Ilmoitus

Supista
Ei tiedonantoja toistaiseksi.

30 –vuotta uskossa Jeesukseen

Supista
X
  • Suodatin
  • Aika
  • Näytä
Tyhjennä kaikki
uudet viestit

  • 30 –vuotta uskossa Jeesukseen


    Reijon ikimuistoinen joulu vuonna 1987, jolloin toivo syttyi sydämeen ja se muutti koko elämän.

    "Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä." (Johannes 6:44 )

    Aika rientää. Ihmisen elo on lyhyt, kuin savu joka hetken häilyy ja sitten häntä ei enää ole.
    –Vai onko sittenkin? Itse uskoin tasan 30 vuotta sitten näissä mietteissä ja tunnelmissa; Siihen mihin kaatuu, siihen maatuu. Elo näytti melko toivottomalle.
    Minulle tapahtui kuitenkin jotain käsittämätöntä. Sain kuulla ja tietää evankeliumin – ilosanoman – Jeesus oli kuulema sovittanut jokaisen syntini. Hyväksyin sen yksinkertaisena totuutena kovan sisäisen taistelun jälkeen ja tämä muutti elämäni täydellisesti. Hengelliset asiat kiinnosti, mutta ymmärrys ei riittänyt käsittelemän aihetta. Hengellinen pimeys oli konkreettinen.
    Olinhan toki Raamattua jonkin verran tutkinut aiemmin, kun yritin kääntää uskovia pois uskostaan ja kiivaasti väittelin evoluution yms. asioiden puolesta. Olin varma, että uskonasiat ovat ihan höpö höpöä. Mutta kohta totesin, että olin vain satu-setä, joka rakentelin hatarien opittujen mantrojen päälle omaa ja opittua ateistista maailmankuvaa ja pidin sitä totuutenani. Ongelma vai oli siinä, että tekstit Raamatussa, joilla yritin näitä uskovia kääntää, kääntyivätkin aina itseni vastaan. Monin paikoin sana osoitti matkani pään, helvetin ja ihan ansioihini vedoten. Pyhä Henki oli aloittanut työnsä sisimmässäni. Olin tulossa syntiseksi mieheksi.

    "Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion..." (Johannes 16:8)

    Olin kokenut muutamaa päivää aikaisemmin avioeron. Synti vei miestä ja sen orjuus oli todellinen. Tietynlainen kriisi oli päällä. Oli joulunalus ja masentava kaamos parhaimmillaan, joten olosuhteet uskoontulolle olivat erittäin otolliset.

    "Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua.” (Psalmit 50:15)

    Pyhä Henki antoi minun taistella Jeesusta vastaan aikansa, mutta Reijon vastaansanomisen panokset alkoivat olemaan lopussa, kaipaus jostain paremmasta alkoi vallata sydämen.
    –Miehet ei itke, sanotaan. Mutta minun on tunnustettava, että minä itkin monet itkut tässä taistelussa. Näytti että olen häviämässä kamppailun totuutta vastaan ja kova kuori alkoi murenemaan ja valhemaailma särkymään.

    "Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. "
    (1. Johannes 1:9)

    Niin tuli hetki, pari päivää ennen Joulua vuonna 1987, jolloin uskovat kysyivät voisivatko he rukoilla puolestani. Mietin, että ei siinä ainakaan mitään menetä. Tajusin, että oman elämän haaksirikosta oli olemassa vielä yksi tie josta apua vois tulla, jos joku Jumala kerran olisi olemassa.
    Toki olin nähnyt kuinka Jeesuksen pyytäminen omaan elämään oli muuttanut monien ihmisten elämän, mutta en käsittänyt siinä kohtaa, että se voisi tapahtua omalle kohdalleni. Mutta siinä kun olin polvistuneena ja uskovat jotain rukoili. Avasin sydämeni Jumalalle. Muistan hyvin mitä lupasin hänelle siinä polvillani ollessa. Pyysin Jeesusta tulemaan sydämeeni ja antamaan minulle uskon, että kykenen uskomaan Häneen.

    "Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää -hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä..." (Apostolin teot 17:26-27)

    Sanoin näin mielessäni epäuskoisena jollekin yliluonnolliselle voimalle jos se kerran oli olemassa koska en todellakaan uskonut tässä vaiheessa mihinkään tällaiseen:
    – Jeesus, jos olet olemassa sellaisena, niin kuin nämä uskovat väittävät, tule sydämeeni, anna suuret syntini anteeksi ja sanasi mukaan voit antaa iankaikkisen elämän. Tunnustan että tarvitsen apua ja olen syntinen mies. Jos sen teet, että voin uskoa, niin tahdon luovuttaa elämäni sinulle nyt ja palvella sinua elämäni loppuun saakka. Mutta en ala pelleilemään näiden asioiden kanssa, vaan sinun pitää oikeasti olla totta. Aamen.

    Olin kova kiroilemaan siihen aikaan ja siitä lähdettiin hermosavuille pohtimaan tapahtunutta. Kun ruvettiin puhumaan ja kirosanoja meinasi alkaa tulemaan, niin kiroilu meni aina puolesta sanasta poikki. Minä ihmettelin, että mikä tuli. Myöhemmin tajusin, että Pyhä Henki tuli asumaan minuun, ja kun luin raamattua, siitä tuli rakkauskirje Jumalalta minulle henkilökohtaisesti ja minä ymmärsin mitä Jeesus on tehnyt puolestani. Olin saanut syntini anteeksi ja iankaikkisen elämän. Olin saanut rauhan Jumalan kanssa. Olin saanut tulevaisuuden ja toivon.

    - WOW, se oli jytinää se! Kuukausi siitä ex-vaimo tuli uskoon ja muutama kuukausi siitä menimme uudestaan naimisiin ja halusimme lähteä perheenä seuraamaan Jeesusta. Lapset saivat oman isän ja äidin takaisin ja uusia lapsiakin syntyi vielä kaksi tästä uudesta liitosta. Jumala antoi rauhan, tulevaisuuden ja toivon koko perheelle.

    "Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos." (Johannes 6:37)

    Kaikki päivät ei ole uskoontulon jälkeen aina menneet ihan putkeen, mutta Jumala on ollut uskollinen ja armollinen. Hän on pitänyt taivastiellä ja yhteydessään, nyt jouluna jo 30-vuotta. Se on suuri ihme! Hän pitää huolen loppuun saakka.

    Jeesus tulee pian takaisin. Oletko sinä ystävä menossa vielä omien syntiesi kanssa selvittämään asioita Jumalasi eteen itse, vai joko olisi aika luovuttaa syntisi Jeesukselle, jolle ainoalle on annettu valta antaa ne anteeksi. Jeesuksella on paljon anteeksiantoa ja armoa! Kokeile jos et usko!

    Sinua tänä jouluna Siunaten.
    Reijo Ruotsalainen
    armahdettu syntinen.

  • #2
    Hieno evankeliointi, varmaan moni etsijä lukee sen
    Kuulun helluntaiseurakuntaan. Onneksi on Jeesus.

    Kommentti


    • #3
      Voih, suloinen todistus. Ihanasti kirjoitettu.
      Kunnia kuuluu Jumalalle.
      Valo paistaa tunnelin päässä, nyt sinnittelet, pysy kii elämässä

      Kommentti

      Työstää...
      X