Ilmoitus

Supista
Ei tiedonantoja toistaiseksi.

Ajatuksia, kysymyksiä ja vastauksia, eli keskustelua kärsimyksestä?

Supista
X
  • Suodatin
  • Aika
  • Näytä
Tyhjennä kaikki
uudet viestit

  • #46
    Alun perin julkaissut sandia Katso viesti
    No fyysisista vakivaltaa en sisallyttanyt esimerkkiini.
    Henkiseenkään väkivaltaan ei tarvitse jäädä, jos voi lähteä pois. Mutta nämä(kään) asiat eivät ole yksioikoisia, eivätkä varsinkaan helppoja. Ei ole helppoa hakea apua, ei osata, ei kyetä lähtemään mihinkään, kun ollaan täysin yksin tilanteessa. Voimavarat ovat lopussa, ollaan näännyksissä ja peloissaan. Elämä on liian rankkaa ja sen paineeseen luhistuu. Ja kukaan ulkopuolinen ei saata tietää mitään.
    https://www.youtube.com/watch?v=5NCvPeL5GiA
    Kaikki saavat tulla, Kuusankosken kirkon nuorisokuoro

    Kommentti


    • #47
      Alun perin julkaissut HelenaM Katso viesti
      Henkiseenkään väkivaltaan ei tarvitse jäädä, jos voi lähteä pois. Mutta nämä(kään) asiat eivät ole yksioikoisia, eivätkä varsinkaan helppoja. Ei ole helppoa hakea apua, ei osata, ei kyetä lähtemään mihinkään, kun ollaan täysin yksin tilanteessa. Voimavarat ovat lopussa, ollaan näännyksissä ja peloissaan. Elämä on liian rankkaa ja sen paineeseen luhistuu. Ja kukaan ulkopuolinen ei saata tietää mitään.
      Mika mielestasi on Jumalan sanan viisaus tahan tilanteeseen?

      Kommentti


      • #48
        Alun perin julkaissut Soltero Katso viesti

        Jaa mää vai?
        Miten niin?
        Ei sina. En viitannut sinun vastaukseesi.

        Kommentti


        • #49
          Alun perin julkaissut sandia Katso viesti

          Mika mielestasi on Jumalan sanan viisaus tahan tilanteeseen?
          Väkivaltatilanteisiin ei saata olla Raamatussa yksilöityjä neuvoja, vai tarkoitatko jotakin muuta? Ei ainakaan nyt tule mieleen. Kun kärsivä ihminen on vaikkapa lapsi, johon väkivalta kohdistuu, henkinen tai fyysinen. Kukaan ulkopuolinen ei saata tietää mitään. Mun mielestä ei ole Jumalan tahdon mukaista kohdellä lasta eikä aikuista niin. Siksi jos on mahdollista ja kykenee, tilanteesta on lähdettävä.

          Ja onhan aikuisten kesken vaikka kuinka henkistä väkivaltaa, jossa toinen ihminen runnotaan pahoin. Siihen viittasin edellisessä viestissä. Jos uhri on uskova, hänellä on suora yhteys Jumalaan kaikissa tilanteissa ja niinkuin edellä sanoin, uskon että Jumala on omiensa apuna ja voimana näissäkin tilanteissa. Vaikka Raamatussa ei olisikaan mitään mainintaa jostakin. Jumala on voimallinen neuvomaan ja johdattamaan kutakin yksilöllisesti. Hänen kätensä ei ole lyhyt auttamaan.
          https://www.youtube.com/watch?v=5NCvPeL5GiA
          Kaikki saavat tulla, Kuusankosken kirkon nuorisokuoro

          Kommentti


          • #50
            Olen sitä mieltä, myös kokemuksen kautta,
            että aina kun henkilö kokee kärsivänsä siksi, että on uhri,
            hänen on tehtävä hyvin syvä itsetutkistelu.

            Olenko todella joutunut syyttömänä toisten pahuuden uhriksi?
            Enkö ole itse osallinen tapahtumaketjuun?
            Entä jos paha henkilö onkin minun uhrini, ja hän vain reagoi minun tekemisiini?

            Onko minulla oikeus ja pätevyys asettua minut uhriksi tehneen ihmisen
            syyttäjäksi, tuomariksi ja rankaisijaksi?

            Jos minulle ollaan ankaria ja ahdistelevia ilman syytä, olenko täysin varma siitä,
            että syytä ei todella ole?
            Torjunko oman syyllisyyteni?
            Näenkö vain toisten pahuuden ja oman loukatun hyvyyteni?

            Olenko oikeasti viaton uhri, vai käytänkö uhrin asemaa hyväkseni?
            Onko uhriksi asettumisesta minulle enemmän hyötyä kuin haittaa?

            Jos kärsin yksin hiljaa huokaillen,
            onko tuskani täysin rehellistä,
            vai liioittelenko itsellenikin?
            Provosoinko itseäni kärsimään, koska nautin siitä?
            Provosoinko toisia ihmisiä ilkeyteen heittäytymällä säälittäväksi?

            "Golgatan veressä voima on, voima niin siunattu, verraton."

            Kommentti


            • #51
              Alun perin julkaissut sandia Katso viesti

              Millä tavalla soveltaisit näitä opetuksia tilanteeseen missä nuori vaimo huomaa puolisonsa flirttailevan toisten naisen kanssa, raivostumalla vaimoon jos tämä yrittää mainita siitä, vaatimalla seksiä osoittamatta rakkautta, kunnioitusta vaimolleen, iskemällä raivoissaan nyrkin seinän läpi peloittaen vaimon täysin, olemalla niin kummallinen vaion ystäviä kohtaan että nämä kaikkoavat heidän elämästään. Jättäen vaimon eristyneeseen olotilaan missä puoliso määrittelee hänen todellisuutensa eikä laske toisia lähelle näkemään mitä tapahtuu?
              Tuskin me voimme kukaan antaa toinen toisellemme neuvoja siihen,
              eikä ole viisastakaan lähteä sellaisia neuvoja antamaan, miten jonkun
              tulee toimia tuollaisissa kahdenvälisissä tilanteissa, varsinkaan, kun
              ja jos olemme kuulleet vain toisen osapuolen näkymyksen tapahtuneista,
              mutta luotan Jumalaan siinä, että kun Häneltä pyytää apua, viisautta
              ja johdatusta siihen, miten edetä, Hän sitä meille muöskin antaa.

              Mitä tulee sitten tuohon kyseiseen opetukseen, niin sehän ei etsi ja
              tuo esiin suoranaisia käytännön ratkaisuja ns. "kärsimyksen valtakuntaan",
              vaan käsittelee lähinnä sitä, mikä merkitys saatta olla Jumalan sallimilla
              kärsimyksillä elämässämme ja puhuu myöskin siitä, ettei kärsimyksissämme
              ole suinkaan aina kysymys siitä, että olisimme itse olleet syypäitä siihen,
              eli että kaikki kärsimyksemme olisivat seurausta meidän synneistämme
              tai siitä, että niitämme mitä olemme kylväneen, vaan usein on kysymys
              myöskin Jumalan sallimasta kärsimyksestä, minkä kautta Hän valmistaa
              meitä johonkin tulevaan.

              Mutta jos itse olisin kertomasi kaltaisessa tilanteessa, silloin lähtisin
              siitä, että kertoisin puolisolleni, että minun ei tarvitse kestää moista
              kohtelua ja jos hänellä on halu jatkaa kanssani yhteistä matkaa, silloin
              on yhdessä ja tarvittaessa jopa erikseenkin haettava apua kyseisiin
              ongelmiin ja uskovana osapuolena toki pyytäisin myöskin Jumalaa
              puuttumaan asioiden kulkuun ja antamaan voimaa ja myöskin
              viisautta, miten tuolisi toimia tilanteen korjaantumiseksi ja myöskin
              siten, että toimintani olisi Hänen mielensä mukaista.
              Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.

              Kommentti


              • #52
                Alun perin julkaissut HelenaM Katso viesti
                Henkiseenkään väkivaltaan ei tarvitse jäädä, jos voi lähteä pois. Mutta nämä(kään) asiat eivät ole yksioikoisia, eivätkä varsinkaan helppoja. Ei ole helppoa hakea apua, ei osata, ei kyetä lähtemään mihinkään, kun ollaan täysin yksin tilanteessa. Voimavarat ovat lopussa, ollaan näännyksissä ja peloissaan. Elämä on liian rankkaa ja sen paineeseen luhistuu. Ja kukaan ulkopuolinen ei saata tietää mitään.
                Alun perin julkaissut HelenaM Katso viesti

                Väkivaltatilanteisiin ei saata olla Raamatussa yksilöityjä neuvoja, vai tarkoitatko jotakin muuta? Ei ainakaan nyt tule mieleen. Kun kärsivä ihminen on vaikkapa lapsi, johon väkivalta kohdistuu, henkinen tai fyysinen. Kukaan ulkopuolinen ei saata tietää mitään. Mun mielestä ei ole Jumalan tahdon mukaista kohdellä lasta eikä aikuista niin. Siksi jos on mahdollista ja kykenee, tilanteesta on lähdettävä.

                Ja onhan aikuisten kesken vaikka kuinka henkistä väkivaltaa, jossa toinen ihminen runnotaan pahoin. Siihen viittasin edellisessä viestissä. Jos uhri on uskova, hänellä on suora yhteys Jumalaan kaikissa tilanteissa ja niinkuin edellä sanoin, uskon että Jumala on omiensa apuna ja voimana näissäkin tilanteissa. Vaikka Raamatussa ei olisikaan mitään mainintaa jostakin. Jumala on voimallinen neuvomaan ja johdattamaan kutakin yksilöllisesti. Hänen kätensä ei ole lyhyt auttamaan.
                Voin yhtyä ihan sydämeni pohjasta näihin HelenaM ajatuksiin!

                Suurta viisautta ja taidollisuutta!

                En tiedä Helenan elämästä ja kärsimyksistä mitään, onko niitä ollut ja missä
                määrin, mutta mieleeni tulee, että josko niitä on ollutkin, onko kysymys ollut
                juuri siitä, että voisit olla niiden kokemusten kautta avuksi ja tueksi muille,
                samoja kärsimyksiä läpi käyville?!
                Viimeisin muokkaaja Vilja; 12-01-18, 10:14.
                Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.

                Kommentti


                • #53
                  15895183_201605993643318_4345846835689454885_n.jpg?oh=736a087a6f43ee9f898234375a77725f&oe=5AB24764.jpg
                  Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.

                  Kommentti


                  • #54
                    Alun perin julkaissut sandia Katso viesti
                    Niin otin vain yhden esimerkin, tällä kertaa omasta elämästä mainitsematta sitä siinä mielessä, miten Viljan neuvo auttaa tuossa tilanteessa.
                    Tuossahan ei ollut kysymyksessä mikään "Viljan neuvo", vaan olivat otteita samaan viestiini
                    linkittämästäni puheesta, joka oli minusta todella hyvä läpileikkaus ihmisen kokemasta
                    Jumalan sallimasta kärsimyksestä.

                    Kannattaa muuten kuunnella tuo Tommin puhe, on minusta ihan hyvää pohdintaa aiheesta.

                    Allahan oli nimeomaan näin ja suurin osahan niistä oli jopa kysymyksiä, ei mitään neuvoja.

                    Lähde:

                    Tommi Rimpeläinen - Kärsimyksen valtakunta
                    Alajärven Helluntaiseurakunta 07.01.2018

                    http://www.uskotv.fi/saarnat/karsimyksen-valtakunta/
                    Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.

                    Kommentti


                    • #55
                      Alun perin julkaissut Vilja Katso viesti

                      Tuossahan ei ollut kysymyksessä mikään "Viljan neuvo", vaan olivat otteita samaan viestiini
                      linkittämästäni puheesta, joka oli minusta todella hyvä läpileikkaus ihmisen kokemasta
                      Jumalan sallimasta kärsimyksestä.

                      Kannattaa muuten kuunnella tuo Tommin puhe, on minusta ihan hyvää pohdintaa aiheesta.

                      Allahan oli nimeomaan näin ja suurin osahan niistä oli jopa kysymyksiä, ei mitään neuvoja.

                      Lähde:

                      Tommi Rimpeläinen - Kärsimyksen valtakunta
                      Alajärven Helluntaiseurakunta 07.01.2018

                      http://www.uskotv.fi/saarnat/karsimyksen-valtakunta/
                      Juu mainitsin sen juuri noin aiemmin. Tuossa satuin kirjoittamaan asian lyhyemmin,että se olisi ollut sinun omaa tekstiäsi.

                      Kommentti


                      • #56
                        Alun perin julkaissut HelenaM Katso viesti

                        Väkivaltatilanteisiin ei saata olla Raamatussa yksilöityjä neuvoja, vai tarkoitatko jotakin muuta? Ei ainakaan nyt tule mieleen. Kun kärsivä ihminen on vaikkapa lapsi, johon väkivalta kohdistuu, henkinen tai fyysinen. Kukaan ulkopuolinen ei saata tietää mitään. Mun mielestä ei ole Jumalan tahdon mukaista kohdellä lasta eikä aikuista niin. Siksi jos on mahdollista ja kykenee, tilanteesta on lähdettävä.

                        Ja onhan aikuisten kesken vaikka kuinka henkistä väkivaltaa, jossa toinen ihminen runnotaan pahoin. Siihen viittasin edellisessä viestissä. Jos uhri on uskova, hänellä on suora yhteys Jumalaan kaikissa tilanteissa ja niinkuin edellä sanoin, uskon että Jumala on omiensa apuna ja voimana näissäkin tilanteissa. Vaikka Raamatussa ei olisikaan mitään mainintaa jostakin. Jumala on voimallinen neuvomaan ja johdattamaan kutakin yksilöllisesti. Hänen kätensä ei ole lyhyt auttamaan.
                        Entä jos on kyse juuri vainosta? Eli että puoliso osoittaa vihaa juuri sen takia että toinen on uskossa?

                        Kommentti


                        • #57
                          Eli väkisinkin tulee ajatus, että toisaalta puhutaan kärsimyksestä ikään kuin Jumalan sallimuksena, mutta sittent toisaalta määritelläänkin jotkut tilanteet siten että ei tää ainakaan voi johtua siitä että Jumala sallii sen eikä mun siinä tarvii nöyrtyä Jumalan edessä.
                          Mielestäni ihmisten maailmassa tehdään tätä juuri hyvin paljon. Eli usko pettääkin ja lähdetään käpälämäkeen eikä uskota että Jumalalla olisi vastausta.

                          Kommentti


                          • #58
                            Alun perin julkaissut Vilja Katso viesti

                            Tuskin me voimme kukaan antaa toinen toisellemme neuvoja siihen,
                            eikä ole viisastakaan lähteä sellaisia neuvoja antamaan, miten jonkun
                            tulee toimia tuollaisissa kahdenvälisissä tilanteissa, varsinkaan, kun
                            ja jos olemme kuulleet vain toisen osapuolen näkymyksen tapahtuneista,
                            mutta luotan Jumalaan siinä, että kun Häneltä pyytää apua, viisautta
                            ja johdatusta siihen, miten edetä, Hän sitä meille muöskin antaa.

                            Mitä tulee sitten tuohon kyseiseen opetukseen, niin sehän ei etsi ja
                            tuo esiin suoranaisia käytännön ratkaisuja ns. "kärsimyksen valtakuntaan",
                            vaan käsittelee lähinnä sitä, mikä merkitys saatta olla Jumalan sallimilla
                            kärsimyksillä elämässämme ja puhuu myöskin siitä, ettei kärsimyksissämme
                            ole suinkaan aina kysymys siitä, että olisimme itse olleet syypäitä siihen,
                            eli että kaikki kärsimyksemme olisivat seurausta meidän synneistämme
                            tai siitä, että niitämme mitä olemme kylväneen, vaan usein on kysymys
                            myöskin Jumalan sallimasta kärsimyksestä, minkä kautta Hän valmistaa
                            meitä johonkin tulevaan.

                            Mutta jos itse olisin kertomasi kaltaisessa tilanteessa, silloin lähtisin
                            siitä, että kertoisin puolisolleni, että minun ei tarvitse kestää moista
                            kohtelua ja jos hänellä on halu jatkaa kanssani yhteistä matkaa, silloin
                            on yhdessä ja tarvittaessa jopa erikseenkin haettava apua kyseisiin
                            ongelmiin ja uskovana osapuolena toki pyytäisin myöskin Jumalaa
                            puuttumaan asioiden kulkuun ja antamaan voimaa ja myöskin
                            viisautta, miten tuolisi toimia tilanteen korjaantumiseksi ja myöskin
                            siten, että toimintani olisi Hänen mielensä mukaista.
                            Itse nöyrryin juuri siinä tilanteessa ja Jumala nosti minut sorrosta. Koska minusta Raamattu juuri niin opettaa.
                            Eli tein juuri päinvastoin kuin maailma opettaa kuuntelin Jumalaa ja sain voiton.

                            Nöyrtyä kärsimyksen edessä on mielestäni juuri se mitä Raamattu opettaa.

                            Kommentti


                            • #59
                              Ehkä vastaukseni Viljalle tulee takaisin. Harmittaa kun en edes ollut muokkaamassa siten, söhlin vaan nappuloiden kanssa ja sain sen häviämään.

                              Kommentti


                              • #60
                                Alun perin julkaissut Vilja Katso viesti

                                Tuskin me voimme kukaan antaa toinen toisellemme neuvoja siihen,
                                eikä ole viisastakaan lähteä sellaisia neuvoja antamaan, miten jonkun
                                tulee toimia tuollaisissa kahdenvälisissä tilanteissa, varsinkaan, kun
                                ja jos olemme kuulleet vain toisen osapuolen näkymyksen tapahtuneista,
                                mutta luotan Jumalaan siinä, että kun Häneltä pyytää apua, viisautta
                                ja johdatusta siihen, miten edetä, Hän sitä meille muöskin antaa.

                                Mitä tulee sitten tuohon kyseiseen opetukseen, niin sehän ei etsi ja
                                tuo esiin suoranaisia käytännön ratkaisuja ns. "kärsimyksen valtakuntaan",
                                vaan käsittelee lähinnä sitä, mikä merkitys saatta olla Jumalan sallimilla
                                kärsimyksillä elämässämme ja puhuu myöskin siitä, ettei kärsimyksissämme
                                ole suinkaan aina kysymys siitä, että olisimme itse olleet syypäitä siihen,
                                eli että kaikki kärsimyksemme olisivat seurausta meidän synneistämme
                                tai siitä, että niitämme mitä olemme kylväneen, vaan usein on kysymys
                                myöskin Jumalan sallimasta kärsimyksestä, minkä kautta Hän valmistaa
                                meitä johonkin tulevaan.

                                Mutta jos itse olisin kertomasi kaltaisessa tilanteessa, silloin lähtisin
                                siitä, että kertoisin puolisolleni, että minun ei tarvitse kestää moista
                                kohtelua ja jos hänellä on halu jatkaa kanssani yhteistä matkaa, silloin
                                on yhdessä ja tarvittaessa jopa erikseenkin haettava apua kyseisiin
                                ongelmiin ja uskovana osapuolena toki pyytäisin myöskin Jumalaa
                                puuttumaan asioiden kulkuun ja antamaan voimaa ja myöskin
                                viisautta, miten tuolisi toimia tilanteen korjaantumiseksi ja myöskin
                                siten, että toimintani olisi Hänen mielensä mukaista.

                                Minä puolestani nöyrryin tuossa tilanteessa enkä lähtenyt. Ja sain valtavan hengelisen voiton.

                                Kommentti

                                Työstää...
                                X