsalamat tjsp. Olikohan tuolla uutisia ketjussa linkki siihen juttuun vai mistähän eksyin sitä lukemaan. -hmm
Mutta siis etelämantereen luona voi syntyä pinnasta merenpohjaan ulottuva "jääpuikko" pinnalta alkaen.
Edit: Linkki siihen juttuun... siinä on videopätkäkin.
http://www.stara.fi/2011/11/24/brinicle-kuin-merenalainen-jaasalama/
Jep, jään kiderakenteen tiheys on vettä alhaisempi.
Pitääskö nyt ElCaron kysyä jotain, että ketju menisi oikein... Ettei Jp olisi äkäinen. -hmm
Tästä luin äskettäin milenkiintoisen poikkeuksen. Ne jääsalamat tjsp. Olikohan tuolla uutisia ketjussa linkki siihen juttuun vai mistähän eksyin sitä lukemaan. -hmm
Mutta siis etelämantereen luona voi syntyä pinnasta merenpohjaan ulottuva "jääpuikko" pinnalta alkaen.
Joo, mäkin huomasin sen, mielenkiintoista, etsitäänpä...
Tossa : http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011112314812286_ul.shtml
edit: höh, olikin poistunut tuo video, tuolla juttua http://www.bbc.co.uk/nature/15835017
relaksantti
30-11-11, 00:49
Koska vesi on raskaimmillaan +4 asteen lämpötilassa, joten neljäasteinen vesi painuu kohti pohjaa ja pintaan jää sitä kylmempi vesi. Joka siis lopulta jäätyy.
Jotenkin noin se meni.
Minkähän takia sanotaan, että pohjavesi on hyvää ja pintavesi huonoa? Pintavesihän on kevyempää. Mainosmiehet kuitenkin mainostaa, että kevytvesi on hyvää, siis pintavesi? Kenenkään en ole kuullut mainostavan raskasvettä eli pohjavettä.
Ok.
Miksi jääkarhut eivät syö pingviinejä?
Jääkarhujen ruuansulatuskanavassa ei ole pingviiniä hajottavia entsyymejä. :p
Ei.... vaan koska jääkarhut asuu pohjoisnavalla ja pingviinit etelänavalla.
Fyysinen rajoite :p
Miksi jauheliha pilaantuu herkemmin kuin kokoliha?
Miksi jauheliha pilaantuu herkemmin kuin kokoliha?
Osaatko lihamiehenä kertoa, miksi kuivattu liha pitää tehdä raa'asta, kypsentämättömästä lihasta? Kuivattu raaka liha säilyy paremmin kuin kuivattu kypsennetty liha, mutta miksi näin on? Itse en tiedä syytä, mutta haluaisin tietää.
jaa että ilma jäätyy..? Tähän asti olen ollut luulossa että vain vesi jäätyy eli muodostaa jäätä.
Joo, ei ilman pääainesosat (typpi ja happi) jäädy normaalilämpötiloissa, vaan vasta 220 asteen pakkasessa typpi ja happi ovat jäässä. (Jää siis tarkoittaa jähmettynyttä, jähmeää. Mikäli ei erikseen mainita mikä jää, esimerkiksi hiilihappojää, kyse on vedestä)
Yleisön pyynnöstä huolimatta esitän ei-triviaalin matemaattisen fysiikan tehtävän.
Jos rakennetaan pitkä, ontto teräsputki maasta kauas ulkoavaruuteen (laskennassa voidaan käyttää äärettömän pituista putkea), ja putki täytetään vedellä, mikä on veden paine putken pohjalla, siis maan pinnan tasossa?
Kyse on ääriarvotehtävästä: Jossakin vaiheessa maan vetovoima on niin mitätön, ettei veden lisäys enää kasvata painetta. Tehtävän juju on siinä, että maan vetovoima ei ole vakio, vaan heikkenee verrannollisesti etäisyyden neliöön.
Muiden taivaankappaleiden kuin maan vetovoima voidaan jättää huomioitta.
jussipaita64
30-11-11, 08:23
Mikä on Alvarin ominaispaino?
Mikä on Alvarin ominaispaino?
A|varin massa jaettuna A|varin tilavuudella, ja jätetään yksiköt pois. -hmm
Miksi etanoli liukenee veteen mutta öljy ei?
Ovatko mikroaallot pidempiä vai lyhyempiä kuin lämpöaallot?
mä kirjoitin ton isoilla kirjaimilla :O ?
Pidempiä luulisin
oikein, en ois tätä muistanut itsekään jos en olisi juuri katsonut jotain taulukkoa viime päivinä :)
Miksi jauheliha pilaantuu herkemmin kuin kokoliha?
jauheliha on "hajotettu" sillä on enemmän "pintaa" johon bakteerit tarttuvat
jussipaita64
30-11-11, 17:20
Öljyn kemiallinen koostumus vaikuttaa siten, että se muodostaa emulsion veden kanssa. Jotain atomitason sidoksia siellä on, tai joku veden pintajännitysjuttu.
Alkoholin kohdalla sama juttu jostain kemiallisesta zydeemistä siinäkin on kyse.
Järvi jäätyy pinnasta koska sen yläpuolella oleva ilma on miinusasteista. Pohjassa veden lämpötila on aina plussan puolella. Se että jää ei putoa pohjaan, johtuu siitä, että jää on kevyempää kuin vesi.
Kuinka monta mikrofonia menee yhteen megafoniin?
kertokaa mulle minkälainen olomuoto on amorfinen - tulee mieleen vain jokin epämorfiini
ja plasmasta tulee mieleen veriplasma
joku vois kertoa, ettei tarvi googlata
kertokaa mulle minkälainen olomuoto on amorfinen - tulee mieleen vain jokin epämorfiini
ja plasmasta tulee mieleen veriplasma
joku vois kertoa, ettei tarvi googlata
Plasmasta, ilman googlausta kun pitäisi pärjätä, veikkaisin että atomiytimen ympärillä olevat elektronit karkaavat omille teilleen. Vaatii tuhansien asteiden lämmön.
Öljyn kemiallinen koostumus vaikuttaa siten, että se muodostaa emulsion veden kanssa. Jotain atomitason sidoksia siellä on, tai joku veden pintajännitysjuttu.
Alkoholin kohdalla sama juttu jostain kemiallisesta zydeemistä siinäkin on kyse.
Joo.
Etanolissa on -OH-ryhmä, joten se voi muodostaa vetysidoksia vesimolekyylien kanssa, ja siinä on lyhyt hiilivetyketju. Öljyssä on pitkiä hiilivetyketjuja (tai rengasrakenteita) ilman happea, typpeä, fluoria, eivätkä ne muodosta vetysidoksia vesimolekyylien kanssa. Etanolimolekyylit ovat poolisia kuten vesimolekyylit, öljyn hiilivedyt poolittomia.
Amorfisella aineella ei muistaakseni ole selvää sulamispistettä.
Entisaikaisissa ikkunalaseissa amorfisuus tuli ilmi siten, että lasit "valuivat" pikkuhiljaa alaspäin. Vanha ikkunalasi saattoi olla alareunasta puolet paksumpi kuin yläreunasta.
Olen joskus nuorena ollut purkamassa tällaisia ikkunoita ja asia jäi selvästi mieleen.
Pieni täsmennys JP:n listaukseen aineen olomuodoista: amorfinen ei kuulu tähän listaan, koska se on kiinteän aineen toinen esiintymismuoto. Toinen on kiteinen.
Viisaammat vastatkaa, kun en itse tiedä: Onko muita kiinteän aineen olomuotoja kuin amorfinen ja kiteinen? Maalaisjärki kun sanoo, ettei puu tai pahvi ole kumpaakaan, mutta kai se on sitten jompaa kumpaa, jos muita vaihtoehtoja ei ole. Kumpaa esimerkiksi pahvi on?
Viisaammat vastatkaa, kun en itse tiedä: Onko muita kiinteän aineen olomuotoja kuin amorfinen ja kiteinen? Maalaisjärki kun sanoo, ettei puu tai pahvi ole kumpaakaan, mutta kai se on sitten jompaa kumpaa, jos muita vaihtoehtoja ei ole. Kumpaa esimerkiksi pahvi on?
kiinteä on kovaa , epäorgaanista yleensä yhdestä alkuaineesta mainittu olo muoto: jää on kovaa mutta siinä on sekä happea että vetyä. Rauta on kovaa ja siinä on vain rautaa.
mutta puu ja pahvi eivät ole yhtä ainetta, vaan ne ovat orgaanista solukkoa / kuitua kuten esim iho, hiukset, luu jne
puussa on nestettä, kuituja, proteiineja , rasvoja koska se on alunperin elävästä solukosta muodostunut
pahvi on lähinnä puusta erotettua kuitua eli selluloosaa
Miksi järvi jäätyy pinnalta eikä pohjalta?
Miksi kalat ei jäädy kylmässä järvessä?
Miksi kalat ei jäädy kylmässä järvessä?
kalojen veressä lienee runsaasti proteiinia jolloin se on ikäänkuin puuroa, siis sisältää vähän vettä
on muitakin "jäänestoaineita" niissä mutta en muista enempää
Miksi järvi jäätyy pinnalta eikä pohjalta?
Koska +4-asteinen vesi on raskainta, se painuu pohjaan syksyllä. Näin olleen kylmempi vesi jää pintaan ja jäätyy.
Oho, tähän olikin jo vastattu! No, ei se mitään. :D
jussipaita64
01-12-11, 22:40
Tuo amorfinen on hieman kiistanalainen aineen olomuoto, koska yleensä sitä pidetään nesteen kaltaisena olomuotona, tosin HYVIN jäykän puoleisena. Se on ihan niin kuin minä aamulla.
Miksi kalat ei jäädy kylmässä järvessä?
Koska järvi ei yleensä jäädy kokonaan. Kalat elävät järvessä veden siinä osassa, joka ei ole jäässä, vedessä, jonka lämpötila on yli nolla astetta. Niiden ruumiinlämpö on nollan yläpuolella, ja ne eivät jäädy.
jussipaita64
01-12-11, 22:50
Mutta arktisilla merialueilla on vesikerroksia joissa vesi voi olla ns. alijäähtynyttä, eli nollan alapuolella. Monet äyriäiset tosiaan ovat glykolitehtaita, ja siksi ne eivät jäädy. Käsittääkseni myös monet kalat tuottavat tuota glykolia.
Mutta arktisilla merialueilla on vesikerroksia joissa vesi voi olla ns. alijäähtynyttä, eli nollan alapuolella. Monet äyriäiset tosiaan ovat glykolitehtaita, ja siksi ne eivät jäädy. Käsittääkseni myös monet kalat tuottavat tuota glykolia.
Siksiköhän ruutanatkin ovat kännissä? -hmm
pahvi on lähinnä puusta erotettua kuitua eli selluloosaa
Kiitos Lemmikki vastauksestasi, mutta kysymys vielä askarruttaa.
Selluloosa on yhtä ainetta. Tosin pahvissa on muitakin aineita joukossa, mutta ajatellaan siten vaikka puhdasta selluloosaa, tai puhdasta tärkkelystä (perunajauho lienee aika puhdasta). Niissä ei ole enää solurakennetta. Puuvillakuitukin on wikipedian mukaan lähes puhdasta selluloosaa.
Puuvilla ei kuulosta oikein kiteiseltä eikä amorfiselta. Puuvillalla ei ole sulamispistetä, joten se ei ole kiteinen. Toisaalta puuvilla ei tietääkseni notkistu nestemäiseksi lämmetessään. Se vain yksinkertaisesti hajoaa yli 300 asteen lämpötilassa. Näin ollen se ei ole perinteisen amorfinenkaan. Luetaanko se silti amorfiseksi?
Kiitos Lemmikki vastauksestasi, mutta kysymys vielä askarruttaa.
Selluloosa on yhtä ainetta. Tosin pahvissa on muitakin aineita joukossa, mutta ajatellaan siten vaikka puhdasta selluloosaa, tai puhdasta tärkkelystä (perunajauho lienee aika puhdasta). Niissä ei ole enää solurakennetta. Puuvillakuitukin on wikipedian mukaan lähes puhdasta selluloosaa.
Puuvilla ei kuulosta oikein kiteiseltä eikä amorfiselta. Puuvillalla ei ole sulamispistetä, joten se ei ole kiteinen. Toisaalta puuvilla ei tietääkseni notkistu nestemäiseksi lämmetessään. Se vain yksinkertaisesti hajoaa yli 300 asteen lämpötilassa. Näin ollen se ei ole perinteisen amorfinenkaan. Luetaanko se silti amorfiseksi?
tää on ehkä vaan hiusten halkomista :)
oikeestaan ne lienee kiinteää ainetta. jos ajattelee vaikka foliota, se on taipuisa mutta silti kiinteä.
eli ajatus "aineen olomuto" lienee vain tuollainen kemian/fysiikan määritelmä, jota ei nyt suoraan voi kaikkeen soveltaa :)
Kurssin alkusivulla olevassa Hubble-teleskoopin ottamassa kuvassa näkyy pelkkiä galakseja aina 12 miljardin valovuoden etäisyydelle asti.
http://www.rautavaara.fi/koulut/oppima/astro/galaksii.html
Eli tuota, miten kun puhutaan noista valovuosista ja tuossakin jopa 12 miljardin valovuoden etäisyyksistä...niin siis, onko mahdollista, että noita galakseja ei välttämättä ole edes olemassa enää, kun tosiaan valoltakin kestää noin kauan matkata tänne?
Niin tuo ei sitten ollut mikään tietokilpailukysymys, vaan itseäni hämmästyttää se, että miten astronomit voivat esittää mitään varmaa, kun info on noinkin vanhaa.
no, kaikkea sopii ihmetellä :D
erityisesti ihmetyttää se että pelkkä valo on kulkenut miljoona vuotta ja siitä sitten oletetaan : selvä galaksi :p :O
Kiitos Lemmikki vastauksestasi, mutta kysymys vielä askarruttaa.
Selluloosa on yhtä ainetta. Tosin pahvissa on muitakin aineita joukossa, mutta ajatellaan siten vaikka puhdasta selluloosaa, tai puhdasta tärkkelystä (perunajauho lienee aika puhdasta). Niissä ei ole enää solurakennetta. Puuvillakuitukin on wikipedian mukaan lähes puhdasta selluloosaa.
Puuvilla ei kuulosta oikein kiteiseltä eikä amorfiselta. Puuvillalla ei ole sulamispistetä, joten se ei ole kiteinen. Toisaalta puuvilla ei tietääkseni notkistu nestemäiseksi lämmetessään. Se vain yksinkertaisesti hajoaa yli 300 asteen lämpötilassa. Näin ollen se ei ole perinteisen amorfinenkaan. Luetaanko se silti amorfiseksi?
Biomassaa, kuten esim. puuta, voidaan myös nesteyttää. Veikkaan että voisi onnistua myös puuvillalla.
Kurssin alkusivulla olevassa Hubble-teleskoopin ottamassa kuvassa näkyy pelkkiä galakseja aina 12 miljardin valovuoden etäisyydelle asti.
http://www.rautavaara.fi/koulut/oppima/astro/galaksii.html
Eli tuota, miten kun puhutaan noista valovuosista ja tuossakin jopa 12 miljardin valovuoden etäisyyksistä...niin siis, onko mahdollista, että noita galakseja ei välttämättä ole edes olemassa enää, kun tosiaan valoltakin kestää noin kauan matkata tänne?
Tietysti tämä valo on 12 miljardin vuoden vanhaa jos tähtitieteen arvio universumin iästä ja sen laajenemisnopeudesta pitää paikkansa. Todennäköistä on myös kyseisen galaksin olemassaolo vielä tänäkin päivänä, tosin se on saattanut törmätä muihin galakseihin ja muuttua sitä kautta. Mutta ainehan ei häviä kuin ydinreaktioissa eli erilaisissa tähdissä, missä se muuttuu toisiksi aineiksi ja mustien aukkojen kertymäkiekoissa jossa väitetään suuren osan materiasta muuttuvan valoksi. Eli suurin osa galaksien materiasta säilyy satoja (?) miljardeja vuosia, joten luultavasti ne ovat vieläkin olemassa.
siitähä se lähtee,ku saunassa on valot...
Eikö valo sammu koskaan?
Lunttasin Wikistä: energian säilymislaki ilmeisesti estää valoa sammumasta koskaan, jos se ei törmää esteeseen. Esteessä se vain muuttuu toiseen energiamuotoon tai jos se menee lasin läpi, se syttyy ja sammuu monta kertaa.
Tietysti tämä valo on 12 miljardin vuoden vanhaa jos tähtitieteen arvio universumin iästä ja sen laajenemisnopeudesta pitää paikkansa. Todennäköistä on myös kyseisen galaksin olemassaolo vielä tänäkin päivänä, tosin se on saattanut törmätä muihin galakseihin ja muuttua sitä kautta. Mutta ainehan ei häviä kuin ydinreaktioissa eli erilaisissa tähdissä, missä se muuttuu toisiksi aineiksi ja mustien aukkojen kertymäkiekoissa jossa väitetään suuren osan materiasta muuttuvan valoksi. Eli suurin osa galaksien materiasta säilyy satoja (?) miljardeja vuosia, joten luultavasti ne ovat vieläkin olemassa.
Niin, sitä vaan ihmettelen, että se info on niin vanhaa ja 12 miljardissa valovuodessa varmaan ehtii tapahtua aika paljon.
Varmuudella voidaan sanoa, että ainakin 12 miljardia valovuotta sitten oli kyseinen galaksi olemassa, sitä emme tiedä mikä on tilanne tällä hetkellä, on voinut pysyä samana, tai jotain aivan muuta, eikö?
siitähä se lähtee,ku saunassa on valot...
joo, ja tuuli alkaa siitä, kun puut alkaa heilumaan
Jos ajatellaan asiaa toisinpäin, siis että tuolla 12 miljardin valovuoden päässä olevassa galaksissa on planeetta, jossa asuu ihmisiä, niin meidän aurinkomme valo ei ole vielä ehtinyt sinne, koska wikipedian mukaan aurinko syttyi 5 miljardia tavallista vuotta sitten ja sammuukin jo 5 miljardin tavallisen vuoden päästä, ... niin ei ne tiedä, että täällä on tämmöinen aurinkokunta olemassa ja sitten vihdoin ja viimein kun aurinkomme valo saapuu sinne, niin meidän aurinkomme on jo sammunut.
Aurinko syntyi vajaa viisi miljardia vuotta sitten, ja noin viiden miljardin vuoden kuluttua sen energiavarat loppuvat ..Wikipedia
Mutta jos valo ei sammu koskaan niin miksi saunassa tulee pimeä kun napasauttaa katkasijaa?
Miksei ne fotonit jää valaisemaan sitä saunaa?
Mutta jos valo ei sammu koskaan niin miksi saunassa tulee pimeä kun napasauttaa katkasijaa?
Miksei ne fotonit jää valaisemaan sitä saunaa?
Fotonit absorboituvat seiniin ja muuttuvat lämmöksi joka edelleen säteilee fotoneina, joiden aallonpituus on pitempi ja silmälle näkymätön.
Kuinka monta mikrofonia menee yhteen megafoniin?
10^6/10^-6 = 10^12 (jos fonin koko vastaa etuliitettä)
Onko valolla massaa?
On ja ei. Fotonilla ei ole lepomassaa mutta liikemassa kylläkin sillä sen energiahan on muuntunutta massaa.
voiko energia muuttua aineeksi ?
voiko energia muuttua aineeksi ?
Veikkaisin että voi mutta älä kysy kuinka :)
Veikkaisin että voi mutta älä kysy kuinka :)
joo en mäkään tiedä mutta muistelisin että jossain vilahti teoria tämänkin puolesta :)
Eikös fotonin energia ainakin yhteyttämisessä sidota orgaanisten yhdisteiden kemialliseksi energiaksi...
en mä kuitenkaan tuosta puhunut :)
Eikös fotonin energia ainakin yhteyttämisessä sidota orgaanisten yhdisteiden kemialliseksi energiaksi...
Joo, väitetään että öljy ja kivihiili olisi alunperin syntynyt fotonien avulla. Voihan myös olla että Jumala on luonut ne. Kukaan ei voi matkustaa menneisyyteen tutkimaan kuinka ovat syntyneet.
Joo, väitetään että öljy ja kivihiili olisi alunperin syntynyt fotonien avulla. Voihan myös olla että Jumala on luonut ne. Kukaan ei voi matkustaa menneisyyteen tutkimaan kuinka ovat syntyneet.
Ne ovat syntyneet valoenergian avulla. Ne ovat orgaanista ainesta, joka on alunperin peräisin yhteyttävistä eliöistä. Fotosynteesi tarvitsee valoa.
Miksi olisi syytä olettaa, että ne ovat syntyneet jollain muulla tavalla?
Ne ovat syntyneet valoenergian avulla. Ne ovat orgaanista ainesta, joka on alunperin peräisin yhteyttävistä eliöistä. Fotosynteesi tarvitsee valoa.
Miksi olisi syytä olettaa, että ne ovat syntyneet jollain muulla tavalla?
Koska ne ovat keskittyneet tiettyihin paikkoihin. Kuinka kivihiili voi keskittyä yhteen paikkaan? Tai öljy?
Koska ne ovat keskittyneet tiettyihin paikkoihin. Kuinka kivihiili voi keskittyä yhteen paikkaan? Tai öljy?
En ymmärrä, miten siitä, että öljy on keskittynyt tiettyihin paikkoihin, voisi päätellä, että öljy on syntynyt jollain muulla tavalla. En ymmärrä nyt ajatustasi. Mitä ajat takaa?
En ymmärrä, miten siitä, että öljy on keskittynyt tiettyihin paikkoihin, voisi päätellä, että öljy on syntynyt jollain muulla tavalla. En ymmärrä nyt ajatustasi. Mitä ajat takaa?
No jos ajatellaan Suomen maaperää, mentiin kuinka syvälle tahansa, niin hiiltä tai hiilivetyä ei löydy. Kuinka muualla voi syntyä vaikkapa öljyesiintymiä? Jos jossakin taskussa on vähän maapihkaa, kuinka sinne voi kerääntyä miljoonia tynnyreitä öljyä kun päällä on ominaispainoltaan paljon raskaampaa maata? Päinvastoinhan raskaamman maan pitäisi pullauttaa kaikki taskut tyhjiksi.
Mitä tekemistä sillä, missä öljyä esiintyy, on sen kanssa, miten se on syntynyt?
Liittyykö tähän nyt joku nuorenmaan kreationistien juttu, vai mikä tässä on ihmeellistä? En nyt vieläkään ymmärrä, miten sen perusteella, missä öljyä esiintyy, voisi päätellä, että öljyllä on jokin muu alkuperä kuin yhteyttävät eliöt?
Kyllä taas rupeaa menemään niin käsittämättömiksi nämä jutut, että ihan meinaa kuuppa mennä sekaisin.
Jos Suomessakin on jonkinlainen fauna ja floora, luulisi täälläkin olevan hitunen öljyä jossakin maan uumenissa, mutta ei vaan taida olla. Eikös tämä todista siitä että öljyä ei luonnollisesti synny, ainakaan suuria määriä. En nyt yritä todistaa nuoren Maan puolesta, vaan sitä että ehkä öljy onkin Jumalan luomaa, siis yliluonnollisesti. Maa voi olla ikivanha mutta siitä huolimatta Jumala voi luoda sen maaperään öljytaskuja. Ei mikään hengenlaki estä Jumalaa tekemästä sitä.
Jos Suomessakin on jonkinlainen fauna ja floora, luulisi täälläkin olevan hitunen öljyä jossakin maan uumenissa, mutta ei vaan taida olla. Eikös tämä todista siitä että öljyä ei luonnollisesti synny, ainakaan suuria määriä. En nyt yritä todistaa nuoren Maan puolesta, vaan sitä että ehkä öljy onkin Jumalan luomaa, siis yliluonnollisesti. Maa voi olla ikivanha mutta siitä huolimatta Jumala voi luoda sen maaperään öljytaskuja. Ei mikään hengenlaki estä Jumalaa tekemästä sitä.
Miksi sen pitäisi olla Jumalan luomaa?
Se että Suomesta ei ole löytynyt öljyä, voisi johtua siitä, että tällä alueella ei ole sopivia maankuoren ominaisuuksia/muotoja öljyesiintymille.
Mitenkähän kun minulla ei ole mitään todisteita, että tämä tietokone, jolla kirjoitan olisi ihmisten tekemä. Mitä jos tämä tietokonekin on Jumalan yliluonnollisesti luoma? Ehkäpä Suomen turvevarannotkin ovat Jumalan yliluonnollisesti luomia.
No sitten kun joku osaa antaa riittävän hyvän selityksen öljyn ja hiilen synnystä, voin kallistua sille kannalle.
Eiköhän se ole parempi, että kallistut ihan sille kannalle, mille huvittaa, kuten tähänkin asti. Sillä tuskin on suurtakaan merkitystä mihinkään tässä maailmassa, mille kannalle kallistut. Kukin uskokoon öljyn yliluonnolliseen syntyyn, joulupukkiin tai ihan mihin huvittaa. Mutta ei näitä voi olla ihmettelemättä. Pitäkää tunkkinne.
mailapoika
03-12-11, 19:37
Suolaton vesi on raskainta +4 asteisena. Mutta valtamerien suolainen vesi, milloin se on raskainta? Jos suolainen Kaspian meri jäätyisi, miten siellä olisi asiat pinnan alla?
Jäätyisikö Kuollut meri, jos olisi kylmää riittävästi?
Keplerin toisen lain mukaan ollessaan kiertoradallaan lähellä Aurinkoa planeetta liikkuu nopeammin kuin kauempana ollessaan.
http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/tahtiakatemia/aurinkokunta/plankier.htm
Tuolla ei ollut mainintaa siitä, että kuinka suurista eroista on kysymys Maan kohdalla, km/h, tietääkö kukaan?
suolainen itämeri on ainakin välillä jäässä :)
On ja ei. Fotonilla ei ole lepomassaa mutta liikemassa kylläkin sillä sen energiahan on muuntunutta massaa.
Ihmeellistä. Mistähän se massa tulee kun fotoni lähtee liikkeelle?
RBee on liian yliluonnollinen :o
mailapoika
03-12-11, 19:56
No sitten kun joku osaa antaa riittävän hyvän selityksen öljyn ja hiilen synnystä, voin kallistua sille kannalle.
Hyviä selityksiä luulisi kyllä löytyvän. Kun suuri määrä kasvismassaa suljetaan tiiviisti, niin muuttuu se joksikin tuon tapaiseksi. Kaatopaikolla tehdään juuri noin, ja silloin saadaan kaatopaikkakaasua. Ei ihmeeksi kannata väittää sellaista, jolla on luonnollinen selitys.
Miksi Suomessa ei ole oljyä? Kallioperämme on vanhaa, eikä se ole ollut minkään lätäkön pohjalla.
Niin ja MIKSI Maa liikkuu lujempaa kiertoradallaan kun on lähellä aurinkoa? Aivan niinkuin aurinko jotenkin hylkisi maata ja potkaisisi vauhtia silloin kun maa on lähinnä aurinkoa kiertoradallaan, vaikka vois kuvitella asian olevan juuri päinvastoin, kun sanotaan auringon painovoiman pitävän maan kiertoradallaan, niin siis vois ajatella, että painovoima vetää puoleensa, mutta nyt vaan vauhti kiihtyy, mitä lähempänä ollaan, omituista.
Niin ja MIKSI Maa liikkuu lujempaa kiertoradallaan kun on lähellä aurinkoa? Aivan niinkuin aurinko jotenkin hylkisi maata ja potkaisisi vauhtia silloin kun maa on lähinnä aurinkoa kiertoradallaan, vaikka vois kuvitella asian olevan juuri päinvastoin, kun sanotaan auringon painovoiman pitävän maan kiertoradallaan, niin siis vois ajatella, että painovoima vetää puoleensa, mutta nyt vaan vauhti kiihtyy, mitä lähempänä ollaan, omituista.
tota vauhtiahan ne hyödyntää luotaimia lähettäessään avaruuteen. Luotain ottaa vauhtia esim kuusta ja säästää näin polttoainetta.
onko se joku keskipakovoima?
Miten se öljy on teorioiden mukaan syntynyt?
Sitä on niin valtavina esiintyminä että huh.
Onko yhden esiintymän öljy siihen paikkaan kasaantuneista eliöistä syntynyt? Vai virtaileeko öljy sieltä täältä noihin esiintymiin?
Esim. Kanadan Athabascan öljyhiekkaesiintymän kooksi on arvioitu jopa 315 miljardia tynnyriä öljyä. Jos lasketaan 160 litralla per tynnyri, saadaan 50400000000000 litraa öljyä. Jos oletamme öljyn tiheydeksi 800 g / litra,
painaa tuon öljykentän öljy n. 40320000000000 kiloa
Jos oletamme yhden, vaikkapa norsun painoksi 5000 kg, olisi tarvittu n. 8 064 000 000 (yli 8 miljardia) norsua hautautumaan ja muuntokertoimella 1.00 muuntumaan öljyksi.
Mikä on siis se prosessi, jonka seurauksena tällaiset öljymäärät ovat syntyneet?
Osaan lukea Wikipediasta sen verran, että "Maapallon öljy on syntynyt ajan saatossa esihistoriallisista kasveista ja meren eliöistä, jotka ovat hautautuneet sedimentin alle", mutta millainen tapahtuma tuollaisen oikeasti saa aikaan?
Syntyykö öljyä siis jossakin koko ajan lisää? Missä?
Niin siis toimiiko auringon vetovoima niin, että se samalla vetää puoleensa ja hylkii, yhtäaikaa.
Jumala loi maan täyteen elämää. Meret olivat täynnä kaloja, metsät täynnä eläimiä , taivas täynnä lintuja.
Vedenpaisumuksen mullistuksissa kaikki hukkuivat. Maan vyörymät peittivät miljardeittain eläimiä ja kasvikuntaa maan alle.
Kuvittele vyöryjä jotka ovat kooltaan "Grand canyon". Kuvittele kokonaiset viidakot painuu sinne. Maanalaisessa paineessa ne muuttuvat öljyksi tai muiksi aineiksi (kivihiili) riippuen mitä ainetta ne sisältää.
Tämän teorian mukaan uutta öljyä ei synny.
Niin siis toimiiko auringon vetovoima niin, että se samalla vetää puoleensa ja hylkii, yhtäaikaa.
siis luulen että vetää puoleensa mutta koska maalla on vauhtia sivusuunnassa niin syntyy keskipakovoimaa myös. :confused:
14 Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen,
15 ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.
16 Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen,
17 ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa.
Kolossalaiskirje 1
Job 26:7
Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle.
Kerran juttelin yhden fyysikon kanssa ja se sanoi, että kukaan ei oikeasti tiedä mikä on se voima, joka gravitaatiossa vaikuttaa, sen jälkeen tuo on vaivannut.:)
jaa että kysyit painovoiman perusteita...... joo sitä mäkin oon ihmetellyt :)
siis luulen että vetää puoleensa mutta koska maalla on vauhtia sivusuunnassa niin syntyy keskipakovoimaa myös. :confused:
justiinsa, ovelaa.
tota vauhtiahan ne hyödyntää luotaimia lähettäessään avaruuteen. Luotain ottaa vauhtia esim kuusta ja säästää näin polttoainetta.
onko se joku keskipakovoima?
Keskipakovoimaa ei oikeasti ole olemassakaan. Se on harhaa.
harhainen ilmiö joka näkyy live elämässä :p :D
Siinä on kyse keskihakuvoimasta ja keskeiskiihtyvyydestä.
Niin ja MIKSI Maa liikkuu lujempaa kiertoradallaan kun on lähellä aurinkoa?
Tällöin kun maan etäisyys auringosta on pienempi, muuttuu se potentiaalienergia mikä ollaan tultu aurinkoa kohti, liike-energiaksi ja näin maan nopeus kasvaa. Ja, kun nopeus kasvaa, tuottaa se ikäänkuin heilahduksen, elliptisen radan. Kun nopeus on suurimmillaan, sinkoutuu maa ellipsin uloimpaan pisteeseen jossa nopeus putoaa minimiin.
Ihmeellistä. Mistähän se massa tulee kun fotoni lähtee liikkeelle?
No ehkä se on enemmän tulkinta, mitä pitää massana ja mitä ei. Kuitenkin se tuottaa saman gravitaation kuin sitä energiaa vastaava massa tuottaa.
Kai sillä täytyy massa olla jos sillä on energiaa. Jos siihen voi soveltaa E=mc^2.
Mikähän minua vaivaa, kun suutun niin paljon, jos ihmiset eivät ajattele samoin esimerkiksi öljyn synnystä kuin minä? Miksi minua suututtaa, jos ihmiset uskovat sellaiseen, mikä on mielestäni huuhaata?
Mikähän minua vaivaa, kun suutun niin paljon, jos ihmiset eivät ajattele samoin esimerkiksi öljyn synnystä kuin minä? Miksi minua suututtaa, jos ihmiset uskovat sellaiseen, mikä on mielestäni huuhaata?
Vaikea sanoa mutta onko sinulla selvyyttä tuohon aiemmin esittämääni pohdintaan noiden valtavien öljyesiintymien synnystä.
Minulle ei tuota vaikeuksia uskoa että öljy on syntynyt eloperäisestä aineksesta. Mietin vain että millainen tapahtumien kulku oikeasti on saanut nuo esiintymät aikaan.
Mikähän minua vaivaa, kun suutun niin paljon, jos ihmiset eivät ajattele samoin esimerkiksi öljyn synnystä kuin minä? Miksi minua suututtaa, jos ihmiset uskovat sellaiseen, mikä on mielestäni huuhaata?
Yön yli nukuttua yksi kivi luonnollisen öljyn syntymisen edestä poistui. Nimittäin jos lähdetään siitä että öljyä voi syntyä vain meren pohjan eloperäisestä lietteestä, silloin ollaan suolaisessa vedessä. Jos juuri valtamerien suuri suolapitoisuus estää sellaisten bakteerien hajotustoiminnan jotka toimii ilman happea, niin tämä suola estää hiilivetyjen hajoamisen metaaniksi ja näin eloperäinen massa hautautuu kerroksien alle.
Mutta edelleen, kuinka tuhansien neliökilometrien alueelta voi öljy löytää tiensä johonkin taskuun ja toiseksi kuinka tällainen tasku voi syntyä painovoiman lytistyksessä, voiko metaanin vastapaine olla niin kova että se tekee repeämän maan uumeniin-hmm
Vaikea sanoa mutta onko sinulla selvyyttä tuohon aiemmin esittämääni pohdintaan noiden valtavien öljyesiintymien synnystä.
Ei. En ole mikään öljyasiantuntija ja joutuisin googlettamaan. Mutta mulla on jostain hämärä muistikuva, että öljy voisi kulkeutua maankuoren taskuihin, että se ei välttämättä ole syntynyt juuri siinä kohtaa, missä se esiintyy. Mutta joutuisin googlettamaan.
Tällöin kun maan etäisyys auringosta on pienempi, muuttuu se potentiaalienergia mikä ollaan tultu aurinkoa kohti, liike-energiaksi ja näin maan nopeus kasvaa. Ja, kun nopeus kasvaa, tuottaa se ikäänkuin heilahduksen, elliptisen radan. Kun nopeus on suurimmillaan, sinkoutuu maa ellipsin uloimpaan pisteeseen jossa nopeus putoaa minimiin.
Et sattuis vielä tietämään noita nopeuksia, min&max?
Et sattuis vielä tietämään noita nopeuksia, min&max?
Ei ole tietoa, koska wikiä ei saisi käyttää tässä ketjussa, kuitenkin elliptisyys on pientä verrattuna johonkin Halleyn komeettaan.
En löytänyt kuin vakionopeuksia RBee, mutta tuollainen teksti tuli vastaan tiede.fi-foorumilta.
Maan pyörimisnopeus akselinsa ympäri on noin 0,5km/s ja auringon ympäri n 30km/s. Auringon ja maan nopeus kohti herkuleen tähdistöä n. 20km/s. Aurinko ja lähitähdet kiertävät Linnunradan keskustaa muun Linnunradan massan vetämänä n. 220km/s. Linnunrata taas liikkuu lähigalaksien suhteen n. 300 kilometrin sekuntinopeudella, suunta Andromedaan päin. Linnunrata ja lähigalaksit taas putoavat Neitsyen tähdistöä kohti 500 km sekunnissa.
Tuon mukaan näyttäisi, jos oikein ymmärsin, että maa liikkuu kuuteen eri suuntaan yhtäaikaa.
Taskulaskimella laskin että tuo n. 30 km/ sekunnissa on maan kiertonopeus. Veikkaisin että elliptisyys tekee ehkä 1% heiton nopeuteen, joten hivenen ollaan talvella lähempänä aurinkoa.
Mielenkiintoinen saitti maapallon populaatiosta ... http://www.bbc.co.uk/news/world-15391515
siis ihan triviaalitietoa!
En löytänyt kuin vakionopeuksia RBee, mutta tuollainen teksti tuli vastaan tiede.fi-foorumilta.
Maan pyörimisnopeus akselinsa ympäri on noin 0,5km/s ja auringon ympäri n 30km/s. Auringon ja maan nopeus kohti herkuleen tähdistöä n. 20km/s. Aurinko ja lähitähdet kiertävät Linnunradan keskustaa muun Linnunradan massan vetämänä n. 220km/s. Linnunrata taas liikkuu lähigalaksien suhteen n. 300 kilometrin sekuntinopeudella, suunta Andromedaan päin. Linnunrata ja lähigalaksit taas putoavat Neitsyen tähdistöä kohti 500 km sekunnissa.
Tuon mukaan näyttäisi, jos oikein ymmärsin, että maa liikkuu kuuteen eri suuntaan yhtäaikaa.
Tuli mieleen, että eikö ne viisaat väitä, että avaruus laajenee, eli tulisiko tuohon yksi suunta lisää maapallolle?
Tuli mieleen, että eikö ne viisaat väitä, että avaruus laajenee, eli tulisiko tuohon yksi suunta lisää maapallolle?
Mutta ongelmahan on se, että laajeneminen tapahtuu joka pisteestä katsottuna kaikkiin suuntiin. En tiedä sitten onko tämäkin huomioitu jo noissa putoamisnopeuksissa.
Mutta ongelmahan on se, että laajeneminen tapahtuu joka pisteestä katsottuna kaikkiin suuntiin. En tiedä sitten onko tämäkin huomioitu jo noissa putoamisnopeuksissa.
Laajeneminen on niin pientä ettei se erotu aurinkokunnan sisällä, ainakaan lyhyellä aikavälillä.
Auringolla kestää 226 miljoonaa vuotta kiertää oma kiertoratansa ja kulkee 782,000 km/h. Maapallo kiertää aurinkoa 108 000 km/h.
http://www.universetoday.com/18028/sun-orbit/
Näin sitä on taas sivistytty maanantai-aamuna.
utopioita on hyvä heitellä kun ei niitä kukaan todista :O
Kumpi on korkeampi, veden sulamis- vai jäätymispiste?
jussipaita64
26-12-11, 00:36
Se riippuu tilanteesta...
Jos vesi ei liiku, se voi olla alijäähtynyttä. Eli sulaa vielä jossain -4 asteen lämpötilassa.
Mutta ongelmahan on se, että laajeneminen tapahtuu joka pisteestä katsottuna kaikkiin suuntiin. En tiedä sitten onko tämäkin huomioitu jo noissa putoamisnopeuksissa.
Ehkä se "alkuräjähdyspiste" on jonkunlainen tekijä näissä kuvioissa?
Vain Jumala tietää, kuinka pienestä alkuräjähdys on lähtenyt. Jos se on ollut sinapinsiemenen kokoinen tai Linnunradan kokoinen, kukaan ihminen ei sitä tiedä. Joku Kari Enqvist tosin voi väittää että heliumin määrä todistaa paljon pienemmästä kuin Linnunrata mutta kuka sen tietää?
ehkä alkuräjähdystä ei ole koskaan ollutkaan :o
Hauska nuori mies, kyseenalaistaa alkuräjähdyksen ja Einsteinin suhteellisuusteorian. Pojasta on lisää videoita, google.
http://www.aolnews.com/2011/03/31/boy-genius-jake-barnett-challenges-albert-einsteins-theory-of-r/
Raamatunkin mukaan, Jumala loi ensin Maan ja sitten muut taivaankappaleet, joten eiköhän Raamattukin ole eri mieltä alkuräjähdyksestä.
Niin ja MIKSI Maa liikkuu lujempaa kiertoradallaan kun on lähellä aurinkoa? Aivan niinkuin aurinko jotenkin hylkisi maata ja potkaisisi vauhtia silloin kun maa on lähinnä aurinkoa kiertoradallaan, vaikka vois kuvitella asian olevan juuri päinvastoin, kun sanotaan auringon painovoiman pitävän maan kiertoradallaan, niin siis vois ajatella, että painovoima vetää puoleensa, mutta nyt vaan vauhti kiihtyy, mitä lähempänä ollaan, omituista.
Mitä enemmän tätä ajattelee, niin sitä järjettömäksi se muodostuu, kun ajattelee, että niitä planeettoja on muitakin jotka surraa auringon ympärillä ja koot, massat, vauhdit ja planeettojen kiertonopeudet itsensä ympäri on kaikki erilaisia. Ei nähdäkseni minkäänlaista logiikkaa koko touhussa.
Tuossa 4 vuotta sitten löydetty uusi totuus aurinkokunnastamme ja sitten tiedemiesten teoriat kaupan päälle.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Aurinkokunta+onkin+munanmuotoinen/1135237611707
Niin ne totuudet muuttuu ja ei me varmaan tiedetä vielä niinkuin tietää tulisi.
Pienviljelijä
20-04-12, 21:58
Maapallo liikkuu nopeammin samasta syystä lähellä aurinkoa kuin vaikkapa taitoluistelija pyörii, kun vetää kädet lähemmä torsoa.
Maapallo liikkuu nopeammin samasta syystä lähellä aurinkoa kuin vaikkapa taitoluistelija pyörii, kun vetää kädet lähemmä torsoa.
En ole fyysikko, mutta käsittääkseni on vain yksi nopeus, jolla voi pyöriä auringon ympäri tietyllä etäisyydellä. Jos etäisyyttä muutetaan, muuttuu nopeuskin, niin että sisemmillä radoilla on suurempi nopeus. Siis nopeuden täytyy olla juuri oikea tietyllä etäisyydellä jotta kaartaminen painovoiman ja keskipakovoiman vaikutuksesta olisi oikea. Neptunus, joka on kymmeniä kertoja kauempana auringosta kuin maa, kiertää huomattavasti pienemmällä kehänopeudella kuin maa.
Pienviljelijä
20-04-12, 22:56
ei tartte mennä satelliittejakaan kauemmas, vaklaussatelliitit tuos matalalla menee aika lujaa, mutta tietoliikennesatelliitit geostaattisilla radoillaan, siis maahan nähen paikoillaan ovatten aikas kaukana. Useampi maapallon halkaisija muistaakseni.
ei tartte mennä satelliittejakaan kauemmas, vaklaussatelliitit tuos matalalla menee aika lujaa, mutta tietoliikennesatelliitit geostaattisilla radoillaan, siis maahan nähen paikoillaan ovatten aikas kaukana. Useampi maapallon halkaisija muistaakseni.
Juu, georadalla satelliitin pyörähdysaika on tasan 24 tuntia (36 000km korkeudessa) kun taas avaruusasema, joka on 350km korkeudessa, menee 1,5 tunnissa.
Pienviljelijä
20-04-12, 23:08
ei tartte mennä satelliittejakaan kauemmas, vaklaussatelliitit tuos matalalla menee aika lujaa, mutta tietoliikennesatelliitit geostationaarisilla radoillaan, siis maahan nähen paikoillaan ovatten aikas kaukana. Useampi maapallon halkaisija muistaakseni.
edittiä: koitin käsitettä korjata, keostaattinen onkii -stationaarinen.
Knud Lavard
25-04-12, 05:10
Kiertääkö kappa aina akselia?
Mitä ominaisuuksia vedellä on?
Kiertääkö kappa aina akselia?
Akseli voi myös kiertää kappaa
http://forum.netmission.fi/attachment.php?attachmentid=1169&d=1338026312
http://forum.netmission.fi/attachment.php?attachmentid=1169&d=1338026312
Knud Lavard
26-05-12, 19:22
Akseli ei voi kiertää kappaa, vai voiko?
Olen tässä koettanut ymmärtää jo jonkun aikaa, miten mikin toimi (tiedetyssä) universumissa, ja sitä tyhmemmäksi tässä itsensä tuntee.
Valovuosien laskemiseen käytetään trigonometriaa. A ja B pisteet ovat maan kiertorata nyt ja 6 kk:n päästä, samalla aurinko liikkuu jotain 720 000 km/h, ja eikä mikään muukaan (tiedetyssä) universumissa pysy paikallaan, niin mistä ihmeestä tiedetään, missä maa oli 6 kk sitten?
Sitten toisekseen, aika naurettavia kolmioita saadaan aikaiseksi tiedetyn avaruuden mittakaavassa maan kiertoradan suhteen.
Lisätään nyt tähän vielä se fakta, että Maa liikkuu vähintään kuuteen (ellei jopa seitsemään) suuntaan yhtäaikaa.
Jos joku väittää ymmärtävänsä, niin hattua täytyy nostaa. Aikoinaan eräs uskovainen fyysikko sanoi minulle, kun näitä ihmettelin: Niin se vaan on, että ei tarvitse kuin nostaa katseensa tähtitaivaalle, niin ihmisen ymmärrys loppuu siihen.
Ja aikani näitä asioita tutkittuani, olen ihan samaa mieltä hänen kanssaan, ihmisen ymmärrys ei vaan voi rittää näin monien muuttujien käsittelyyn, pitäisi olla jos ei nyt "alkupiste" niin vähintäänkin monta "pistettä", joista jotain voitaisiin alkaa tekemään jonkunlaista kaavioita.
Jos tiedettäisiin, missä on alkuräjähdyksen keskus, niin siitä saataisiin kiintopiste. Tämän kiintopisteen suhteen joku propellipää voisi laskea maan nopeuden ja etenemissuunnan. Väittävät vaan että keskus on kaikkialla...
Jos tiedettäisiin, missä on alkuräjähdyksen keskus, niin siitä saataisiin kiintopiste. Tämän kiintopisteen suhteen joku propellipää voisi laskea maan nopeuden ja etenemissuunnan. Väittävät vaan että keskus on kaikkialla...
Ihan oikeasti nostan hattua, jos joku sanoo ymmärtävänsä. Ja kuuntelen kans ja yritän ymmärtää.
Mun mielestä tuo yksi piste ei vielä riitä, mutta ehkä siitä kuitenkin olis apuja.
Joku oli Youtuubiin laittanut sen Hubblen ottaman kuvan, kun se oli tarkentanut, oliko se nyt 10 päivää tai jotain, ihan mustaan avaruuteen ja sieltä löytyi taas ihan jokunen planeetta ja mitä ne nyt onkaan lisää, sanoi otsikossa, että tärkein kuva mikä koskaan on otettu.
Juu, katsoin saman youtuben, se oli evoluutioketjussa. Hubblen kuva kertoo siitä ettei avaruuden reunaa näy, ainakaan sillä suunnalla. Eikä sitä näy muuallakaan koska vielä kauempaa on lähtenyt kosminen taustasäteily liikkeelle ja sitä tulee joka suunnalta avaruudesta.
Miksi leivottaessa noussut pulla painaa vähemmän kuin pulla joka ei ole noussut?
Pullan huokosissa oleva kaasu kannattelee pullaa. :)
miten sadaan veden sulfaatti eli rikki pois juomavedestä?
Talvivaaran alapuolisista vesistä voi nyt pyydystää valmista suolakalaa.
Ohjelmisto vBulletin™ Versio 4.2.0 Tekijänoikeus © 2013 vBulletin Solutions, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.