Ilmoitus

Supista
Ei tiedonantoja toistaiseksi.

Kun puoliso ei ole uskossa...

Supista
X
  • Suodatin
  • Aika
  • Näytä
Tyhjennä kaikki
uudet viestit

  • Kun puoliso ei ole uskossa...

    "kohtalontovereita"?

    Kuinkahan monessa suhteessa on loppuviimeinen se "ei uskossa" oleva puoliso tullut uskoon?

    Tässä vaiheessa jo huomaan, ettei aina kovin helppoa ole..
    Minä olin ennen se asioista naputtuja ja kiukkuinen, mutta nyt tuntuu että mies on ottanut sen osan itselleen kun minusta on tullut lempeämpi...

    Minua varoiteltiin myös, että viholliselta saattaa tulla "hyökkäyksiä" minun puolisoni kautta ja sekin on tullut huomattua... Vaikka mieheni suhtautuu muuten neutraalisti uskoontulooni ja on rauhallinen, niin tuntuu että minun kokouksiin menot ja uskovien ystävien kanssa oleminen saa hänessä jotkin tunteet pintaan... Ja saankin sitten useimmiten kuunnella tiuskimista ja kommentointia jostakin (esim. juuri ennen kun olen lähdössä kokoukseen tai sen jälkeen).. Tuntuu jopa joskus sille, että en olisi saanut ärsyttävää oloa miehelleni aikaan JOS olisinkin jossain terassilla kaljalla...

    Hohhoijaa...

    Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen;
    sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa,
    että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
    (Heb.11:6)




  • #2
    Juu kylla se noin usein menee

    Kommentti


    • #3
      niinpä... itse kun tulee iloisin mielin kokouksesta ja on saanut taas elävää vettä sydämmeen, niin toinen sitten vähän kuin lyttää tuon hyvän olon tunteen samantien kun pääsen kotiovesta sisään... Ei tarvi aina edes sanoja, kun huomaan sen...

      Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen;
      sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa,
      että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
      (Heb.11:6)



      Kommentti


      • #4
        Joo tiedan tunteen. Ei mun mies sita enaa tee, mutta olen kokenut sita.

        Kommentti


        • #5
          Tuo ei ole kyllä mitenkään harvinaista. Tiedän todella kurjia tarinoita siitä miten uskoontullutta puolisoa on kohdeltu.
          Itselläni kävi "onni" ja puoliso tuli uskoon alle vuoden päästä siitä, kun itse aktivoiduin tunnustamaan uskoani. Hän tiesi kyllä jo ennestään, että uskon, mutta elämässäni tuli hetki jolloin tapahtui muutosta elämässä. Jumala halusi, että en pidä uskoani enää piilossa. Tai siis, että alan julkisesti tunnustamaan uskoani kaikille.

          Itse en kokenut mitään suurta vastustusta puolison puolelta. Lähinnä ihmettelyä, kun saatoin itkeskellä Raamattua lukiessa. Puolisoni tuli uskoon ns. ihan pysty metsästä. Jumala kosketti ja se oli siinä.
          Kalakukko - lentävä, lupsakka ja luterilainen.
          Konservatiivi, mutta ei vihainen.
          "But Still My Name Is Aión."

          Kommentti


          • #6
            Avioliiton tomivuuden kannalta ei ole mitään väliä, onko se puoliso "uskossa" tahi ei. Usein uskovien liitot on niitä pahimpia perhehelvettejä.

            Kommentti


            • #7
              Avioliitto toimii uskosta riippumatta, mutta hengellinen elämä on huolehdittava 'yksin'.

              En mainosta uskoani kotona kokousta ennen tai sen jälkeen ei-uskovalle puolisolleni. Lähden ilmoitusluontoisesti ja silloin leijailee lyhyen ajan tyhjä hetki huoneistossa, kunnes suljen oven. Vuorotyöstä johtuen tällaisia sunnuntai-lähtöjä on harvassa.

              Miehelläni on tapana joka päivä käydä lukemassa Hesari läheisellä huoltoasemalla. Luen silloin Raamattua kotona. Toki luen sitä mieheni ollessa kotona, mutta jokin aika sitten huomasin tuon yksityisen hiljaisen hetken siunauksellisuuden.

              En tenttaa mieheni käsityksiä uskosta ja olen kiitollinen siitä, ettei hän ole uskonnollinen. Spontaanisti kerron hänelle rukousvastaukset ja tiedon sanat tms. spekuloimatta niitä enempää.

              Nyt meillä on odottamassa dvd Left Behind yhdessä katsottavaksi.

              Kommentti


              • #8
                Joopa... On ne ei-uskovat sitten kauheita... Tiedän minäkin todella kurjia tarinoita...

                Miten puolisosta tuli joka mutkassa käännyttäjä, ei mistään voinut enää keskustella ilman, että siihen Jeesusteltiin...
                Miten perheen vähät rahat kannettiin seurakuntaan, ja jätettiin sähkölasku maksamatta...
                Miten aikaa kyllä oli rientää uskovien kanssa, mutta ei yhteisiin harrastuksiin...

                Jne... jne...
                “Fear is the path to the dark side. Fear leads to anger. Anger leads to hate. Hate leads to suffering.” Yoda.

                Kommentti


                • #9
                  Alun perin julkaissut Mace Katso viesti
                  Juu kylla se noin usein menee
                  Vai niinkö se menee... Miten usein? Monessako prosentissa tapauksissa? Perustuuko tietosi suureenkin otokseen?
                  “Fear is the path to the dark side. Fear leads to anger. Anger leads to hate. Hate leads to suffering.” Yoda.

                  Kommentti


                  • #10
                    Alun perin julkaissut free Katso viesti
                    "kohtalontovereita"?

                    Kuinkahan monessa suhteessa on loppuviimeinen se "ei uskossa" oleva puoliso tullut uskoon?

                    Tässä vaiheessa jo huomaan, ettei aina kovin helppoa ole..
                    Minä olin ennen se asioista naputtuja ja kiukkuinen, mutta nyt tuntuu että mies on ottanut sen osan itselleen kun minusta on tullut lempeämpi...

                    Minua varoiteltiin myös, että viholliselta saattaa tulla "hyökkäyksiä" minun puolisoni kautta ja sekin on tullut huomattua... Vaikka mieheni suhtautuu muuten neutraalisti uskoontulooni ja on rauhallinen, niin tuntuu että minun kokouksiin menot ja uskovien ystävien kanssa oleminen saa hänessä jotkin tunteet pintaan... Ja saankin sitten useimmiten kuunnella tiuskimista ja kommentointia jostakin (esim. juuri ennen kun olen lähdössä kokoukseen tai sen jälkeen).. Tuntuu jopa joskus sille, että en olisi saanut ärsyttävää oloa miehelleni aikaan JOS olisinkin jossain terassilla kaljalla...

                    Hohhoijaa...

                    Kokemusta on usean vuoden ajalta. Ja ainakin osaan kertoa, mitä ei kannata tehdä

                    Kommentti


                    • #11
                      Pahimmat perhehelvetit löytyy uskovaisista perheistä. Mies on raamatunmallisesti perheen pää ja nainen nöyrä palvelija. Se ei haittaa, että mies välillä leipasee akaansa turpaan yms. Seurakunnassa ollaan mielinkielin ja leikitään onnellista. Usein narsistinen ja väkivaltainen mies jopa toimii seurakunnan vanhimmistossa tahi muuten johtavassa asemassa.

                      Kotanoa nainen välillä hakataan nöyräksi, ja toki nainen tämän kestää, onhan mies perheen pää. Välillä tilanne käy jopa hengen päälle, mutta kun ollaan uskossa, ei erota saa.

                      Kommentti


                      • #12
                        Alun perin julkaissut TuomasE Katso viesti
                        Joopa... On ne ei-uskovat sitten kauheita... Tiedän minäkin todella kurjia tarinoita...

                        Miten puolisosta tuli joka mutkassa käännyttäjä, ei mistään voinut enää keskustella ilman, että siihen Jeesusteltiin...
                        Miten perheen vähät rahat kannettiin seurakuntaan, ja jätettiin sähkölasku maksamatta...
                        Miten aikaa kyllä oli rientää uskovien kanssa, mutta ei yhteisiin harrastuksiin...

                        Jne... jne...
                        Pilkkaa rauhassa. Osaat kääntää kaikki asiat ihan päälaelleen. Hienosti osattu taas.

                        Kai sinä kestät sen, että myös ei-uskovat tekevät vääryyksiä? Ei se tarkoita sitä, että uskovat olisivat keskimääräistä parempia ihmisiä ihmissuhteissaan. En itsekään usko sitä.
                        Viimeisin muokkaaja Mice; 05-08-12, 12:45.
                        Kalakukko - lentävä, lupsakka ja luterilainen.
                        Konservatiivi, mutta ei vihainen.
                        "But Still My Name Is Aión."

                        Kommentti


                        • #13
                          Alun perin julkaissut Mice Katso viesti
                          Pilkkaa rauhassa. Osaat kääntää kaikki asiat ihan päälaelleen. Hienosti osattu taas.

                          Kai sinä kestät sen, että myös ei-uskovat tekevät vääryyksiä? Ei se tarkoita sitä, että uskovat olisivat keskimääräistä parempia ihmisiä ihmissuhteissaan. En itsekään usko sitä.
                          Jaa, on pilkkaa, kun kerron asian toisenkin puolen. Kai sinä sen kestät, että myös uskovat voivat olla tuollaisessa tilanteessa ikäviä?

                          Kaikki nuo kertomani tapaukset ovat ihan elävästä elämästä. Koetko useinkin, että tosiat ovat pilkkaa ja päälaelleen kääntämistä?
                          Viimeisin muokkaaja TuomasE; 05-08-12, 13:38.
                          “Fear is the path to the dark side. Fear leads to anger. Anger leads to hate. Hate leads to suffering.” Yoda.

                          Kommentti


                          • #14
                            Mie luulen, et pahinta mitä miehelle voi sattua, on nalkuttava hihhulivaimo.

                            Kommentti


                            • #15
                              Alun perin julkaissut TuomasE Katso viesti
                              Jaa, on pilkkaa, kun kerron asian toisenkin puolen. Kai sinä sen kestät, että myös uskovat voivat olla tuollaisessa tilanteessa ikäviä?

                              Kaikki nuo kertomani tapaukset ovat ihan elävästä elämästä. Koetko useinkin, että tosiat ovat pilkkaa ja päälaelleen kääntämistä?
                              Juurihan kerroin, että uskovat eivät ole parempia ihmissuhteissa. Haluatko että toistan sen? Ok: uskovat eivät ole parempia ihmissuhteissa.
                              Sinua ärsytti se, että kerroin ei-uskovien tekemästä pahasta. Haluatko tarkempia kuvauksia? Tässä tulee omin silmin nähtyä: Raamattu-piiristä tultuaan nainen sai isännältä lyönnin korvaan; tärykalvo puhkesi. Sama nainen sai myös lyönnin kasvoihin kameralla. Isäntä piti kameran käsilenkistä kiinni ja hujautti sitten naista päähän. Samoin sama nainen sai Raamatusta päähän ihan konkreettisesti. Isäntä hakkasi Raamatulla vaimoaan päähän.

                              Samaan kykenee varmasti joku ns. uskovakin. Älä siis huolestu.
                              Kalakukko - lentävä, lupsakka ja luterilainen.
                              Konservatiivi, mutta ei vihainen.
                              "But Still My Name Is Aión."

                              Kommentti

                              Työstää...
                              X